Coñce e nder Renndo fulɓe

0
803

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Fedde Ɓamtaare Maqaama yuɓɓinii yeewtere fattamlamre ñalnde aset 31 noowammbar (kawle) 2015  to nokku pine biyeteeɗo Morikom e nder Nuwaasot. Yeewti nde ko Ceerno Isaaqa Koreera  e tawtoreede Bah Mammadu Alasan, ciggoowo miijooji yeewtere ndee, Aadama Barahiimi lollirɗo Mokobere Kontee, hooreejo teddungal fedde ndee, Huray Dakkel Lih, Ceerno Abdul Sidiiki Kebe, ceerno Maqaamanaaɓe, Aadama Aan ganndiraaɗo Pullo Jeeri e Haaruuna Demmba Sumaare, jogiiɗo ginol yeewtere ndee.

Ko adii ɗum seeɗa, sukaaɓe naalankooɓe ɗiɗo, Yaayaa Njaay mo Mbaañ e Alasanel Mbooc jeyaaɗo to Maqaama, njirwinii haa ruuki. Hay pekaan yimaama.  Yeewtere ndee fuɗɗii ko heedde 16 w 25 hojom e dow tiitoonde : Coñce e nder Renndo Pulaar.

Koreera Isaaga adii tawo ko yettude yimɓe arɓe ɓee, caggal ɗum, o jaari fedde ndee sabu suɓaade mo yo o yeewtan Ɓiɓɓe Fulɓe. O ɓooyii taartaarnude e tiitoonde ndee no demoowo, baawɗo jalo, kooliiɗo hoore mum heewi waɗde nii, caggal ɗum, o naati e mayre. O haali darnde coñce e nder Pinal Fulɓe, o joofii ɓure ɗee e faayidaaji coomiiɗi heen. O nanngi tinndi, gila no taaniraaɓe rewɓe tinndirannoo taaniraakon mum en e sara duɗe dabbunde e jaŋde soomiinde e ɗiin tinndi. O sifii cifti e gaanti, to bannge peertingol hakkille. O memi daari, haa o memori daari Makam Pakay Njaay to Maqaama, gila e Yero Maama haa heɓi Gelaajo, teeŋti e karallaagal haala e ñeeñal lelngo daaroowo oo huutortonoo haa gooto fof yiytoo heen hoore mum, guufnoo heen maa mbiyaa ko kañum tan fentananoo ɗi. O jubbi e pulareeje, o jangtii kasi haa o daroyii e ŋore maaje, o eewnii pekaan Baabooy Gellaay, gorko Aram Sahre, ɗo yimata Hammee Birom Moodi Kome e kesam-hesaagu ngu tawi Ndar, e ko addani ndarankooɓe to bannge ganndal, o waɗtindorii ko e Balla Jeerel, hakkunde mum e Jaaltaaɓe, tinndol aduna, cifotongol njuɓɓudi renndo fulɓe, ngonka e gonaaɗe mum, gila e, so koɗo haarii, muuyaaji jeemoytooɗi ɗum ko wayi no ƴamal, giɗli waasde jogaade keerol ɗo hakkunde Balla Jeerel e Faatimata. O meefti e hare hakkunde jaaltaaɓe e Balla ngam jinngande ɓiɓɓe subalɓe mbele jaannduyaagal ena ñiiɓa e cubalooji (yo gundo res gundo, ele resa ele). O tolii ballal Faatimata e yumma mum e Balla, haa waroyi ngabu ngam hersinde sukaaɓe subalɓe ɓee, e no Jaaltaaɓe fellitiri naatde hankadi e lammba e haɓde e Balla woto cubalaagu yaweede. Ɗoon o feeñnini no hakkunde almuudo e ceerno wontiroyi hakkunde ɓiɓɓe e jinnaaɗo, ko addani Balla daɗde e nder tinndol ngol.

E tonngol, o hollitii darnde coñce e nder nguurndam pinal e mbaydi kuuɓtidinndi, o wasiyiima kadi nde yimɓe ɓee tiiɗnotoo, ndeena ko heddinoo koo, mbiɗta, binnda, kaala, paarnoroo coñce mum en, gila e nder galleeji, mbeddaaji haa e jehreeji mum en. O eewniima kadi wiɗtooɓe e winndooɓe nde pentata coñce kese njahduɗe e jamaanu ngam aaltaade sukaaɓe fuɗɗiiɓe soobaade e geɗe koomtooje. O suuɗaani noon faayre nde o jogii e ooɗoo sahaa, no o yiyrata jaale mawɗe ena njana tawi coɓoƴƴi lomtotaako, paabi keewɗi, doytooji ɗi ngalaa ñippooɓe. O teeŋtinii ndemaandi e dow njiggaandi. O wiyi hay so jiggoore ena wooda yo a taw ko ko neɗɗo alaa e nder faawru mum, tawi kadi jiggotoo ko ko ɓeydata ɗum.

Ɓeydi e naamnde keewɗe mbaɗii caggal yeewtere ndee. Won yahduɓe e waraango yeewtere ndee, ngaddi heen ballal teskinngal, ngalɗini nde. Won heen kadi yaltuɓe, naattoyi e caɗeele renndo. Nde Koreera ruttanii jaabtaade naamnde berlanooɗe, laaɓtinii yoga e toɓɓe, remtii won e purge, ɗe jale mum arano duuɗnoo. Nde o rowi, Ceerno Abdul Sidiiki Kebe uddiri yeewtere ndee duwaawu. Jamaanu saakii, yahdi e weltaare.

To bannge keewal, ko heddii e Morikom waɗaani yimɓe diwataa weertannde salli-nguru. Kala Maqaamanaajo gonnooɗo e Nuwaasot, alaa heen mo araani so wonaa ñawɗo walla dawɗo.

To bannge nootitiiɓe, alaa fedde pinal waalnde e Nuwaasot, gila Fedde Ɓamtaare Pulaar, Sifaa Hanki haa e Jalluɗi Jam, nde terɗe mum ngaraani toon, ko jiidaa e yimɓe teelɗuɓe, ɓe leñol teskii golle mum en haa seedtini.

Yeewtere Fedde Ɓamtaare Maqaama rewii laawol. Koreera huɓindiima toɓɓere mum e Pulaar degiiɗo haa natti sikke. Golle ɗee fof e timmunde maa mbiyaa ko njuɓɓudi ndii ɓuri rewde laawol sabu jamaanu nguu e heewde, alaa kaytuɗo, alaa keytaaɗo.

Njaay Saydu Aamadu