Daawal kesal he daɗndu nder wolde koode E wiyde jaayɗe leydi Amerik, leydi Siin hoolkisiima misil pattamhito baawɗo roondaade werlere. So ɗuum laatiima, firti ko Siin marii karallaagal ngal Amerik e Riisi fof njogaaki. Ko njogitaari kulɓiniindi, ceeɓndi no feewi : misil pattamhito, mo njaaweeki mum sowotoo laabi 5 njaaweeki hito (oolel), ko anndiraa Mach 5, tawi kadi omo waawi rimndude kural nikleyeer.
Ine sikkaa Siin hoolkisii ɗum ko he ceeɗu ɓennungu nguu, tee ko jooni ɗum tinaa. Wiyaama misil oo tiirii werlere tawi ine diwi, huunde nde hay gooto meeɗaa waɗde tawo. Siin alaa ko haali he oo kabaaru, kono heewɓe kollitii wonde konu Siin yahrii yeeso no feewi he nder ngal ɗoon karallaagal. Siin ine jarriboo ojife (ojif = ogive) pattamhite keewɗe. Ine jeyaa heen ojif kollitaaɗo e hitaande 2019, baawɗo taccude 2 000 km yolnde, kono baawɗo nii diwde ko ɓuri ɗum juutde, taartoo leydi. Omo waawi kadi yahde nder weeyo, e deŋeede e taarol leydi, caggal ɗum o taccita weeyo hade makko yande e toɓɓannde makko. Ɗee kattanɗe konuyeeje ina ngaddani Siin waawde fiyde kala leydi he dow tagofeere men ndee. Gaa gaa Siin, Amerik e Riisi e ko famɗi fof leyɗe joy goɗɗe ine ngolloo e karallaagal pattamhitowal.
Misilaaji pattamhiteeji, no misilaaji berliiji (ballistique) gaadoraaɗi ɗii nii ina mbaawi roondaade njogitaaje nikleyeer. Milisaaji berlal ɓurata toowde nder weeyo so ndiwii, ɗi karlitoo ngam yettaade toɓɓanɗe majji. Misil pattamhito noon so diwii, rewata ko les haa yettoo toɓɓannde mum. Kañum ɓuri yaawde ko fiɗata. Kadi ɗowngo mum ɓuri newaade, ine waawi ooñteede, hayliteede ekn. Ɗuum waɗi misil pattamhito ɓuri mettude rewde walla faddaade. Ko wayi no Amerik tafii kaɓirɗe baɗiraaɗe dartaade misilaaji berliiji, kono ɗi mbaawaa rewde walla liɓde misilaaji pattamhitiiji. Bookara Aamadu Bah
on mbeltanaamah sanne. E kumpittaali mon baɗɗi faayiida yo alla faabo afriknaaɓe