Maa won jooni lebbi nayi ko Komin Kayhayɗi ummanii Gollal laaɓal. Kala jahoowo e nder wuro ngoo maa hawru e yimɓe ina ɓoornii comci bulaaji ina mbaɗi kaskuuji, ina njogii ratooji, peeluuji, burwetaaji, ina laɓɓina mbeddaaji, kamiyoŋaaji ina ndimnda ina njaltina wuro.
Eɓɓoore laaɓal Kayhayɗi, tolniinde e 81 miliyoŋ ugiyya kiiɗɗo oo, ndaw ko foti. Sibu, Kayhayɗi ina teskoraa e ɗii duuɓi cakkitiiɗi, jeyeede e gure teeru ɓurɗe tunwude : kurjuru jamɗe, dalliiji (mbuusuuji, butelaaji ndiyam ekn). Kaalis potɗo nii heewde waɗeede e laaɓal komin hee, ko ngol woni goo. Halfinaa golle ɗee ko Loh Silyemaani cukko Meer Komin oo, golle ɗee ngoni ko e njiimaandi waali diiwaan Gorgol. Ginol golle njuɓɓudi ndii tuugnii ko e ɗeeɗoo toɓɓe :
•heɓtinde nokkuuji ɓurɗi waɗde tuundi ;
•heblude nokku caggal wuro to mbalis oo weddetee ;
•luwde otooji mawɗi e masiŋ nokkoowo ;
•njoɓdi gollotooɓe.
Eɓɓoore ndee fuɗɗii ko e lewru suweŋ, nde gasata ko e lewru desaambar (lebbi 7). Gollotoo heen ko yimɓe 148, heen 126 ko toppitiiɓe laɓɓinde, yimɓe 4 ko ɗowooɓe golle ɗee, yimɓe 9 ardiiɓe kippuuji,11 reenooɓe golle, 7 dognooɓe motooji (ɗi koyɗe tati). Gollotooɓe heen njoɓdi mumen ko hakkunde 35 000 e 58 000 (kaalis kiiɗɗo).
Njuɓɓudi ndii ko nii siforii : E oo sahaa golle ɗee ɓuri wonde ko e wuro Kayhayɗi, saare ndee feccaama, waɗaama lowe 9. Lowre fof waɗanaa mawɗo golle, mawɗo kippu, ƴeewtotooɗo golle. Kippu fof ina waɗi terɗe 15 haa 16. Ko nii lowe ɗee ciforii : 1. Tulde, Tantaaji, Beelel Hawo, Gurel Saŋe e Madiina ; 2. Gataaga, Leegal Dow, Gataaga kornis e Haratin ; 3. Jediida 1, Jediida kolees, Siñcaan Sammba Cillo e Kebbe ; 4. Baas, Iniiti, ENFVA, Tinzah e Terhiil 310 ; 5. Boowal laaɗe diwooje, Daar Salaam e CSA ; 6. Killinkaare, Lakoomb, Moderna e Wanndaama ; 7. Egginaaɓe, Latin e Geleybaat ; 8. Pimpaƴel, Beelinaaɓe e Rinnjiaw ; 9. Nokku keeriiɗo Meeri, Jeere, Boowal laaɗe diwooje e laawol gudroŋ.
Fedde ƴellitaare Kayhayɗi wallitii golle ɗee, ko fedde fuuɗiinde waɗde golle baɗɗe faayiida e nder wuro Kayhayɗi haa teeŋti e laaɓal.
Ndeeɗo eɓɓoore ina heewi faayiida sanne, enen fof eɗen paami nafoore laaɓal, nde tawnoo ina jeyaa ko reenata cellal. Laaɓal wuro foti wonde darnde gooto e men kala, mbaasen sikkude ko ngoƴa komiin tan. So tawii yimɓe fof ndaraaki en mbaawa haɓde e kurjuru, sibu o ummotoo ko e nder galleeji hee. Ko enen caabii mbalis oo. Hare laaɓal naamndii ko mbaylen jikkuuji men, njaɓen daraade enen fof mbele eɗen cafra ndee uure. Gure ɓurɗe Kayhayɗi mawnude laabi teemedere, mbaawii laaɓde, ko tagi wuro men laaɓaani ? Hannde, leydi Ruwanndaa ko yeru : e nder laamorgo maɓɓe Kigali hay saltee gooto a yiyataa, fof ina laaɓi. Ina gasa noon hannde, komiin oo e laaamu nguu ina poti wallitde yimɓe e nokkuuji to mbalis foti rufeede, mballita kadi e no ɗum yaltiniraa, weddee caggal wuro. Komin ina foti waawde liggodaade e pelle sukaaɓe e rewɓe, ɓe ndokka ɗumen kaɓirɗe mbele e kala sahaa ina mbaawa daraade ngam fittude leeɗe mumen. Ngartam ndeeɗoo eɓɓore, ko ardii wuro ustiima tuundi, sukaaɓe heewɓe mbaawii ƴefteede heen, ko fartaŋŋe to bannge faggudu wonande yimɓe ummiiɓe e sahaa mettuɗo (dartagol golle sabu rafi Covid-19).
Naamndal ngal yimɓe heewɓe naamndotoo: Caggal nde ɗee golle ngasi hol ko jogori kewde? Mbele caɗeele ɗe (tuundi) mbaasa artude. Gollodaade e pelle sukaaɓe e koppe rewɓe, ndokkee kaɓirɗe, kirjinee, mbele ina mbaawa jokkude ɗee golle so eɓɓoore ndee joofii.
Usmaan Ñaan (Kayhayɗi)
Teskuya : Meer komin kayhayɗi wiyetee ko Seek Tahara Baraaji lollirɗo Kono Baraaji.
Ɗowi golle ɗee ko Loh Silyemaani cukko Meer Komiin Kayhayɗi. Golle ɗee ngoni ko e njiimaandi waali diiwaan Gorgol.
