To Donnaay Muritani, kala maayɗo wontata ko Senegaalnaajo

0
588

 

Laamu Muritani loppitii leydi Donnaaynaaɓe, hay ɗo ubbi maayɓe woppanaani ɗum en, sibu ɓe ubboyta ɓe ko Senegaal. Gese maɓɓe ɗe ɓe ndematnoo tottaama omdafeer en ɓalliiɓe laamu, tee dowla Muritani wondi ko e ɓeen omdafeer en.

Donnaaynaaɓe maa tacca maayo, paya Senegaal, ko toon mbirnoyta maayɓe mum en. Ɗum addani mawɗo wuro ngoo wiyde « to Donnaay, kala maayɗo wontata ko Senegaalnaajo ». Waɗi noon ko sammbataliije keefii cehe wuro ngoo. Mo alaa hay ɗo ubbi maayɗo mum, miijantaake jogaade ɗo remi, alaa ko haali ɗo oorni jawdi mum.

Ngam faamde caɗeele leydi ɗe donnaaynaaɓe ngondi ɗee, maa ndutto-ɗen caggal. E hitaande 1990, hitaande caggal luural hakkunde Senegaal e Muritani, konu Muritani yaɓɓi hakke, taccini ɓee ɓaleeɓe Muritaninaaɓe gaɗa maayo, e wiyde Aamadu Muttaar Wan mawɗo wuro ngoo : « konu Muritani waawni min woppude leyɗeele njaatiraaɓe amen e mooloyaade Senegaal ».

Kono laamu Muritani ina jokki haa hannde yeddude ɗee bone, sibu ko e hunuko mawɗo leydi oo e hoore mum, hono Muhammed Abdul Asiis, ngolɗoo konngol yalti : « min peccitiima leyɗeele cooyɗe, ɗe ndemaaka. En mbaawaa haɗde jeyaaɓe rewo Muritani remde to worgo leydi ndii ».

Sinno tan ko remooɓe goonga goonga rewonaaɓe kuutortonoo leydi ndii, omo waawi wiyde noon. Kono fawi junngo mum e leyɗe daande maayo hannde, ko yimɓe laamu tawi ko ɓuri heen heewde ko koninkooɓe e koye mum. Hay innde mawɗo leydi ndii e hoore mum ina sowtee heen e sahaa kala…

Bookara Aamadu

Ƴoogirde : Le360

 

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa