Dekere toŋ. 2010-080 lomtiiɗo dekere mo toŋ. 2000/089 ƴettaaɗo ñalnde 17 suliyee 2000 ciynoowo sariya 83 – 127 mo 5 suwee 1983 jowitiiɗo e juɓɓitingol jeyi leydi.
Ngalɗoo damal ngal uddit-ɗen caggal facciro sariya jeyi leydi toŋ 83-127 mo 5 suwee 1983, anniya men heen ko faccirde dekere mo toŋ 2010-080 (kuule ciinooje sariya oo), caggal nde pir-ɗen kuule kuuftidinɗe cifotooɗe dekere oo, e ko fayi arde kala heen damal maa en uddit ɗum haa yimɓe ɓee paama ɗum, ndokken heen kadi hol ko woni heen jiyɗe men.
DAMAL I : KUULE KUUFTIDINƊE
Kuulal 1 : Woni ko hiisaa ko jeyi keeriiɗo wonande neɗɗo tawi ina reenaa, ko kala leyɗe ɗe joomum en ngollii no siforaa e sariya 83-127 ñalnde 5 suwee 1983 e nder kuule ooɗoo dekere mo kaalaten.
Kuulal 2 : Leyɗe gollaaɗe noon foti faamreede ko golle mahdi, leɗɗe loraaɗe, gammbi uddooji ndiyam, mahateeje ilnooje ndemri walla noon hay so ɓarakeeji mum en laaɓtuɗi.
Kuulal 3 : Waawii tabitinde leydi ko ngollaandi ko Goomu juurnittooɗo ɗaɓɓaaɗe dokkirgol leydi ndemeteendi fawaade e mbaydi golle puɗɗanooɗe e dow leydi he ; Ɗum ɗoon noon sifaa ko e kuulal 16 ooɗoo dekere.
Kuulal 4 : Nattugol jeyal neɗɗo e leydi sabu hiiseede leydi ndi ko « maaytundi » ko huunde farliinde e kala jeyɗo leydi tawa winnditaaki leydi mum e tuugaade e kuule lelnaaɗe ɗee. Kono tan « leydi maaytundi » waawi ittude jeyi neɗɗo tan ko yo a taw ko saabii ɗum koo wonaa doole diwtuɗe hattan aadee. Foti teskaade ɗum ɗoon noon ko Goomu jeertotooɗo, ñaawoowo luure dente, jowitiiɗe e leydi.
Kuulal 5 : Ministeer Finaas ina waawi ƴettude doosgal sariya (arrêté) heɓtude mahateeje, leɗɗe loraaɗe, gammbi uddooji ndiyam, mahateeje ilnooje ndemri gonɗe e dow leydi neɗɗo keeriiɗo, naattina ɗum e nder jeyi keeriiɗo dowla so tawii kay ɗeen leyɗe njooɗiima ko ina tolnoo e duuɓi nay dewondirɗi hay gooto yiyaaka e nder mum en sabu welsindaare, joomum en.
Teskotoo wonde hay gooto alaa e leyɗe hee, kadi ko ɗe belsindaaɗe ko Goomu jeertotooɗo, ñaawoowo luure jolooje hakkunde dente, jowitiiɗe e leydi, ɗum ɗoon noon ko e sahaa nde Goomu oo joofii wonde ɗeen leyɗe ko nafooje ndenndaandi. Ko nguun goomu lelnata geɗe jowitiiɗe e fannuuji garooji ɗi :
– Anndude e timmal jeynooɗo leydi ndii alaa ko tawaa e mum ndii ;
– Anndude sifaa leydi ndi alaa ko tawaa e mum ndii e ɗo ndi darii e ko taariindi kala ;
– Qiimaade njaru mayri
– Hol ko saabii alaa ko woni e mayri
Kuulal 6 : Naattingol leydi ndii alaa ko tawaa e mum e jeyi laamu waawa aaɓnaade gaagaa jeynooɗo ɗum oo tintinaaka tawi jaaɓtaaki, foti ummanaade tintingol ngol koo Ministeer Finaas.
Tintingol ngol foti waɗeede ko e rajo e ɗemngal arab walla noon e ɗemɗe ɓurɗe doolnude e diwaan ɗo leydi ndii woni ɗoo. Peñtu nguu ina foti humpiteede e binndol, ɗakkee ɗo joɗnde ardorde birooji administarasiyoŋ oo woni ɗoo.
Kuulal naattinoowal leydi ndi alaa ko tawaa e mum ndii e jeyi laamu foti ƴetteede ko caggal lebbi jeegom nde tintingol ngol yalti e rajo.
Kuulal 7 : Leyɗe naattinaaɗe e jeyi laamu e fawaade no siforaa e nder kuule gardiiɗe ɗee, mbawataa winnditeede e innde laamu walla rokkireede goɗɗo so wonaa caggal lajal duuɓi ɗiɗi nde leyɗe ɗee naattinanoo e jeyi laamu.
Kuulal 8 : Leyɗe naattinaaɗe e jeyi laamu e rewrude e sarɗiiji cifaaɗi e kuule 6 e 7 gonɗe dow ɗee ina mbaawi rokkiteede joomum en so tawii kay ɓeen ngaddii dalillaaji jaɓniiɗi ko ina dallina sabaabu goppunoogol maɓɓe leydi ndii, ɗum ɗoon noon ko ko adii joofgol lajal joofangal e kuulal 7 gonngal dow ngal.
So tawii dokkitgol leydi ndii waɗii, joom leyɗe ɗee ina poti ko adii fof yoɓde fereeje baawɗe fereede fof e jogagol leyɗe dokkitaaɗe ɗee.
Kuulal 9 : Foti ƴettude kuulal ngam rokkitde joom en leyɗe naattinanooɗe e jeyi laamu ɗee ko Ministeer Finaas caggal nde ɓeen njoɓi fereeje joopaaɗe e kuulal gadingal ngal.
Kuulal 10 : Binnditagol leydi ko baanjitagol mum e nder defte sarwiis « resorde leydi » (conservation foncière) tawa ina tabitiniree ko wiyetee « Titre foncier » (Seedantaagal jeyi leydi) . Ngool binnditagol ina daɗnda jom leydi e bone « Indiraas » (nattugol mum jeyde leydi mum) kono maa ɗum wonan ɗum seedantaagal jeygol leydi ngal yeddotaako, so wonaa noon tawa joommum ina soomi heen ko rewaani laawol.
Kuulal 11 : Yimɓe teelɗuɓe jogiiɓe hakkeeji ummoriiɗi ɗum en e seedantaagal jeyi leydi, maa dokkal pandungal (concession définitive) walla seedamfaagal jeyal (certificat de propriété) ina mbaawi teettaneede jeyi mum en e fawaade e sariya sabu nafoore ndenndaandi so tawii jeyi maɓɓe oo ina faloo jaajtingol wuro walla ina haɗa tabitingol eɓɓaande ndenndaandi.
Kuulal 12 : Hiisetee ina faloo jaajtingol wuro ko jeyuuji tawa mawnugol mum en ina taƴondira jokkondiral wuro ngoo, walla noon ina ɓeyda ko aldaa e happu golle e nder wuro walla noon tawa kuutoragol jeyi oo ko golle ɗe njahdaani e sarɗiiji nguurndam e nder wuro.
Kuulal 13 : Hiisetee ko huunde farliinde etee ina ɗaɓɓi teettaneede leydi sabu nafoore ndenndaandi, eɓɓaande nafoore huuftidinnde tawi eɓɓi ɗum ko laamu walla meeriiji.
Kuulal 14 : Leyɗe teettaaɗe sabu nafoore ndenndaandi, so ina njeeyee, ɗum waawi waɗeede tan ko e peñtu, etee ko ɓuraa waawde rokkude coggu.
Joom en ɗeen leyɗe teettaaɗe ina poti tintineede balɗe capanɗe tati ko adii nde njeeygu peñtu ngu waɗata.
(maa jokku)
MHJ
