Wuurtoyde ɗoo e duuɓi

0
669

Huunde nde meeɗaa naneede saka yiyeede saka kadi tawa ko ñaawoore dotti ɗum. Ñaawoowo gooto rokkii cukalel dewel gootel hakke « fenndeede » caggal nde maayi ɗaminaade ina waawi soorteede fittaandu e safreede so aaɓnoyiima. Kanngel cukalel dewel ngel, angel wondi e nguɗu timmungu, ko ngel heddoraa e wuurde heewaani. Ngel heɓii waɗde wiɗto haa ngel yiyti ndee feere wiyeteende e Farayse « cryogénisation », mbieyen « horngilo » woni ittude ƴiiƴam ɓalndu haa laaɓa, lomtinira ɗum ndeelam ngoɗɗam. Caggal ɗum ɓalndu nduu ɓuuɓnee haa horngiloo (-196°C), mooftee e nder korwal, tawa ina darnaa ina junnitaa (hoore heeda les, koyɗe dow). E oo sahaa hedde 300 ɓalndu ina mooftiraa noon to Dental Dowlaaji Amerik e nder mooftirɗe baɗiraaɗe ɗuum. Ɓalndu maggel nawaama toon ngam mofteede.

Ko kanngel e hoore maggel winndunoo ñaawoowo sibu baaba maggel wonanaano ɗuum : « njahrat-mi tan ko duuɓi 14, tee mi yiɗaa maayde hay so tawii miɗo anndi ko mi maayoowo. Mi yiɗaa ubbeede. Miɗo yiɗi wuurde ko juuti tee miɗo sikki so mi horngilaama, mi mooftaama, ɗuum ina rokka mi fartaŋŋe waawde safroyeede e findineede, hay so tawii ko ɗoo e duuɓi teemedde keewɗe. » Jiknaaɓe maggel ngondaano, kono yummiraaɗo jaɓi miijo ngoo, ñaawoowo oo hiisi ko kanko yumma oo tan waawi fellitande ɓiyum. Baabiraaɗo oo kadi wattini ko wiyde ɗooftiima yiɗde maggel. Taaniraaɓe maggel ndenndini fotde 40 000 oroo (16 miliyoŋ ugiyya) katojinaaɗe ngam waɗde gollal ngal.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa