Moolaade Itaali : “dogde bone yana e kasaara ?”

0
431

Geɗe añamnguraagu ina keewi waɗde e ndii leydi Itaali. Yeru mum ko gammbinaajo gooto, jahratnooɗo e duuɓi 22, ine wiyee Peteh Saballi, yooliima e Grand Canal Venise (Gaawol mawngol) ñalnde alet 22 saawiyee, yimɓe heewɓe ina ndarii e powle gaawol ngol ina njala mo, ina mbiya mo « Afrik, Afrik », « ngoppee o maaya », ine ƴattoo mo. Ko maa ɓooyi woodi wiyɓe « mberlo-ɗee mo buwee ». Nde o werlaa buwee oo, o ronki nangtaade heen sibu tawi ɓalndu jaɗɗii Alla e jaangol (ɓuuɓol ndiyam ɗam ñalnde heen ko degereeji 5). Hay gooto fuybaaki faabaade mo. Kanko suka oo, waɗii duuɓi ɗiɗi ko o ari Itaali.

Ñalnde 5 sulyee 2016, Niiseriyaajo ina wiyee Emaanuwel (jahroowo e duuɓi 36) e jom suudu mum ko yahndotooɓe e nder wuro Fermo haa gorko gooto ganndiraaɗo wasre e miijooji añamnguraagu sawndii ɓe, woni e ƴattaade debbo makko ina duudanoo ɗum. Gorko oo, ɗo wiyata ina moola mo ɗoo tan, fiyaa huunde e hoore, yani, faɗɗii, sankii ñalnde 6 sulyee. Emaanuwel e jom suudu mum ko doknooɓe Niiseriyaa caggal nde Boko Haram wari ɓiyngel mum en (dogi bone yani e kasaara). Tee yahdu maɓɓe toon ina heewi caɗeele haa ɗoon waawi haaɗde : taccude moraande Saharaa, tacca geec, tacca feccere Itaali haa yettoo Fermo, moolee nder tuddunde Karitas waɗiraande faabaade mooliiɓe…

Ñalnde 13 desaambar 2011, so eɗen ciftora, ko senegaalnaaɓe ɗiɗo mbaraa, naange e hoore kellew, e nder wuro Florence.

Yeruuji añamnguraagu ina keewi Itaali sibu hay ministeruuji ɓaleeji, yeru Cécile Kyenge, fettooɓe bal ɓaleeɓe, yeru Paul Pogba, ekn. ndaɗaani heen. So en teyii boom mbiyen ko ɗum jolo  hannde e yoga e leyɗe hirnaange, gila e leyɗe Orop haa to Dental Dowlaaji Amerik. Heewɓe ina njotondiri ɗum e kirisaaji faggudu walla e keewgol mooliiɓe, walla kadi e ownugol. Ko waawi heen wonde fof, eɗen poti ɓeydude heen caɗeele ngardiigu e leyɗeele ɓaleeɓe, ɗo ɓiɓɓe leydi ngalaa geɗal e ngaluuji leydi, ɗo laamɓe laamorii fenaande e bonannde jawdi.

Tesko : Buwee woni faandu henndu werleteendu ɓe mbaawaa ndiyam mbele ina nangtoo heen.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa