Gila telefoŋaaji cinnde njoli, annduɓe ina ngondi e ngoƴa anndude mbele ɗi ngalaanaa cellal yimɓe tanaa. Ko waɗaa heen e wiɗtooji ina heewi. Ina waɗi heen kollitɗi tanaaji koolkisaaɗi e puɗi (ƴeew fooyre ɓamtaare tonngoode ….), ina waɗi heen ɗi alaa ko njaltini ko laaɓti. Ko laaɓti heen tan, ko ina sikkaa no feewi ɗi moƴƴaani e ngaandi, haa teeŋti noon e ngaandi sukaaɓe. Huutortooɓe ordinateer ina nganndi no dille telefoŋ mbaɗata ɗum nii, so mbaɗii noon ngaandi, moƴƴataa.
Karalleeɓe waɗnooɓe jarribo majjum to Farayse « mbasiyiima jiknaaɓe sukaaɓe, yo ustu kuutoragol telefoŋaaji ɗii wonande sukaaɓe mum en. Onndooji ɗii ina hulaa ina mbaɗtina e teskorde (ngaanndi) sukaaɓe haa arti noon e kattanɗe mum en waawde faamde, walla waawde haalde… » Haa teeŋti noon kadi, waaldude e telefoŋ ina herƴina ɗoyngol. « Ina jeyaa e ko saabii ɗum, e sahaa hannde oo, ko kañji ɓuri waawde sarde onndooji ɓurɗi doolnude, tee ɗi takkii tan ko e ɓalndu neɗɗo. »
Wasiya teeŋtuɗo oo, ko hakindaade e kuutoragol majji, so dañaama neɗɗo huutoroo keɗirkon (écouteurs)…
Pulaar dey wiyi « ina ŋata, ŋatataa fof, woɗɗinde koyngal mum ɓuri ». Ko waawi heen wonde fof kadi, « hakindaare » ko wasiya moƴƴo tan. Ɗum noon, kakindo-ɗen e kala geɗe, haa arti noon e kuutoragol telefoŋaaji ɗii.
BAB
