KAALDEN GOONGA : « So Fuuta innaama… »

1
597

« Fuuta, so a innaama, ƴiiƴam lalla e ɓernde am, miijooji muusɗi koɗoo mi. Mi haamtoo, mi saɓɓitoo, mi miijoo hanki maa mo mi tawaaka. Hanki maa mo sahnga e sahngaaji, jammaaji e dingire, boombi e sagataaɓe, e lew-lewe demminaare ».

Ɗum ko jubbannde e yimre mawɗo men Ibiraahiima Saar, sabu mum anndude no nehdi men siforinoo hanki. Aamadu Sammba Demmbele ɓeydi heen « caggal jumaa e jakkaa, ko dingiral wonnoo duɗal ».  Won kadi no woɗɓe njimiri ɗum, kono ɓeen ko goɗngol ngartaten e ko kaali, so hawrii e yamiroore Joomiraaɗo.

So tawii ɓee haaliyankooɓe fof njimirii nii dingiral, ko anndude wonnde, nde pinal men seninoo ndee, ko e dingire aduna janngatenoo. Ko ɗoon boombi e surgaaji kawritatnoo ene tinnda, ina cifta, ina caka, ina mbaɗda ɓuraa waawde faamde paykaaji. Jimɗi ina njimee, pulareeje en kaalee. Heen sahaaji, yiɗde jola hakkunde faamondirɓe, soko reenooɓe ndimaagu mumen haa nde haala yettii mawɓe, ndewna e fotde.

Nde tampere ndee heewi, yooro hawi hanndii, waalo natti joltaneede, jeeri natti ruumtaneede, dingire njeewi. Ko ɗoon jojl-jole kese ngari, sukaaɓe mabɗti fottude e nokkuuji goɗɗi, yeewtidde jeewte goɗɗe, wostondirde miijooji goɗɗi e waɗdude geɗe goɗɗe. Woni renndo men ɓennii hanki, yettaaki janngo heddii ene weela e hannde. Sukaaɓe ndonki seerndude fuɗnaange e hiirnaange, nattii anndude to rewo e worgo ngoni. Heddii yonta ene annga.  Woodi sikkuɓe so mbaɗtii simmaade mbonki maa yejjitin ɗum en caɗeele aduna, tawi nganndaa ko leliiɓe e ñaande nde jaykal woni e reɓde, ene jogori ɗum en boomde.

En tinaani ene maataani, tan haa naange hese fuɗi, lew-lewal kesal jali, wumnooɓe mbaɗti yiyde, muumɗunooɓe mbaɗti haalde. Nii woni, sukaaɓe pottatnoo ko dingire, mawɓe potta e jakkaaji ngam iirtude bayraaɗi, wonti jooni, mawɓe e sukaaɓe fof mbaɗti ko fottude e weeyo. Tawa ko rewrude e cinndon. Ɗum ko Viber, ɗuma ko Imo, ɗum too ko Facebook, Skype walla WatsApp. Eɗen mbiyatnoo hanki men majjii sabu en nattii fottitde e dingire e jakkaaji ngam wostondirde miijooji Alla e kesam-hesaagu ngaddanii en ɗii fartaŋŋeeji, ndoŋken ɗumen huutoriraade no fotiri ?

Eɗen mbaawi wiyde, hannde, ko wiyatee gurupaaji watsApp koo, keeweendi mum en ene ɗeɓa abbaade e ndi paaɓi ndunngu ndeen. Kono ko ɗoon tan Pulaar woyi haa ñittii, sabu mum ɗaweede heen. Tawde eɗen njogii haralleeɓe to fannu gannde kese, holi ko haɗata en jokkondirde ɗee dente fof, mbaɗen gardiiɗo denndinoowo miijooji feccitoo hakkunde men mbele pewjidal wooda ? To bannge Skype, rajooji goodɗi hannde mettiri limde ko no koode jamma ceeɗu e sahaa nde lewru yani. Kono mbele toon ne ko golletee koo ene yahi rewo ?

Banndiraaɓe, kaalden goonga. Sabu, ndeke konngol biyngol “kesam-hesaagu bonnii pinal men” ngol wonaa goonga. Ko enen ngoni ronkuɓe anndude holi no kuutorirto-ɗen kesam-hesaagu mbele nafa en, nafa pinal men.

Haala noon, ko goongɗi koo fof, so tawaani noppi malaaɗi tan, ko henndu ufnaali weɗata ɗum.

Malal Sammba Guise

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa