Haala alkule : iirtude ñiiri ɓuri iirtude haala !

0
415
Haala alkule : iirtude ñiiri ɓuri iirtude haala !
Haala alkule : iirtude ñiiri ɓuri iirtude haala !

Hol ko urmbiti haala binndol ɗemɗe ngenndiije, binndol dottangol ko ina wona jooni duuɓi capanɗe jeegom (60) ? Binndol ngol dowlaaji Afrik keɓtini, ngol Dental Afrik heɓtini haa sosani ɗum njuɓɓudi ? Laamu Muritani kañum heɓtini ngol ko e oktoobar 1979, sosani ɗemɗe ɗee Duɗal (Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije) ngam yo jarribo ɗum en, janngina ɗum en. Ko e ɗuum sukaaɓe heewɓe keblaa haa ngoni jagge toowɗe, capanɗe ujunanaje mawɗo njannginaa, ujunnaaje deftere muulaa, ujunnaaje tumbitte jaayɗe mbinndaa, capanɗe lowe internet cosaa, teemedde ujunnaaje binndannɗe njollaa heen, ujunnaaje ujunaaje neɗɗo njeewtirta e nder laylayti renndo hannde (Facebook, WhatsApp …), wanngorde internet ɓurnde huutoreede (Firefox) kam e laylaytol ɓurngol lollude (Facebook) piraa e mum ?

Ɗoo e Muritani eɗen nganndi haala alkule dukanooma ɗoo ko adii nde laamu Muritani ƴettata kuulal yo ɗe mbinndire alkule lateŋ e hitaande 1979. Won wiynooɓe yo ɗe mbinndire alkule Arab e dallinoraade hujjaaji puuyɗi, baaɗi no : « alkule arab ko alkule Ɓuraana », « alkule ɗemɗe leydi ndii fof so mbinndiraama alkule arab, maa ɗum wallit ngootaagu ngenndi », ekn… Ɗiin hujjaaji fof ndiiwtanooma, no mbiyru-ɗen nii. Haa hannde ne kadi ko ɗiin hujjaaji tan ndogata.

E nder ɗuum, Muritaninaajo gooto ina anndiraa Porfesoor Eli Mustafa yaltinii winndannde e lowre mum geese, tiitoriinde : « Binndirgol Ɗemɗe ngenndiije alkule Arab : huunde wallitoore ngootaagu ngenndi ». Eɗen njaaboo mo gila e jooni, hade men yaaɓande hujjaaji ɗi o feeñnini ɗii wonde « Muritani fof wonde ɗum leydi juulɓe he 100 nder 100 (100%), addanaani ɗum wootiɗde ! », addanaani ɗum wonde leydi nuunɗal, ɗo juulɓe potndaa. Laamuuji Muritani ina njokki e tabitinde ɓurondire nder renndo mum e hakkunde leƴƴi leydi mum e suddude bonanndeeji warhoore juulɗo dow juulɗo bannum (eɗen moolii heen Alla, eɗen nganndi ko diine haali e ɗuum).

Ɗuum fof e waade noon, maa en kollit hujjaaji makko, ƴeewen riiwtude ɗi, haala kaa fof noon e diwteede ko ɓooyi.

Pr Ely Mustafa fuɗɗorii winndannde mum ko wiyde : « kala feere (walla kala miijo) waawngo wallitde ɓallondiral Muritaninaaɓe e momtude pecce hakkunde tirbiiji, leƴƴi, kam e paddooje ɗemɗe e ngonka renndo-faggudeewo, ina foti saakteede, yeewtee ». Ɗoo eɗen cikki o haalii goonga.

O jokki : « ngam ɓallitinde leñol safalɓe e leƴƴi ɓaleeji-Afrik  leydi ndii, binndirgol ɗemɗe ngenndiije ɗee alkule Arab, ina waɗi ɓure garooje ɗee :

– sukaaɓe ɓee fof njannginee abajada Arab gooto e jaŋde leslesre hee ;

– maa ɗum newnu jaŋde Arab wonande sukaaɓe ɓaleeɓe-Afrik;

– maa ɗum newnu jaŋde ɗemɗe ngenndiije huutortoonde alkule Arab wonande sukaaɓe safalɓe ; (…)

Jiidigal ɗemɗe ɗee e Arab abajada maa wallit caragol majje.

Caggal ɗuum, o wiyi wonde binndugol ɗemɗe ngenndiije ɗee he alkule lateŋ haɗii binndugol defte e nder ɗee ɗemɗe, sabu caɗeele alkule pentaaɗe ɓeydaaɗe ɗee. O haalii ko heewi ngam hollitde gallugol he caɗeele ɗe kuutoragol alkule lateŋ ɗee kawri, he miijo makko. En ngartataa e ɗuum, sibu ko geɗe ɗiɗi tan o holliti heen. Geɗal gadanal ngal ko « Pulaar winndiranooma Ajami » e geɗal ɗimmal ngal « binndirgol ɗemɗe ɗee alkule lateŋ hawrii e caɗeele keewɗe ». Ɗoo noon, hade men woɗɗoyde eɗen naamndoo mo « haa ɓuri caɗeele ɗe Arab hawri ngam naatde e kaɓirɗe karallaagal ɗee ? ».

Caggal nde Porfesoor Eli yaltini ndee winndannde, Doktoor (he Ɓalliwal) Muhammadu Faliilu Sih (MFS), jaabtiima mo, e winndannde tiitoriinde « Ɗemɗe ngenndiije : hujjaaji 5 ngam seertude e miijanteendi Eli Mustafa ». Eɗen mbiya mo, o jaaraama, sibu ko hujjaaji 5 laaɓtuɗi. Eɗen tonnga ɗi ɗooyene :

Hujja gadano oo : (…), Hujja nafoore :

MFS wiyi heen wonde Pulaar ina waɗi 31 hito dowrowo baawɗi tolnondirde e alkulal heen wooto fof. So tawii en njiɗii anndude hakkunde tippule arab e  lateŋ hol heen ɓurɗo newaade ngam winndireede pulaar, ɓuri moƴƴude ko ƴeewde tawo hol heen e ɗee tippule ɗiɗi ɗee ɗo hitooji Pulaar ɓuri heewde… Abajada lateŋ ndaɗɗudi oo ina waɗi 22 hito (alkule) Pulaar, … woni 70,97% alkule Pulaar ɗee. Abajada arab oo waɗi tan ko 16 alkulal Pulaar, woni 51,61%. Hay so ɗoo tan kaaɗno-ɗen, ɗo nafoore Pulaar ɓuri heedde ina laaɓti : hakkunde arab e lateŋ, ko suɓetee heen ine laaɓti… Kono gasaani… alkule arab ko 28, ɗe lateŋ ko 26. So en njiɗii jerondiral ngal ɓeydoo nuunɗude alaa e sago tesko-ɗen piytirgel jaltinoowel keeweele ɗee. Miijo-ɗee ɗemɗe ɗiɗi, heen gootal inniren ɗum A, jongingal alkule 5 (walla hitooji 5 gorwori) tawi kam en fof ina tawee e Pulaar. Goɗngal ngal, inniren ɗum B, ine jogii 25 alkulal, kono ngal renndi e Pulaar tan ko alkule 5. Holi heen ɓurngal jiidude e Pulaar ? Maa wood miijiiɓe ko kañje poti ko njiidi e Pulaar. Kono ɗe potaani, ko ɗemngal A ɓuri jiideede, hay so tawii kañje ɗiɗi poti alkule jiidaaɗe… Ɗum noon, maa tesko-ɗen piytirgel mbaawngel yaltinde ɗum. Nii woni, ɓayri alkule Arab ko 28, ɗe lateŋ ɗee ko 26, ngam jerondiral ngal nuunɗa, maa cowondiren ‘jiidigal’ Pulaar-Lateŋ ngal he 28/26 (hedde 1,0769), keɓen tolno santaas 76,429% wonande jiidigal Pulaar-Lateŋ e 51,61% wonande jiidigal Pulaar-Arab. Ɗum noon fotde 25% ko Lateŋ ɓuri Arab jiidude e Pulaar…

Hujja ɗimmo oo, e wiyde MFS, ko « Hujja newaare to bannge golle ». O wiyi heen wonde ɗanniyankooɓe jeyaaɓe e dente kaalooje ɗemɗe ɗe Mustafa joopii ɗee, ɓuri heewde ko e leyɗe kuutortooɗe tippudi lateŋ (Leyɗe Afrik kaalooje Farayse walla Engele, Farayse, Angalteer, Espaañ, Itaali, USA (Dental Dowlaaji Amerik), Belsik, Kanadaa) sabu dalillaaji ɗi nganndu-ɗen enen kala. Ɓesnguuji ɓeeɗoo kuutortoo ko ndii tippudi. Ɗum noon ɓurata newanaade ɓe ko yiyloyaade 23,6% ŋakkuɗo oo (100% – 76,42%) ngam tarirde Pulaar alkule lateŋ, tawi ɓe tampaani, sibu jeyaa ko e sato maɓɓe. Sukaaɓe ɗanniyankooɓe jeyaaɓe e ɗiin leƴƴi wonɓe e leyɗe kuutortooɗe tippudi Arab, kam e fof e marde Arab oo, ko maa njiyloyoo 48,4% ɗi ŋakkiraa ɗii, huunde heewnde no feewi, nde sato maɓɓe waawaa rokkude ɓe. Ndaa boom ɓeen ko seeɗa no feewi, tee ina gasa nii tawa ina mbaawnoo huutoraade Farayse sabu dalillaaji ganndaaɗi.

Eɗen ɓeyda heen : leyɗe Fulɓe ɗee kala kuutortoo ko ɗemɗe binndirteeɗe alkule lateŋ : Farayse, Engele, ekn…

Hujja tataɓo oo ko « Hujja pinal ». Tippudi lateŋ ko ko galli, e wiyde Ely Mustafa. Ɗuum woodaani ! Ndiin kay yuumtii tigi ! Ko maa neɗɗo wona majjuɗo fof ɗo binndol ɗemɗe ɗee rewdaa, kam e kareeli pinal yimɓe kaɓaa, nde haala kaa haala. Coñce Pulaar ƴellitiima no feewi e ngool binndol. Geɗe paayodinɗe mbaɗaama heen, caaktirɗe Binndi e Jaŋde, caaktirɗe ARED, caaktirɗe Papyrus Afrik ko yeruuji jokkorɗe hakkunde winndooɓe e miijotooɓe waaɓe no Yero Dooro Jallo, Murtuɗo Joop, Abuubakri Muusaa Lam, so en limtii ɓeeɗoo tan, tee janngooɓe ɓee kaastaani haa hannde tarde defte maɓɓe. Defte e denndaangal fannuuji, gila e Daartol, ñeeñal, coñce, gannde, ina keewi sanne, nder lobbuɗi Ndakaaru, Bamako, Konaakiri walla Nuwaasoot … ko jiidaa e jaayɗe lewriije jaltooje e Pulaar to Nuwaasoot, e duɗe limtilimtinɗe kuutortooɗe oon mbinndiin, ko jiidaa e naatgol Pulaar, ko ina wona duuɓi noogaas jooni, e nder Karallaagal kumpital : tappirɗe Pulaar ina ngoodi, Pulaar ina winndoo e tammborɗe informatik ɗee no ndiidorinoo.

Hujja nayaɓo oo ko « Hujja ganndal leydi ». Ngannden ɗee ɗemɗe, haa arti e Pulaar, ko taccikeeriije. Aɗe kaalee e leyɗe Afrik Hirnaange keewɗe, kam e Afrik hakkundeejo wonande won heen, aɗe koɗdi e ɗemɗe goɗɗe. Ɗeen leyɗeele ina mbaawi huutoraade hujja Mustafa oo ngam winndirde ɗemɗe gonɗe e leyɗe mum en binndol gootol, tee ina yaakoraa wonaa Arab oo ɗe kuutortoo. Eywa Pr Eli, maa yiɗoy binndol Pulaar bannge rewo maayo, seerta e binndol Pulaar bannge mum worgo ? Maa waggin safalɓe Senegaalnaaɓe yo kuutoro alkule lateŋ e fawaade e hujja kollit-ɗaa wonande Muritani oo ?

Hujja joyaɓo oo ko « Hujja njuɓɓudi »

So miijo Mustafa rewaama, firti ko denndaangal coñce cifaaɗe dow ɗee, goodɗe e ɗee ɗemɗe ɗee, ko yo majju walla piree (huunde leeltinoore), tawi noon golle keewɗe potɗe waɗeede ina padi. Ɗum ko huunde nde aaɓnotaako. ACALAN (Duɗal ɗemɗe afriknaawal) ko njuɓɓudi Dental Afrik keɓtinndi, kuutortoondi ɗee alkule. 

Ɗumɗoo wonnoo huunde e jaabawol Doktoor Muhammadu Faliilu Sih, jannginoowo hannde hiisiwal toowngal to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Virginia, to Dental Dowlaaji Dentuɗi Amerik.

Ko ɓeydaten e haala Muhammadu Faliilu Sih ko ɗee geɗe :

– binndirgol ɗemɗe ngenndiije ɗee (Pulaar e jahdiije mum) alkule lateŋ waɗiino saɗeende wootere, wonande alkule ɗ, ɓ, ƴ, ŋ, kono ndeen saɗeende ndiwtaama gila e 2006-2007 nde njuɓɓudi binndi mbiyeteendi Unicode huuɓtodini ndee. Kono ɗemɗe Afrik keerorinooka ɗeen caɗeele, hay ɗemɗe baaɗe no Farayse ndañii caɗeele baaɗe noon e fuɗɗoode informatik wonande alkule mum en baɗɗe pese ɗee : « é, è, à â, ç …»

– Arab hawrii he caɗeele ɓurɗe heewde (won heen ina lutti) sabu masɗe mum (alkule laaɓɗe), e tiindo mbinnddin mum (ñaawo faade nano), keewgol mbinndinaaji ekn. Ɗum noon, wonaa e nafoore ɗemɗe ngenndiije ɗee huutoraade alkule ɗemngal gondugngal e caɗeele kam e hoore mum to bannge karallaagal, sibu en njiyii, won ɗemɗe kuutorinooɗe alkule Arab mbattini ko woppude paati e alkule lateŋ : yeru ɗemɗe Turki, walla won caltol ɗemngal Kurde en …

Eɗen teeŋtina wonde, kuutoragol alkule lateŋ ngam winndude ɗemɗe men, ko fartaŋŋe mawɗo mo en ngoppataa sibu ɗe njeyaa ko e sato men, yanti heen ɗemɗe winndere ndee ɓurɗe mawnude e yaajde ko kañje kuutortoo. Ɗum noon ko ɗe sodorde to bannge jaŋde sukaaɓe e mawɓe fof, tee ko heewi gollaama e majje. 

Ɗiiɗoo hujjaaji kollitaaɗi ndiiwtii alkule arab, alaa ko haali mbinndiin goɗɗo pentaaɗo walla jogorɗo fentoyeede… alaa ko haali alkule biyeteeɗe Adlam kaaleteeɗe jooni ɗee, biyeteeɗe sosi ɗum en ko cukalon ɗiɗon njahratnokon e oon sahaa e duuɓi 10 e 14 to Gine Konakiri e hitaande 1989.   Hol biyɗo « Mbele fulɓe ko ɓoccooɗe haa ko ina ngoppa ko annduɓe winndere ndee kam e ngenndiyankooɓe mum en ɓurɓe huɓɓude cuɓanii ɗum en ko ɓooyi, ngam reftaade koyɗi cukalon kon mbaawaa hay seerndude nane e ñaame mum en ? » Alkule ɗe nganndu-ɗaa, « so ɓoorii neɗɗo gooto humambinnaagal, maa mbaɗtu 100 neɗɗo goɗɗo humanbinne !» Ko laaɓi koo, ɓeeɗoo fof, wiyooɓe yo en ndutto mbinndiren ɗemɗe men alkule Arab, walla finooɓe tan penta alkule kese, laatiima hannde añɓe ɗemɗe men, yiɗɓe ruttinde en caggal e sarde doole men e jilɓinde hakkillaaji men, sibu haala mbinndiin ɗemɗe men ko ko diwtaa ko ɓooyi. Hannde foti daraneede ko yo loowdi wood, yo gannde mbaɗe e ɗemɗe ɗee, nder alkule lateŋ goodnooɗe ɗee. Hannde ko darnde mbele laamuuji ɗii ina laawɗina ɗemɗe men haa mbaɗta janngeede e janngireede nder duɗe laamu leyɗe ɗo fulɓe nguuri kala.

Bookara Aamadu Bah

Mbinndiinaaji keewɗi ummii ko «yerogilif»

Daartol binndi fuɗɗii ko e tippudi mbinndiin muumeeri (consonantique), leyɗe fuɗnaange, gila duuɓi ujunnaaje ɗiɗi ko adii yonta men. Ɗum firti njuɓɓudi binndi tuugiindi e alkule muume (yeru Arab : binndanɗe arab keewaani maseede, woni yahdude e alkule laaɓɗe). Mbinndiinaaji semitiiji ɗii e lateŋ ɗii fof ummii ko e mbinndiin gooto cosanooɗo to Misra Ɓooyɗo (yerogilif)…

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa