E wiyde porfeseer Samir Amin keɓtugol leyɗe ndema ina jeyaa e geɗe teeŋtuɗe kaɗɗe leyɗe Afrik yahrude yeeso e ƴellitde faggudu mum en.
O ñiŋii ɗuum no feewi haa teeŋti noon e sahaa mo ɗum huuɓtodini e winndere ndee. E wiyde makko, daɗndata Afrik tan ko ruttaade e ndema ngardinka remooɓe tuugiika e mbayliigaaji jeyi leydi tiiɗɗi. « E sifaa kuuɓtodinɗo, e nder daartol nguurndam aadee, ƴellitaare faggudu hoore jawdiiru tuugii ko e ɓorƴitgol jeyi ko ɓuri heewde e remooɓe. Ɗuum ina jeyaa e ko addi uujooji ummaade dowri faade gure teeru walla feewde caggal leydi walla ɗiɗi kala. Ngolɗoo laawol ƴellitaare ngol Banke Adunanke (Banke moñnjaal) e Dental Orop mbasiytoo e nder winndere hee kala ko laawol uddungol (ngol moƴƴaani) sibu ngol tuugii ko e firtaare remooɓe afriknaaɓe, tee alaa ko ngol jibinanta Afrik so wonaa kebbaaji (leeɗe baasal taariiɗe teeruuji mawɗi).» Wonaa mehre noon waɗi Porfesoor Samir Amin haalde ɗum jooni. Addani mo haalde ɗum jooni, ko sabu loppitgol leyɗe remooɓe huuɓtodinde haa yettii tolno kulɓiniiɗo no feewi, haa teenti noon e Afrik (e Muritani kadi e sifaa keeriiɗo) ɗo pelle mawɗe hakkunde leyɗe kappani heɓtude leyɗe haa e nder gure koɗaaɗe, e ballal laamuuji cukñi, ɗi teskotaako nafoore ɓesnguuji leyɗe mum en. Seede majjum ko ciimtol ngol eɓɓaande Land Matrix saakti ñalnde 11 oktoobar 2016 kollitoowol wonde, tuggi hitaande 2000 faade hannde, leyɗe Afrik mbaɗdaama 422 nanondiral paatungal e leyɗe ndema, woni 42% nanondire oon fannu ciifondiraaɗe e nder winndere hee kala.
Samiir Amin ko ganndo faggudu keɓtinaaɗo e winndere ndee. Ko o misranaajo heen, faraysenaajo heen. O jibinaa ko 3 settaambar 1931 to Keer, leydi Misra. O hoɗi jooni ko Ndakaaru.
Bookara Aamadu Bah
