Jeyi leydi : jokkere 2 sariya toŋ.83-127

0
467
agriculteurs-soninke.jpg

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi…». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi…». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

DAMAL IV : Peccitagol  jeyiuuji  leydi denndaaɗi  (« labbo fof e tunnde mum »): 

Kuulal 36 : Jeyuuji leydi denndaaɗi keɓaaɗi ko adii nde sariya mo toŋ. 60.139 mo 2 ut 1960 jowitiiɗo e juɓɓingol jeyi leydi lawɗintee, tawi ko renndooji ganni ngollotonoo ɗum en,  ina poti so tawii ko deeyre e nder renndo ɗaɓɓi ɗum, fecciteede hakkunde  terɗe ɗiin renndooji kala jeytoranooɗi  e gollugol ɗeen leyɗeele tawi kadi ina mballiti duumagol ɗeen golle.

Kuulal 37 : Ina jeyaa kadi e fotɓe feccaade e ɗeen leyɗeele denndaaɗe no kuulal 36 gonngal dow ngal jooforii ɗum nii, yimɓe ɓe  nganndu-ɗaa, hay so tawii njuɓɓudi laamu winnditaaki ɗum en e renndooji toɗɗaaɗi ɗii, ko hoɗduɓe e nder sifaa duumiiɗo e nder ɗiin renndooji etee njeytoraama  e gollagol ɗeen leyɗeele.

Kuulal 38 : Hiisetee njeytoraama e gollugol leydi e duumagol ɗeen golle,  yimɓe ɓe  nganndu-ɗa, hay so tawii njuɓɓudi laamu winnditaaki ɗum en e renndooji toɗɗaaɗi ɗii, ko hoɗɓe e nder sifaa  duumiiɗo e nder ɗiin renndooji etee njeytoraama  e gollagol ɗeen leyɗeele.

Kuulal 39 : E sahaaji peccitagol leyɗeele ɗee, yimɓe ummaninooɓe golle mahdi walla peewnitgol uddooji ndiyam maa wonii ko feere mum en tan, walla ko e nanondiral e renndo mum en, addantaa ɗum en foɗanaade rokkeede ɓure keeriiɗe ɗe heddiiɓe renndaaɓe ɓe keɓaani.

Kuulal 40 : E nder kala muqataa, maa karnal jeyi leydi sompe ɗoon tawa faandaare mum ko winnditaade e mayre kala feere ƴettaande walla nanondiral kawrangal e peccitagol leyɗeele denndaaɗe ɗee. Ɗeen peeje e ɗeen nanondire mbaawata siyneede tan ko caggal nde ɗe mbinnditaa e nder karnal hee.

Kuule jowitiiɗe e no Karnal jeyi leydi foti jogoreede sarɗetee ko e «arrêté» mo Ministeeruuji fiyakuuji nder leydi, Kaalis , Wuraagu, Ƴellitgol dowri  e Sato poti ƴettude.

Kuulal 41 : Peccitagol leyɗeele denndaaɗe so wonii ko e nanondiral waɗaa e dow ceedtagol kiliifa dokkaaɗo oon sañ, waɗirtee ko ko aldaa e paltoor no ina siforoo kala, dow nuunɗal tawa ina reena hakkeeji yimɓe sifaaɓe nder kuule 36, 37 e 38 ooɗoo dekere.

Kuulal 42 : Ngol peccitagol leydi e dow nanondiral laawɗata ko maa Ministeer fiyakuuji geɗe nderndere ƴetta “arrêté”  jaɓoowo ɗum.

Kuulal 43 : Ko adii nde  peccitagol leydi ummantee, ko maa ndesaari leydi ittee tawo ko ina tolnoo e sappoɓal wertaango leydi keborndi fecceede ndii ngam gaddaade hakkeeji yimɓe ɓe tawtoraaka peccugol ngol walla ɓe ngalaa heeraniiɓe ɗum en e sahaa nde leydi ndi feccetee ndee.

Ɓeen yimɓe noon njogii hakke feccitaade tan ko e nder lajal duuɓi ɗiɗi tuggi nde peccitagol ngol winnditaa e nder Karnal leydi, no siforaa e kuulal 40 gonngal down gal.

Kuulal 44 : Foti teskaade wonde nanondiral dañaaka e sahaa peccitagol  ko Waali caggal nde Goomu toppitiiɗo leydi sakkiti ɗum miijo. Taƴi sañ reende ngoƴa jowitiiɗo deeyre e nder renndo ko Kaliifu fiyakuuji geɗe nderndere.

Kuulal 45 : Taƴi sañ  peccitagol leydi ko Ministeer fiyakuuji geɗe nderndere caggal cakkitgol miijo e nder pillitol jowitiingol e fiyaaku oo, Waali e Goomu toppitiiɗo jeerto e ñawndugol luure leydi hakkunde dente e nder Muqataa.

Kuulal 46 : Ko Waali fiɓata ñalngu peccitagol leydi e nokku ɗo ardiiɓe pooye woƴaaɓe ɓee poti fottitde mbele kala jogiiɗo heen hakke walla nulaaɓe mum en ina mbaawa tawtoreede.

Ngalɗoon gollal ina foti waɗaneede jeeyngal jaajngal rewrude e rajooji walla winndee, ɗakkee e won nokkuuji.

Kuulal 47 : Njeeygu, dokkal, gostondiral leydi peccitaandi yamiraaka so wonaa caggal peccitagol ndesaaje leydi hakkunde feccitinooɓe adan ɓee no siforaa e kuulal 43 gonngal dow ɗoo.

Kuulal 48 :  Ko caggal nde gollal peccitagol ndesaaje leydi joofi, Minister kalfinaaɗo fiyakuuji ndernderi  rokkata kala keɓɗo leydi, seedantaagal jeyal leydi. Ngaal ɗoon seedantaagal noon waawaa rokkeede, yeeyeede walla wostondireede so wonaa tawa ko e yeeso “Noteer”.

Oon noon ina foti rewindaade no gollal baɗangal ngal winnditirtee e Karnal leydi no siforaa e kuulal 40 gonngal dow ngal.

Kuulal 49 :  So tawii renndooji ganni ɗii njiɗaa feccitaade leyɗeele mum en, eɗi mbaawi yuɓɓude e nder pelle haa ɗi keɓa neɗɗaagu keeriingu. Nguun neɗɗaagu keeriingu ina rokka ɓe hakke totteede seedantaagal jeyal tawa ina sinnda doggol timmungol kala binnditaaɗo e sahaaji peccitagol leydi ndii.

Ngaal seedantaagal jeyi denndangal tottirtee ko e  innde fedde (jogiinde neɗɗaagu keeriingu), winndittee e Karnal leydi Muqataa tawa e caggal hello hee ina winndee “ko heɓɓe leydi fof ndenndi ɗum”.

Kuule peeñɗe e taƴe ɗiɗi gadiiɗe e nder ngalɗoo kuulal toɗɗii ko renndooji ganni tawi leyɗeele mum en mbaawataa fecciteede sabu  karallagal mum aamnotaako e tee nafoore mum to bannge faggudu tabittaa.

Miijo men e nder taƴre e dekere o

Ooɗoo fannu e nder sariya hee faanditanoo e mum ko farlinde e jeyi ganni oo ciforteeɗo ko jeyi denndaaɗo, yoo wontu jeyi teelal, ɗum firti ko kala jeyaaɗo e renndo hee tawa ina liggo e leydi njeyaandi ndii tawa so yiɗii ina waawa heɓde jeyi mum keeriiɗo. Sabu jooɗtoraa ko maccuɓe jeyaaɓe e renndooji ganni hee ngalaa jeyi, jogii jeyi tan ko gardiiɗo renndo ngoo walla lawakooɓe jeyaaɓe e renndo ngoo. Ngalɗoo damal udditiraa e sariya hee ko mbele maccuɓe e samba-remooru en ina ndaña jeyi leydi laaɓtuɗo tawa wonaa ko soomii e nder jeyi denndaaɗo mo potal laataaki e nder mum.

Haa jooni noon sariya oo ina jokki heen so tawii renndooji ɗii njiɗaa feccitaade leyɗeele mum en, eɗi mbaawi sompude koppeeji, walla sosiyeteeji tawa eɓe ngollodoo leydi ndii. Kono teskaa ko ndeen yiɗde nde laamu nguu fellitnoo sompude kala addanaani potal laataade to bannge jeyi leydi sabu :

1° Alaa ɗo peccitagol leydi meeɗi waɗeede gila sariya oo feeñi so wonaa nokku gooto e nder diwaan Eeleega oo, ina wiyee Vedvede, ɗum addani joomum en,  gooto fof ko darodaade e ciifol ngol njaajeendi meeteer e njuteendi kilomeeteer. Waɗi ɗum siforaade noon ko to ndiyam ummortoo too ɓuri faaɗde e tee gooto fof ko maa heeda e bannge mo heɓrata ndiyam. Ɗum firti tan ko to bannge karallaagal peccitagol ngol aaɓnaaki.

2° Cosgol dente ngol ne (koppeeji, sosiyeteeji ekn..) rokki fartaŋŋe ko lawakooɓe (teeŋti noon joom maccuɓe en) arditaade ɗeen dente ina taƴa heen sariyaaji mum en, ɗum firti ko alaa ɗo yahnoo artii ɗo wonnoo!

Ko ɗum waɗi eɗen cikki laamu fotnoo tawo ko farlinde peccitagol leydi tawo “haa labbo fof dardoo e tunnde mum” caggal ɗum ɗoon noon yiɗɓe fof ina mbaawi ƴeewde hol no liggortoo leyɗeele mum en tawa kam jotondiral hakkunde maɓɓe nattii fawaade e ɓurondiral.

MHJ