Daartol tago : Big – Bang

0
565
Natal maandinoowal fuɗɗoode tago : Big - Bang
Natal maandinoowal fuɗɗoode tago : Big - Bang

E tuugnaade e gannde kujjiyiwe, ko way no Ɓalliwal walla Fisiik (Physique), Nguuriwal (Biologie), Lesdiwal (Géologie), eɗen kattani daartude tago e won e mbaadi, hay so tawii won laaɓnde cuwaa tawo keɓ jaabti mum-en.

Ngol daartol e alɗude ina addana neɗɗo anndude hol ɗo heedi e ngoo tago, hol joɗnde jooɗii, teeŋti noon e hollitde ɗum pamaram mum. Ko daartol sikkaaka dañaa, ko ngol sikkaaka ina wuura. Laawol juutngol keewngol jooke e joote, gila ɗo hoɗaa haa e hoɗdiiɓe, e arani en. Holi ngol laawol gaddungol en ɗoo ? Hol celi celaa ? Hol dunli ngooraa ? Hol heen peccitaaɗi ? Hol ko hawraa, haɓaa ?

Wonaa ko wonnoo ɗoo, alaa koko ɗoo wonnoo. Ɗoo wonnoo ko abbere wulnde, nde guleeki mum haaɗti, abbere tekkunde, nde tekkeendi mum haaɗti. Ene waawi tawa ko nde famarnde haa pamaram haaɗti, sabu ina yahdi e tekkeendi haaɗtundi. Kono ina waawi kadi tawa ko nde famarde nder mawneeki haaɗtuki. Fofof ina wona sabu ganndal suwaa tawo luutndo hay heen wootu e ɗii fiyakuuji ɗiɗi. Kono ko waawi heen wonde kala, so nde woniino nde mawneeki haaɗki, oon saanga nde wonata ko toɓɓere nde pamareewi haaɗtuki. Sabu kala ko haaɗi ina tamoo, ɓiɗtoo, hamƴoo haa pamaram mum haaɗta, so yiɗaama kay jogoo tekkeeki haaɗtuki.

Ndee abbere wonaa yollaande e tagofeere (univers) ndee, alaa, ko togofeere ndee e hoore mum wonnoo ndee tamannde geɗe gadiiɗe, lonngere wulnde nde suwaa defeede.

Ɗoo ɗo alaa dirtal, alaa dimmbere, alaa kaylital, alaa pooɗal walla duñal, alaa nguurndam saka yeñre, alaa ñaantal saka pinal.Tinaaka maataaka haa abbere feri, fettere jayli, geɗe mbayi no ɓoccitiiɗe nih, walla nih no gaaynaaɗe nih. Gila ndeen haa jooni waɗii duuɓi 13,82 miliyaar, walla mbiyen tan 14 miliyaar nduuɓu.

Ko ɗoon, e tuma daɓɓo, tagofeere, ɗo ñobbinoo, fiɗɗitii, piɗɗitagol pattamlamiwol, ko ɗoon nde fetii, petagol kulɓiniingol. Ko ɗoon caaktal fuɗɗi. Haa ɓooyi petagol ngol usti doole mum. 380 ujunere hitaande njawti caggal ɗuum, lewñere e mooɓam ndoori seertude, lewñere dambitiima. Kuuje koyɗe puɗɗi feerde, hono ɗeen ko ndiƴƴam, ko Heliyoom, ko huunde e Liccumaaji.

Ina yaha tan tagofeere ndee ina ɓuuɓta, kono petagol ngol heɓii sarde loowdi ndii, waɗde ndi buuɗi-buuɗi, heen mbuuɗu kala maa wontoy kawtal koode, hono lillungal koode. Nde yahi haa teemedde joy miliyoŋ hitaande ɓenni, koode ɓurɗe ɓooyde e lillungal men, hono fedannde malaaɗo, peeñi. Miliyaaruuji 9 hitaande njawti, Naange men feeñi, naange noon ko hoodere no koode keddiiɗe nih tan. Caggal ɗum seeɗa Leydi men feeñi, leydi ne jeyaa e ɗaŋe (tagopeeje) jeetati banngantooɗe naange.

Oon sahaa, finnere mawnde ina hoɗi dow leydi; kaaƴe weeyiwe ina mbuttoo e mayri, andi wukkita jeyle, kuuje nguurndam tawaaka. Kala ɗaŋre (planète) noon ko noon jibinirtee, sabu ko “haayre” waawtotoo kaaƴe goɗɗe catiiɗe ɗum, nde fooɗa ɗe, nde moɗa ɗe. Saatu ndeen jibineende, ko finnere mawnde hoɗata nde. Leydi men ko maa rewi ɗoon.

Ndiyam, heɗtere e keɗte ɓurɗe jojjannde nguurndam, na soominoo e ɗee kaaƴe. Daawal juutngal yawtii, diƴƴe mbaɗtii ƴerde, mbaama e maaje kam e caaɗli. Ko ndeen daawal maantiniingal e daartol men joli: Nguurndam nana heboo no jumbiri tago e ndee fijirde.

E nder lugge ɗeen maaje, ɓinnde (cellule) nana feeñi, ɓinnde jogornde jooni feccitaade, ɓasondiroyde e goɗɗe ngam nguurndam heewɓinɗewam na yiya aduna. Ɗum heɓtii ko nde tagofeere ndee yahrata e duuɓi Miliyaaruuji 10, waɗde hakkunde men e ɗum wonii Miliaaruuji 3,8 haa 4 hitaande.

Nguurndam ƴellitiima nder maaje, gila ɗo ngilkon ɗiiratnoo haa nde terɗe goɗɗe ŋeemitiiɗe naatti e ɓalli. Sabu nokku nguu laaɓndiima ɗum. Wonii jooni duuɓi 430 Milioŋ, nguurndam yalti ndiyam. Ɗee ɓafooje ŋabbi e dow ŋoral, mbaɗti ɗum koɗki mum en. Ɗoon ne kihondiral mawngal ina woodi hakkunde ɗee tagooje.

Ndeen leñol e mum yimɓe njogori yaltoyde ngol yahretenoo ko e ɓafde e ɓoccinnde. Kono ɗoo, gaño ɓurɗo hulɓinaade oo wiyatee ko Dinoosooru. Ko Dinoosoore ngonnoo kulle jiimnooɗe ladde nguurndam ndee, ko kañji ngonnoo dow, ko kañji tolkitta kullon ngoɗkon kon, kulle baaɗe no jibinɗe en ɗee nih.

E oon sahaa, yurmeende hakkunde tagooje alaa. Ko waawi wara, hattani ƴakka. Sabu heen wootere kala ƴeewata ko no hisiri, no wuurdiri, no reeniri ɓesngu mum. Heen leñol e tagoore ndee kala ko kaɓdingol goɗɗi ɗii. Jogorɗi daɗoyde ɗii ko baawɗi huutoraade semmbe mum en, kono kadi, teeŋti kadi, ƴellitde hakilantaagal mum en. So hasre (hasard) tawaama, won heen leƴƴi ina waawi kisa.

E oon tuma, leñol jiimngol kala ɓurata ɓalndu sabu ko kam heedi e ñamri, ko kam hattani jogaade mawneeki peeñndi. So goɗngel hisii haa toowii walla ƴuufii tan, ngeel mettat suuɗde, waɗde yaawa sonngeede. Ko ɗum waɗi leñol yimɓe njogori fuɗoyde ngol, ko leñol doombon kawjinannookon dinoosoore cammalle.

Kono nde yahi haa tagofeere ndee heɓi duuɓi 13,75 miliyaar, waɗde ko ina tolnoo e duuɓi 50 miliyoŋ ina seerndi en e mum, haayre weeyiire buttii e leydi. Ñalnde heen ko musiiba mawɗo wonannde nguurndam dow mayri, oon musiiba naworii ko ina tolnoo e 75% (nayaɓe tati) e leƴƴi tagooje guurnooɗe dow leydi. Ene jeyaa e leƴƴi boniraaɗi ɗii ngool leñol dinoosoore, ɗeen dinoosoore keelnunooɗe ko taata larda mbaɗaa, hay heen wootu heddaaki!

Taaniraaɓe men ndoobon keɓii ko cikkaano, ko njooɗtoranooki, so kam en fof e famɗude, wontude hoore, keelnoo ndee ladde ! Ko ɗoon ɗee kulle mooɓtuɗe e nder mum en abbere neɗɗiwire, coomɗe ndee aalundere hakkilankeere, ɓamtoytoo, ƴeeftoo sabu ñalawma mum en dawii. Kono taariindi gasnaani tawo jarribaaji mum…

Ngati e kala sahaa, taariindi ina jolna ko wayi no yooro nih, hammina yoga e tagooje… ɗee ƴuriiɗe e leydi ina nguuri heen, sahaa ko maa egga, etee ko ƴurii na uddinirii sato mum. Waɗde ñifgol ɗee kulle koko dooki tan. Ɗiin jarribaaji nawii nguurndam taaniraaɓe men haa dow legɗe (leɗɗe) sabu ɗam nattii waawde tuugnaade tan e puɗi walla e ñamri kullon.

Wonii hannde miliyoŋaaji 7 hitaande, huunde haawniinde kewi : hol ŋelam heɓi ɓee ŋaylotanooɓe ? Hol jeelre heɓi ɓee ƴukkotonooɓe e koyɗe nay, haa ko eɓe ɓamtoo ɓe njahira koyɗe ɗiɗi ? Neɗɗiniindu jibinaama ! Ko ndu mbaadi deemooru, kono ko ndu ɓamtiindu dow koyɗe ɗiɗi, andu yiya ko keddiiɗi ɗii njiyataa, andu huɓindoo ko ɗiin mbaawaa, ɗum maa seerndoy ƴellitaare majji.

Wonii ko ina tolnoo e miliyoŋaaji 2 hitaande, Neɗɗo peero feeñi. Oo neɗɗo heɓii anndude won e nafooje geɗe catiiɗe ɗum, gila kaaƴe haa e legɗe… Neɗɗo peero heɓii waawde huutoraade junngo mum ngam gollaade e golloraade geɗe catiiɗe ɗum. Ngaal karallaagal seerndi ngonka makko e ngonka tagooje ɗeya. Ɓurorde mawnde woodanii mo.

Miliyoŋ hitaande njawtii, Neɗɗo ƴuŋƴuŋto feeñii. Oo ko dartiiɗo e seŋorde mum, ko portiiɗo loy ! Ko daawal ngal e mum neɗɗo ina ɓeeydoo rimdude ɓurorɗe faade e tagooje goɗɗe ɗee, o waawtiima jeynge, omo ekkitoo koɗki, kabirɗe makko ɗeeɗooje e lappooje ndokkiimo baawal karalliwal battungal mo laamɗo mo yeddaaka. Kono haa jooni dey ko o daddoowo-ɓoggoowo mo ñiiɓaani ɗo gootel. Kono haa jooni, o nehaani tawo pinal, omo jogii noon tinhinam, omo jogii won e ƴoyre kadi.

Timmii jooni duɓi 200 ujunere, Neɗɗo hakkilante (neɗɗo keso) feeñi ɗo heddiiɓe ɓe kala peeñnoo ɗoo, hono duunde Afrik. Ko oo woni neɗɗo hono no nganndir-ɗen mo hannde nih, neɗɗo mo ngon-ɗen oo. Oo ko jogorɗo saabaade pine, ñeeñe pattamlame, diineeji, gannde e nganndineeje. Ko o caaboytooɗo neesuuji e laamuuji, karallaagal haala e golle, mahdi, sehngo e cañu. Kono ko adii fof maa o yaltu Afrik (no adinooɓe mo ɓee nih), o halfoyaa leydi ndii fof.

Oo neɗɗo maa won daddoowo-ɓoggoowo ko juuti, ɗum ma addan carogol makko yaawde. Ma o juuw maaje o yinoo lugge, maa o ñekku karaaje o sora legɗe, alaa ko humpata mo e wertaango leydi.

Kono so juutoyii ma o darto, o waɗa filñitere hakkilanteere nde hono mum weeɓaani, so heɓde miijo marde nguura makko. Maa o heɓ miijo waasde tan wuurde e teewu ndaddaagu kono o waɗta nehde kullon. Maa o heɓ miijo waasde tan wuurde e gabbe maa e ɓiɓɓe ɓoggoyaaɗe, kono o waɗta remde. Ko ɗum addani mo renndude e hono makko en, ɓe koɗi dow ŋore maaje, ɗoon ɗo miijooji ɗi o heɓi ɗii kala ina ciynoo. kono omo woɗɗi anndude hol ko ngoo miijo jogori jibinannde mo.

Ngati o anndaa o woni ko e feewnude ko wiyatee wuro, ko wiyatee gure, waɗde ko jibinoyta neesu. Neesuuji jibinoyooji pine kam e gannde ɗe tuma hullaani, gannde e pine pooɗateeɗe haa jooni, haa bada…

(Ma en njokku ngol daartol e winndannde aroore)

Muhammadu Faliilu Sih, Hammadi Gaynaako

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa