Woote hooreleydaagu 2019 : Ko ɓe puɗɗii hunanaade on

0
39

Ñalnde 22 suwee 2019, Muritaninaaɓe ina poti suɓaade hooreejo leydi keso. Yimɓe njeegomo ina njogori fooɗondirde lefol laamu ngol. Hay so tawii ko ɓuri heewde e yimɓe cuɓirtoo neɗɗo ko sabu banndiraagal walla nafoore heeriinde, ittaataa ƴamooɓe laamu ina njogii tuugnorɗe golle, ina kollita ko nganniyii gollude so keɓii laamu. En keɓii heen haala kanndidaaji nay. Eɗen njaltina ɗoo huunde e ko ɓe kunanii Muritaninaaɓe. Ɓeen ngoni wul Gaswaani, Biraam Dah Abeid, Muhammed Mawluud, e Kan Haamiidu Baaba. En keɓaani tuugnorgal Siidi Muhammed wul Buubakar, e ngal Lemiin wul Murteji El Wafi … 

Tesko : deggondiral ngal fawii ko e deggondiral joɗɗingol doosiyee ƴamal laamu.

Konngol Muhammed Sheex wul Mohamed Ahmed wul El Gaswaani

Gaswaani kanndidaa koninkooɓe
Gaswaani kanndidaa koninkooɓe

Ko goonga noon en njettaaki tawo payndaale ɗee, laawol ngol ene juuti tawo, kadi engol heewi tule e jolloɓitte. Ko goongɗinde-mi golle tiiɗɗe potɗe waɗeede ɗee, addani-mi waɗde yaakaare am e Alla, njaakorii-mi kadi e mon ngam ardaade leydi ndii. Mboɗo yaakorii maa on ndokku am fartaŋŋe ligganaade leydi ndii, hay sinno mboɗo anndi wonaa miin tan waawi.

Muritaninaaɓe, rewɓe e worɓe, onon jiidaaɓe leydi, laaminooɓe leydi ndii duuɓi 60 jooni, gooto e mum en  fof waɗii fotde mum, waɗde ene foti yetteede. Kono kadi, duuɓi sappo cakkitiiɗi ɗii teskinii to bannge golle paayodinɗe ɗe ɓiy neene am Muhammed wul Abdel Ajiiju waɗi.  Ene e ɗeen golle, cemmbingol demokaraasii, tiiɗtingol ngootaagu leydi e ɓeydagol leydi men heɓtineede e hakkunde leyɗeele. Jiydaa e golle joowitiiɗe e faggudu ɓamtiindu.

Kala ko Alla yeɗnoo-mi e ganndal, e heblo, e humpito fiyakuuji laamu e gardagol mum, maa mi huutoro ngam ŋakkitde ko ŋakki, ngam mahde renndo heso tuugniingo e Islaam e aadaaji moƴƴi, rokkoowo ɓiɓɓe leydi fof hakkeej mumen e wellitaare, potal et ɓamtaare.   

E nder ɗuum, e ballal Alla, maa mi reen keeri leydi ndii, mi ɓeydoo tabitinde demokaraasii oo, mi tiiɗtina ngotaagu leydi ndii tawa fof tuugii ko e nuunɗal e goongɗingol ɓiyleydaagu. Maa mi ɓamtu kadi jokkondiral men e leyɗeele goɗɗe, deenowal nafoore men, tuugningal e laatagol leydi men jokkorgal hakkunde leyɗeele ɗe keed-ɗen.

Ɓuri woƴde mi fof ko rokkude kala ɗawanooɗo e faggudu, fartaŋŋe heɓde hakke mum, haa joom mum weltoo e wonde biy leydi ndii. Maa mi darano rokkude kala mo liggotanooka liggey.

Maa mi waɗtu hakkille kadi e jaŋde leydi ndii ngam nde ɓamtoo, nde yahda e ko ɓamtaare naamnii koo. Sukaaɓe ɓee maa njiyto koye mumen sabu maa mi rokku ɓe fartaŋŋe waawde huutoraade mbaawkaaji maɓɓe e gannde maɓɓe. Maa mi rokku rewɓe ne geɗal mum en haa mbaawa addude ballal mumen e mahngo leydi ndii. Ko raɓɓiɗi e haala tan, maa mi darano kala ko ene addana mo woni fof wuurde e neemaade e ngalu leydi mum.

E nder ɗuum, mboɗo ñaagii nde ngummoto-ɗon ndaro-ɗon, enen fof mballondiren e siynude ndee eɓɓoore golle, ngam addude e leydi hee waylo-waylooji moƴƴi. Mboɗo eerii pelle politik,  pelle gollotooɓe kañum e pelle sukaaɓe e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje nde ngaddata ballal mumen. Mboɗo udditanii kala miijo moƴƴo. 

Konngol Biram Dah Abeid, caggal nde naatni kaayitaaji mum to nokku kalfinaaɗo jaɓgol ƴame laamu, ñalnde 29 Abiriil 2019

Mi fellitii, mi fiɓii anniya :

  • – Dartinde geɗe ɗe peewaani ɗe laamu nguu won e waɗde ɗee, « Nguurndam am fof ko hare ngam ɓesngu leydi am ɓoccitoo e ɓitteende. Ɗum jarani-mi waɗde heen jawkal am e doole am fof » ;
  • – Goppugol laamu laawol fotnoo rewde addii aayaare nde safaara mum woodaani wonande leydi ndii ;
  • - Ŋakkere nuunɗal ñaawirɗe ɗee addii mettere e caru leƴƴi, haa gootol fof wuuranii goɗngol ngol. Gila 1978, ronkaama yo ngootaagu leydi tabit. Saabii ɗum noon ko leñam-leñamaagu ngu laamu lelni ngam joñde e ɓittude leƴƴi ɓaleeɓe e laawɗinde njiyaagu. Taw-mi noon mi waawaa tan jooɗoraade nii, mboɗo yiya ndee ñawannde ene ɓeydoo yaajde e luggiɗde, mi waasa waɗde hay dara ;
  • Addani-mi daraade tan ko laamu men laataade kubeeri to caru ɓesngu e to ruttaade e njiyaagu ngaadanteewu. Ene jeyaa e ɗeen caɗeele kadi, ngañam-leñaagu ngu jaayndeeji e jannginooɓe loowata e hakkillaaji ngam fitninde. Faandaare am ko lelnude tippudi jaŋde ngudditoori hakkillaaji, loowa ganndal nafowal ;
  • Mboɗo fellitani potal to bannge faggudu, tawi ngadortoo-mi ko rokkude neɗɗo oo faayiida ka haandi rewrude e gannde, mbaawkaaji e nafoore nder renndo ;
  • Mboɗo anniyii waɗde haa gooto e mon fof waɗta weltaade e wonde Muritaninaajo, ko ronkaa dañeede maa won jooni duuɓi 40 ;

Njiɗ-mi ko wallondirde e mon haa ngartiren mbaydi laamu men foti jogaade ndii kañum e rokkude mo woni fof hakkeeji mum haa timma. Miijo am ko yo ɓiɓɓe leydi fof pot. Eɓɓoore am tonngirtee ko ɗee kelme « Nanondiral ngenndi ngam dartagol ».

Mboɗo anniyii heddaade e ko njogor-ɗon suɓaade e gootirɗe koo, so tawii goonga rewaama. So tawii noon suɓngo ngoo rewaani laawol, maa mi daro e haalde e waajaade haa Muritani heɓa ko nafata ɗum koo. Mboɗo ñaagii ƴamooɓe lefol laamu woɗɓe ɓee nde piɓata kanum enne oo anniya.

Konngol Muhammed Mawluud, ñalnde piilngal mum kanndidaa Kaɓɓondiral Doole Mbayliigu Demokaraasi (KDM)

Muhammed wul Mawluud

Muritanaaɓe rewɓe e worɓe, Musiɗɓe tedduɓe, tuugnorgal men golle fawotoo ko e calɗi mawɗi garooji ɗii :

  • - Tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ndii e mahondiral renndo ngoo rewrude e ñawndugol moƴƴol denndaangal geɗe paatuɗe heen ;
  • – Fonnditde ceŋɗe faggudu ɗee e semmbinde njeña ngenndiiwa e nokkuuyankeewa ;
  • - Tabitinde ndimaagu ñaawirde dowla (parkee) kam e Diiso Ñaawoore, itta ɗum en e njiimaandi mbaawka ciynoowa ;
  • - Winnditaade denndaangal baɗe njiyaagu ngam mumtude ɗe nder daawal hitaande haa duuɓi ɗiɗi ;
  • – Ƴettude peeje politik ballitgol waɗetenooɓe ɗeen baɗe ;
  • – Ñawndude haa laaɓa gagga warngooji fawaade e tuugnorgal ngal denndaangal banngeeji goƴaaɗi ɗum ɗii nanondiri, tawi ina huutoroo humpitooji moƴƴi goodaaɗi e oo fannu ;
  • - Laawɗinde denndaangal ɗemɗe ngenndiije e naatnude ɗe e nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, mbele kala gollotooɗo e laamu ina huɓindoo ɗemngal arab e ɗemngal ngenndiwal goɗngal ko famɗi fof ;
  • - Moƴƴitinde nguurndam yimɓe leydi ndii rewrude e ustugol coodgu geɗe ɓurɗe hatojineede ɗee ; en njondikintaako e humpito bitikaaji Emel ɗi nganndu-ɗaa ɓuri naftude ko julaaɓe, wonaa yimɓe waɗanooɓe ɗum ɓee, fawaade e ciimtol Booñ winndereejo (Banke monnjaal).
  • E nder ɗuum miɗo hunoo sowde laabi ɗiɗi njoɓɗeele haa teeŋti e njoɓɗeele lanndaaji hakkundeeji : foksineeruuji, porfeseruuji, jannginooɓe, doktoreeɓe, aafirmeeji, soldateeɓe e ofiseeji konu, sanndarmori, polis, duwaan e garde ngenndi, yantude e kategoriiji foksineeruuji joɓeteeɗi njoɓɗeele pamare no feewi.
  • – Yuɓɓinde diisnondire ngenndiije jaajɗe paatuɗe e toppitagol ngaluuji oogirɗe haa teeŋti e petroŋ e gaas, mbele ina nafta ɓesngu men, waasa wontande ɗum kiite, hono no wayi e leyɗeele keewɗe nii ;
  • - Lelnude feere ngenndiire kam e tuugnorgal keñorangal ngam waawde huccitande musibbaaji weeyo jolooji, haa teeŋti e yoorooji, ngam wallitde yimɓe e hisnude jawdi ndii ;
  • – Lelnude tuugnorgal ustugol soomaas (donkal golle), haa teeŋti e soomaas sukaaɓe e rewɓe. Ko faati e ɗuum, mi hollittaa peeje pacciraaɗe sibu eɗum ɗaɓɓi yuurniteede no moƴƴi, fawaade e ganndal, kono miɗo hunoo gila e jooni, waɗde ɗum hoore ngoƴaaji ngam dañande ɗum safaruuji jaawɗi, juumtuɗi, so Alla jaɓii.
  • – Yuɓɓinde e hesɗinde doole konu e kisal fawaade e doosɗe ndenndaandi gardinɗe mbaawka e hattan mbele leydi men ina waawa huccande geɗe kisal caɗtuɗe ɗe ngondu-ɗen ɗee. Sibu oɗon nganndi diiwaan men oo ina ɓeydoo ñalnde kala hulɓinaade, hono no diiwanuuji goɗɗi e winndere ndee nii. Ɗum waɗi ina waɗɗii e leydi kala jogaade doole konu e kisal baawɗe daranaade ɗuum fawaade e doosɗe ndenndaandi, waasa wonde doole konu e kisal baɗiraaɗe reende goomuyel laamiiɓe.
  • – Haɓde e bonnugol jawdi rewrude e doosɗe kalfingol golle laamu (marseeji) tawa ina lelna kadi, siyna, laawol sariya kaɓontoongol lemmingol jawdi ndi rewaani laawol ;
  • - Ñawndude kiris ndiiñiindi jotondirɗo e hafeere Sheex Rida, mbele joom mum en ina keɓta jawdi mum en ngujjaandi ndii ;
  • – Mahtaade walla feewnitde laabi mawɗi leydi ndii :
  • • Laawol yaakaare ;
  • • Laawol Nuwaasoot-Rooso ;
  • • Laawol Nuwaasoot-Nuwaadibu ;
  • • Laawol Nuwaasoot-Attaar.
  • – Noddude joɗle ngenndiije paatuɗe e jaŋde : mi ardidtaako golle walla njeñtudi ɗeen joɗle, sibu ɗum foti wonde ko nanondiral jaajngal ngal kala ɓe ɗum toɗɗii tawtoree ;
  • – Noddude joɗle ngenndiije paatuɗe e cellal yimɓe tawa denndaangal ɓe ɗum toɗɗii ina tawtoree ;
  • - Waylude doosɗe fooftere (alteret) ngam moƴƴitinde nguurndam yahɓe fooftere, werleteeɓe e mbedda tee wuurɓe e baasal ;

E joofnirde, miɗo semmbina denndaangal yimɓe ɓe ndoolndoolaagu lori, ɓe wellitaare mum en yaɓɓaa, haa teeŋti to bannge haala. Miijii-mi ɗoo ko joom en bologaaji wiyeteeɓe Abderahmaan wul Weddaadi e Sheex wul Jiddu ɓe alaa ko mbaɗi ko wonaa ƴettitde kabaaru mo laamu nguu fotnoo tawo laɓɓinande yimɓe, wonaa kay yooɓtoraade yimɓe ɓe alaa ko mbaɗi so wonaa humpitde ɓensgu.

Miɗo yetta on, miɗo wiya goɗngol maa en njokkid golle ngam seerndude leydi men e hooramaagal haa cay. Woote hooreleydaagu paaɗe ɗee ko fartaŋŋe wonande ɓesngu Mauritani kam e ɓesnguuji goɗɗi ɗii, ngam riiwtude laamu neɗɗo gooto.

Muhammed wul Mawluud, kanndidaa e woote hooreleydaagu

Nuwaasoot ñalnde 07/07/2019.

Tuugnorgal Kaɓɓondiral « Nguurdiigu»

Haamiidu Baaba Kan

Cakkitgol peeje

Mbayliigaaji doosɗe leydi e juɓɓule

  • Goongɗingol keew-ngenndaagu e keew-pinalaagu leydi ndii ;
  • Gannditgol potal to bannge jojjannde e fotde leƴƴi ;
  • Keptingol denndaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee kam e goongɗingol potal majje;
  • Yuɓɓinde feccere fotnde to bannge juɓɓule ɗe jamirooje Ndenndaandi ;
  • Lelnude kuulal dartinoowal mbaawka Hooreejo Ndenndaandi to bannge toɗɗagol tawa ena rokkora hooreejo jaagorɗe mbaawka, jaagorgal gadanal ceŋɗe keddiiɗe to bannge njuɓɓudi laamu ;
  • Won e eɓɓooje e/walla cakkitgol kuule ƴettirtee ko e dow nanondiral ;
  • Lelnugol cuɓorɗe laaɓɗe ngam nuunɗal e suɓngo to bannge gollorde renndaande (fonction publique);
  • Diiso doosɗe leydi jogoo golle kuufgol e ndeenka kuule newnooje juɓɓingol ɗeen kuule.

Mbayliguuji to bannge potal

Compugol njuɓɓudi laamu ɗooftotoondi jojjannde, pawiingu e dow doosɗe nay teeŋtuɗe:

  • Ceerndugol mbaawkaaji (ñaawoore, sarɗiyaŋkaagal e ciynugol);
  • Jeytaare timmunde mbaawka ñaawirɗe
  • Ɗooftagol jojjanɗe aadee
  • Ɗooftagol bellitaaje jojjuɗe
  • laamu daña ñaawoore timmunde, wellitiinde fecciraande tolnooji:
  • Ñaawoore lesre ko fayti e jojjannde aadoraande ɗaccee e juuɗe JAMAA, wuro walla tuddunde;
  • Qaadii mo yimɓe nokku cuɓii, taƴa ñaawoore ndee so tawii luure ɗee ndoŋkii safreede e ñaawoore lesre ( tolno falnde).
  • Ñaawoore hesamhesere fawiinde e jojjannde hesamhesere, ruttanteende so luural waɗii e tolno 1 e 2.

Mbayliigu to bannge Konu

  • Sosde semmbeeji konu kesamhesi, ngenndiyaŋkooji, gollantooɗi kisal, kattanɗi semmbinde geɗe mahooje leydi potal, ndeeƴndi, kisnaandi.
  • Laamagol moƴƴol
  • Ena jojji njuɓɓudi laamu ndii laaɓnee, saatee, saatiree haɓde e njeenaari e jamfaaji ngalu ndenndaangu. Nii woni, eɗen poti :
  • Lelnude haatumeere leeɓte caɗtuɗe
  • Saaktude ngalu mum ko adii ƴeftugol golle wonande hilifaaɓe mawɓe. So golle njoofoyii kadi waɗde horo e rewindo duumiingo.
  • Ɗiftinde ñaawirde fanniyaŋkeere booñuuji e semmbinde horooɓe laamu;
  • Teeŋtinirde ɓurondiral moƴƴal feewde e gollooɓe nuunɗuɓe, teyliiɓe toownugol njoɓdeele, yuɓɓitinde deggondiral, hurum ɓooygol, coɗol rewrude e dokkitgol daraja njeenaari fawaade e kaanduɗo heen ;
  • Lelnude kuule keptorɗe e ɓurondiral moƴƴal ngam saataade daawe gonnooɗe hakkunde leƴƴi ɗii to bannge faggudu, semmbeeji konuŋkooji, ekn.

Kuule ɗoftooje e deeƴnugol

  • Yuɓɓinde mbayliguuji keewɗi ngam jotondire hakkunde leƴƴi ɗii hoyba, artira hoolaare, itta sikkeeji ;
  • Cafrugol koɗdiigu e naamndal ngenndiwal;
  • Sompirande Ngootaagu ngenndi men ɗaɗɗule kese ummoraade e tuugnorgal ngenndiwal nguurdiigu walla ummoraade Ƴeewirde ngenndiire Koɗdigal e bellitaaje rokketeende donngal aynude hurum jukle ɗee;
  • Dartingol njiyaagu e rewamuuji mum
  • – Darnugol losko wellitiingo, nuunɗungo feewde e toɓɓere njiyaagu ekn…
  • – Ɓetgol kuule ɗe hilifaaɓe ngenndiiɓe e nokkuyaŋkooɓe ƴettani baɗe njiyaagu ɗe ɓe kollitaa;
  • – Lelnugol kuule ndaamordi (eddiya) wonande tooñaaɓe to bannge njiyaagu;
  • – Waɗtude jaŋde lesre waɗɗiinde, nde yoɓantaake haa duuɓi 12;
  • – Waɗde hirjinooji gaybinooji njiyaagu ;
  • – Heptinde juɓɓule kaɓantooɗe njiyaagu kala ;
  • – Cafrugol koyeera aadee: laamu daranoo safrude ɗeeɗoo potle nay :
  • – Fotde goonga
  • – Fotde ñaawoore
  • – Fotde ndaamordi (eddiya)
  • – Fotde hakkille(siftorde)
  • Mbayliigu tuppidi nehdi e jaŋde
  • – Laawɗingol ɗemɗe ngenndiije e jaŋde mumen
  • – Ƴellitde nehdi hakkilanteeri e ngenndiŋkaagu

Cafrugol gaggaaji leyɗeele

  • – Dartinde dawrugol e golle keptugol leydi to Daande Maayo ;
  • – Yuɓɓinde mbayliigu leydi ɓurngu goongɗude;
  • – Waɗde ruttorde ngenndiire ko fayti e Jeyi leyɗeele « Waalo »;
  • – Renndinde Jeyiiji ngam waɗtude ɗi kolaaɗe mawɗe naftooje e dammbugol ndiyam;
  • – Ɗooftaade hurumaaji gure jojjuɗi e rokkitde joom nokku en jojjanɗe mumen;
  • – Semmbinde joom ngaluuji en, ɓiɓɓe leydi, diiwaaniyaŋkooɓe e ɓe hakkunde leyɗeele nde ngollotoo naɗe nderndere,

Tonngol  Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa