Ngardiigu ooñiingu

0
637

 

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

siwil en e militeer en ɓaleeɓe, keɓtugol jawdi mum en, kam e warhooreeji goɗɗi janɗi e ɓaleeɓe Muritani, kippagol jaanduuji e dow leyɗeele ndema, luttugol kinɗe nder renndo ngoo, joñgol e wasre fawaande e rewɓe haa arti noon e ɓeydagol njanguuji e rewɓe e boombi, yantude e porlugol e bonnugol ngalu leydi ndii, ngalu ngu nganndu-ɗaa jeyi ɗum ko ɓesngu Muritani e kuuɓal mum.»

Kono caaktol ngol woytiima wonde laamu nguu, ko ko “sukki noppi mum, jaɓaani heɗaade saka nande ɗii goytaali “; ngu suɓii ko « jaggude e fiyde e dummbude saaktooɓe ɗeen penaale ».

Ɓe mbiyi seede ko ɓe kaali koo, ko « Wullaango ngam jojjanɗe politik e faggudu e renndo hardaneeɓe, kam e ɗaɓɓaale hujjaaji mbaadi leñol (caaktol sooninkooɓe e jolfuɓe), kam e kareeli limtilimtinɗi luulndiiɗi jiyɗingol yimɓe, luulndiiɗi fenaande e paltoor, ko yeruuji cakkitiiɗi, kollitooji wonde ndeen hare dartotaako so wonaa Muritani wontu leydi nuunɗal e goonga, leydi teskotoondi hakkeeji denndaangal ɓiɗɓe mum ko aldaa e paltoor. »

« Hannde, añɓe ɓesngu Muritani njiɗi ko yiiltude hakkillaaji yimɓe e rumtinde ɗum en hare haɓetee ngam sompude nuunɗal, e feccude ɗum en ngam ɓeydaade hiiɗde ɗum e jiimde ɗum en. Ngam yettaade ndeen faayndaare, ɓeeɗoo añɓe besngu Muritani kuutortoo ko gijaali warngo e jeeyngal bonngal nder geese internet ngam yiɗde tunwinde daraniiɓe jojjanɗe aadee walla kala neɗɗo cuusɗo hollitde miijo mum. Ko noon kadi ñaawoore hooreejo IRA foti faamreede. »

Caaktol ngol wiyi :

« - ina siftina wonde ko ŋakkeende nuunɗal e paltoor e ɗawre caabii pooɗondire gonɗe hannde nder renndo Muritani ɗee. Ɗum noon, takke ɗe ngalaa ɗo tuugii, ngam yiɗde tunwinde haɓooɓe e ɗeen penaale, ko huunde nde jaɓotaako, nde jaɓetaake ;

– Ina noddi denndaangal yimɓe renndo ngoo dariiɓe, haa arti noon e muuyaaɓe nuunɗal e ndimaagu, tiiɗaaɓe ngootaagu ngenndi ndii, nde darantoo, e mbaadi tabitndi, muumtugol haa cay njiyaagu e jiyɗingol, nuunɗal wononde ɓiɗɓe leydi waraaɓe, taccinaaɓe walla ɓe jeyi mum en ɓorƴitaa, compugol sifaa jeyi leydi tuugiiɗo e nuunɗal, kuuɓtodinɗo, wellitaare miijo e haala, kam e muñangol ɓiɗɓe leydi ɓe alaa ko woni faandaare mum en so wonaa yiɗde goonga e nuunɗal ngal diine men ceniiɗo oo wasiyii ;

– Ɗaɓɓiri laamu nguu nde dartinta ko ɓuri yaawde ɗiin noddaali warngo e ngañgu tiindinaaɗi e daraniiɓe jojjanɗe aadee e ɓiɗɗo leydi baawɗo wonde kala ; nde ngu darotoo darnde ngu foti daraade so reende kisal jawdi e yimɓe, haa teeŋti noon e ummanagol wiɗto feewtungo e njogitaaje wolde kam e waɗande ɗum laabi ;

– Goppitgol jooni jooni, ko aldaa e sarɗi hooreejo e terɗe IRA jaggiraaɓe fenaande ;

– Siftina wonde, to bannge fiɓnde, ko ɓe luulndiiɓe kuugal warngo e kala darnde seɓɓitiinde walla heertinnde ;

– Ina noddi denndaangal muritaninaaɓe e haɓɓere luulndagol fenaande e kiiɗal ; ko ndeen haɓɓere tan waawi gallinde peeje peccugol leƴƴi fawaade e nguru ɓalndu ɗe añɓe Muritani ummanii. Ndeen haɓɓere ina waawi tabitirde lelnugol e jaɓgol piɓondiral ɓiyleydaagu ɗo denndaangal kuule e baɗe moƴƴe kam e sarɗiiji koɗdiigal moƴƴal e nder kormondiral e potal e nuunɗal, ngooroondi ngootaagu ngenndi, tonngetee.

– Ina teeŋtina goɗngol kaɓɓagol mum en e piɓle nuunɗal e potal e ɓiyngu-yummaagu, e ndimaagu, e muñal diine lislaam. Ina noddi kadi kormagol diine ɓesngu Muritani, kam e geɗe ɗe ngu goongɗini.»

Nuwaasoot, ñalnde 8 saawiyee 2015

Fulo : Bookara Aamadu Bah