Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e… waɗde kuudetaaji…
Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e… waɗde kuudetaaji…
Ko noon kadi, porkireer kuuɓtodinɗo leydi ndii habriri udditgol wiɗto yowitiingo e « baɗe bonɗe baɗɗe e leydi hee gila 16 settaambar », ñalnde koninkooɓe RSP pusata batu hilifaaɓe, ndahi hooreejo leydi e mudda oo, hono Michel Kafondo, kam e mawɗo hilifaaɓe hono Isaac Zida e hilifaaɓe ɗiɗo woɗɓe. Golle ɗee kalfinaa ko goomu toppittoongu « yiytude waɗɓe e ardiiɓe e wallidiiɓe, koninkooɓe e siwil en etinooɓe waɗde kuudetaa ɓee ». Ñalnde ardiiɓe laamu dagiiɓe ɓee tottittee laamu ndee, seneraal Jenndere, mawɗo janfankooɓe wiyiino « ma mi jaabo kala naamnal naamnaa-mi. Mi yeddataa waɗii maayɓe ». Nana yeeso men waɗde.
Ɗoo e ndeen, ngoƴa ɓurɗo mawnude hannde ko mumtude maaɗe RSP haa laaɓa e leydi hee, ngam woɗɗitinde kuudetaaji. Kuulal ƴettaama, heddii ko heɓtude kaɓirɗe koninkooɓe RSP, ñaawde e ɓoorde fotɓe ñaaweede e ɓooreede, e sarde heddiiɓe ɓee e nder konu leydi ndii. Ɗum ɗoon noon ina ɗaɓɓi hakilantaagal mawngal, sibu yoga e koninkooɓe RSP ina kulani koye mum en, njiɗi ko hunaneede yaafuya. Kono ɓesngu Burkinaa jaɓataa yaafuya mo wondaani e ñaawoore tawo…
“Dogi bone, yani e kasaara”
Hannde, eɗen mbaawi wiyde, so tawii addannoo Jenndere waɗde kuudetaa mum oo ko hulde ñaawoore (hafeere Tomas Sankara e warngooji goɗɗi baɗnooɗi e leydi hee e laamu Belees Kompaawore), walla salaade pusgu RSP, eɗen mbaawi wiyde “o dogi bone, o yanii e kasaara”, sibu hannde fof Burkinanaaɓe ɓuri ñaññude e ɗaɓɓugol mum en e heñoraade ɗum en « yo RSP fuse », « yo kaɓirɗe maɓɓe keɓte », « yo ɓe ñaawe, kamɓe e wondiiɓe maɓɓe siwil en ». Hannde fof ɓe ɓuri humpitaade bonannde RSP waawi waɗde e leydi hee. Ko adii kuudetaa oo, ko ɓuri heewde heen ko yiɗnoode mumtude kala ko moddunoo e innde Beles Kompaawore, hannde RSP hollii yimɓe fof ina waawi bonnude. Hay so tawii noon, hay kuudetaa Hayaa Sanogo, ko oo kuudetaa ɓuri fuuyde ! O waɗaani yontere timmunde.
Kanko ooɗoo Jenndere (walla Janndere) kadi o haali ko puuyka so wiyde « kuudetaa oo joofii, njejjiten ɗum (…). Ko juumre mawnde wonnoo. So yimɓe ina kaala hannde haala demokaraasi, potaani waɗde golle baaɗe nii. » Jooni jooni tan ? Eɗen mbaawi wiyde « so hakkille deeƴaani, joom anndaa ko waɗata e ko haalata ». Mbaɗaa bone maa haa ngaynaa mbiyaa « njejjiten », ɗum ina jaddiɗi !
Yo Alla waɗan noon leyɗe ɗe koyɗe konu baaɗe no RSP ngoni ɗee, sibu, gila koninkeewon Afrik njiyti gunndaade laamu, leyɗe ɗee mboni. Jamfa laamu woni yeru ɓurɗo bonde e jaɓɓugol sariya e nder leydi, sibu nehata ko aadaa ndoolndoolaagu. Ndaa wonaa ndoolndoolaagu mahata leydi, ko hakkille e ganndal e nuunɗal mahata leydi. Jaɓɓuɗo laawol, itti hooreejo leydi dagiiɗo, toɗɗoraaɗo woote, waawaa tabitinde nuunɗal sibu kanko adii yaɓɓude sariya. Ɗum noon, nafoore leyɗe men ko ruttaade e laawol e nuunɗal e ngardiigu moƴƴu, ceniingu : ɗuum waawaa aaɓnaade tawi konuyon mbaakon no RSP ina ngoodi e leyɗe men.
Burkinaanaaɓe, gila e hoohooɓe politik e ardiiɓe renndo siwil e senndikaaji e konu, ndokkii, kollii laawol jaaƴaare. Heddii ko pinal e cuusal rewde e maggol.
Bookara Aamadu Bah
