Batiri kaawniiɗo

0
136
Puccu yaare
Puccu yaare

Alaa he men mo haaɓaani jaawgol telefoŋ mum woppude (gasde) kuuraa. Hannde ɗuum ine aanni hay feewnooɓe kaɓirɗe ɗee. Kono ooɗoo kabaaru ine adda ɗamaawu : annduɓe ameriknaaɓe mbaawii feewnude batiriiji ɓurɗi waawde ɗooftaade taariindi, tawi kadi kuutortoo ko geɗel taweteengel he laalaaɗe kullon diƴƴe, ko wayi no puccu yaare (karab) walla homard…

Kon ɗoon kullon ndiyam mbaɗkon laalaaɗe, hono cammalal kuurgal tiiɗngal no feewi. Waɗi laalaaɗe ɗee tiiɗde ko ine mbaɗi molekilde (mooɓtoore) ine wiyee « chitine » (shitin). So a ɓeydii he mum asid, shitin oo ine waawi wontude penndam jaltinoojam (nawojam) yiite.

Ko ɗuum annduɓe ɓee peewniri batiri keewɗo ɓure : go’o omo moƴƴi he taariindi : so o werlaama, he nder lebbi ɗiɗi walla tati, tawata ko ɓuri feccere he makko ñaamtiima (bakteriiji ñaamata mo) ; ɗiɗi (2), batiri oo ine waawi hebbineede laabi ujunere bonaani ; tati (3), shitin ine heewi he dow leydi men ndii, sibu omo tawee kadi he pedane pobbi, he nder koowooje, walla he nder kedde ñaamdu ; nay (4), batiri oo sumataa (huɓɓataa). Heddii tan ko haa annduɓe ɓee njokka golle…

Ko kabaaru moƴƴo sibu, ko adii fof, batiriiji kuutorteeɗi hannde he otooji dogrooji yiite (ko yeru tan) ko kaaɓanaaɗi nde tawnoo ko kuutortoo koo, hono lithium (liciyoom) ine waawi jooɗaade ujunnaaje ujunnaaje hitaande waylaaki.

BAB

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.