Sammba Gelaajo Jeegi, Jeeriyel Tummbere haa Jam weli

Sammba Gelaajo Jeegi, laamɗo deeniyaŋke, jaambaaro cañɗo, tuddinnooɗo e Duunde Jeeriyel Tummbere to Jiinge haa ɗacci ɗoon batte mum (Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi), baɗnooɗo wolde ɓurnde mawnude e battinde e hakkillaaji Fuuta Tooraŋkooɓe to  Bilbasi Jowol, wattindii ko to wiyetee Jam Weli e nder diiwaan Ɓunndu. Ko toon o saŋkii caggal rafi, ko toon kadi o ubbaa.

Ñalnde 15 morso 2023, en ndañii fartaŋŋe tiimde e yanaande Sammba Gelaajo Jeegi to Jam Weli Ɓunndu, diiwaan Tammbaa Kunndaa, falnde Bakkel, tunndo Beele, ngalluure Siñcu Fisa to bannge funnaange leydi Senegaal. Oon nokku jeyaa ko e Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih. En tawaani ɗoon alaama yanaande kono en njiyii miimol hoɗorde e looɗe, ɗe leydi moɗnoo, keneeli e waameeji ena ngoni e ubbitande daartiyaŋkooɓe. Hoɗorde ndee jogii ko mbaydi naykiɓɓal. Taartaarol mayre ɓeti ko 92 felo koyngal. Hay so en ngondaani e ɓetirde ganndinooje en ɓooygol ɓarake walla kuutorɗe ganni, ko woni e jeese men koo kam sikkitaare alaa e ɓooygol mum fotde teemedde duuɓi. E wiyde Sammba Ɓan e Usmaan Sih, jeyaaɓe ɗoon e Jam Weli wonde Sammba Gelaajo Jeegi ko ɗoon hoɗnoo, ko ɗoon kadi ubbaa caggal nde saŋkii. Ɓe keɓi ɗiin taawilaaji ko e jinnaaɓe maɓɓe kadi yimɓe diiwaan oo fof ena kawri heen. E wiyde maɓɓe, haa hannde, hay Farba Salli Buggal Sek ariino haa ɗoon ngam yiyde yanaande ndee.

En njiɗiino naamndaade ɓe ko fayti e tabitgol yanaande ndee e cakkitte Sammba Gelaajo Jeegi e aduna kono ɓe ngalaa humpito e oo jaambaaro leliiɗo ɗoon so wonaa ko ɓe nannoo jinnaaɓe maɓɓe ena kaala.

E wiyde Saydu Oolel Kah, meer Beele, nanii ena wiyee wonde Sammba Geelaajo Jeegi ko ɗoon e Jam Weli hoɗnoo. O maayi ko caggal rafi reedu muusooru hiisndu. Haa hannde kadi, e wiyde makko, kaŋko Meer Beele, Jam Weli wonaa ɗo hoɗi jooni ɗoo wonnoo. Ngo hoɗnoo ko funnaange nokku ɗo ngo hoɗi jooni ɗoo, heedde 5 km. Ko biyeteeɗo Sammba Njaarnde ummii toon, ari siñci ngoo ɗoo wuro, innitiri ngo kadi Jam Weli to ummorinoo too. Kono to bannge kaayitaaji laamu, wuro ngoo wiyetee ko Siñcu Sammba Njaarnde.

Ko ɗoo addani en naatde e dingiral e haaldande jamaanu nguu ko ngannduno-ɗen e oo gorko biyeteeɗo Sammba Gelaajo Jeegi walla Dono Gelaajo Jeegi, dillinɗo aduna fof, cannjuɗo wiɗtooɓe, tampinɗo awluɓe e daarooɓe, mo jaayndeyaŋkooɓe ngoni etaade saaktande yontaaji hannde fiyakuuji mum.

Ko ɗum ɗoo woni ko kaalno-ɗen ñalnde heen: « Sammba ko ɓiyi Gelaajo Jeegi. Gelaajo Jeegi oo, baaba mum wiyetee ko Bukaar Tabakali. Jeegi oo, ko yumma makko, kaŋko Gelaajo Jeegi. Bukaar Tabakali kadi jibini ɗum ko Sawa Laamu. Oon ne ko ɓiyi Yero Jam. Yero Jam oo ko ɓiyi Koli Tengella.

To bannge yumma mum Sammba, ganndal men woɗɗaani toon. En nanii tan wonde o wiyetee ko Kummba Joorngal, diwaani ɗoon.

Sammba Gelaajo Jeegi, e wiyde Teen Yuusuf Gey, jibinaa ko ko adii seeɗa hitaande 1700. Hakkillaaji keewɗi ena nanngi o jibinaa ko hakkunde Jowol Worgo e wuro subalɓe wiyeteengo Doondu e nder diiwaan Ngenaar to bannge rewo Senegaal. Gaagaa ɗuum, fuutaŋke fof nanii geɗe keewɗe ena kaalee e Sammba Gelaajo Jeegi, ko wayi no:

• – Sammba ko Ceɗɗo
• – Sammba ko luuti
• – Sammba laamaaki
• – Sammba ɗaccaani ɓiɗɗo, ekn

Teen Yuusuf Gey dey (yo Alla ɓuuɓan ɗum) ko holliti koo, ena woɗɗondiri e ko daarooɓe e yimooɓe gumbalaa ɓee kaalata koo:

• To bannge no daarooɓe walla yimooɓe gumbalaa mbiyrata Sammba Gelaajo Jeegi ko ceɗɗo nii, Teen wiyi Sammba ko deeniyaŋke laaɓɗo, yettetee ko Bah. E daliilu mo o rokki: Sammba←Gelaajo←Bukaar Tabakali←Sawa Laamu←Yero Jam←Koli←Tengella.
• To bannge wonde Sammba Gelaajo Jeegi luuti, haa hannde e no Teen wiyri, Sammba jibinaa ko ko adii seeɗa hitaande 1700, hakkunde 1690 e 1700, caggal jibineede Annebi Iisaa. Baaba makko Gelaajo Jeegi ne yalti aduna ko ñalnde 4 lewru kawle (octobre) e hitaande 1718. Gelaajo Jeegi saŋkii ko e Jowol. Ɗum noon e tuugnaade e ko o haali koo, eɗen mbaawi wiyde wonde Sammba Gelaajo Jeegi wonaa ceɗɗo ko deeniyaŋke, kadi wonaa luuti sabu wuurdii e baaba mum ko ena abboyoo e duuɓi noogaas, so famɗii.

• Ko fayti e laamagol Sammba, haa hannde, won ko Teen holliti heen. Ko adii fof, e ko ɓuri jaalɗaade e laamu Deeniyaŋkooɓe ko fannu pollugol. Ɗum firti ko a jooɗoto e jappeere tawa goɗɗo ena feewnitoo haa hooloo, ara, liɓ maa, jooɗtoo ɗoon; goɗɗo kadi tafa konu mum ara, itta oon e laamu mum. So en nduttitiima caggal seeɗa, en tawat tuggude e Gelaajo Jeegi haa heɓi Sammba Gelaajo Jeegi, mbaydi ndii ko ngootiri. Teen wiyi Gelaajo Jeegi heɓnoo laamu ko e hitaande 1710, caggal nde liɓi ɓiyi baaba mum, mo baabiraaɓe mumen njiidi yumma e baaba ena wiyee Bukaar Siree Tabakali. Tesko-ɗen wonde Bukaar Tabakali e Siree Tabakali njiidi yumma e baaba. Bukaar Tabakali jibini Gelaajo Bukaar lollirɗo Gelaajo Jeegi. Siree Tabakali jibini Bukaar Siree Tabakali.

Bukaar Siree Tabakali ne ittunoo ko biyeteeɗo Sammba Donnde lollirɗo Sawa Donnde e jappeere gila e hitaande 1709, waɗi Gelaajo Jeegi kamaleŋku mum. Kamaleŋku oo ne gunndii satigi mum, folli ɗum e hitaande 1710 nde toɗɗi-ɗen dow ndee.

Ndeen Bukaar Siree Tabakali follaama e jappeere ɗo Jowol ɗoo, suutanii Guumel, ɗo wiyetee hannde Sey Nimaadi e nder diiwaan Moonngel Gorgol Muritani, woni e feewnitaade. O waɗi nulaaɗo e laamɗo Maruk hono Mullaay Idriis mbele ena nelda mo ballal to bannge konu ngam heɓtude jappeere makko e juuɗe Gelaajo Jeegi to Jowol. Laamɗo Maruk neldi mo e hitaande 1716 konu ngu 5000 labangal, o liɓi laamu Gelaajo Jeegi. Ko ndeen woni nde safalɓe hormaŋkooɓe naati leydi ndii, ko ndeen kadi woni nde Sammba Gelaajo Jeegi yalti Jowol, fayi Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Maalik Sih e wuro wiyeteengo Sendebu walla e diiwaan mum ngam feewnitoyaade. Caggal ɗum, kaŋko Sammba, o waɗti yande e remooɓe wonnooɓe e Daande Maayo. Ko ɗuum addunoo konngol: “Sammba sooynii demaaɗe saka ɗe ndemaaka”.

 Ndeen Bukaar Siree Tabakali heɓtii laamu, ena sikka fandinii haa Buubu Muusaa ari, ena ardi e doole, wakliti laamu makko. Caggal ɗum kadi, miñi mum Bukaar Siree ena wiyee Sammba Siree Tabakali, ari, heɓti laamu Buubu Muusaa kañum ne. Jooɗii haa juuti, Buubu Muusaa ɗaɓɓitoyi ballal tuubakooɓe wonnooɓe to Ndar, arti, liɓi Sammba Siree, heɓti jappeere mum.

Ko oon sahaa woni nde Sammba Gelaajo jeegi suppitii ena ummorii bannge funnaange, liɓi kañum ne laamu Buubu Muusaa, e hitaande 1725. Sammba Gelaajo jeegi laamiima haa e hitaande 1735, maa mbiyen o laamiima ko ena wona duuɓi sappo tawi taƴondiraani. Ɗum ne kadi riiwtii innde Sammbayel-laamotaako ndee.

• Ko fayti e Sammba, woppude ɗum ɓiɗɗo walla waasde woppude ɓiɗɗo, en nanii Teen ena yeewtida e goɗɗo ena wiyee Abdul Ngayde (yo Alla ɓuuɓan ɗum kañum ne) jeyaaɗo to Jowol Sahre, jirwinatnooɗo jeewte e Rajo Muritani, wonde Sammba ena ɗacci iwdi. Ñalnde heen o tuugnii ko e ɓataake ena ummorinoo mo Saŋe Loobaali.

Enen ne e koye men, en ndañiino fartaŋŋe jooɗodaade e won e ɓeen yimɓe ngam laaɓtinde kala ko en paamaano heen. Faayiida mum tan, ko nii Teen wiyri: “Sammba Gelaajo Jeegi jibini ko Koli Sammba. Koli Sammba jibini Abdul Koli.  Oon jibini Siree Abdul. Siree Abdul kadi woppi ko biyeteeɗo Gaysiri Siree”.

Ɓee ɗoo, ɓe limtu-ɗen ɗoo, ɓe njaltaani heen fof, ena mbaawi taweede maa iwdi mumen tawee hannde e wuro Saŋe Loobaali, Waali Jaantaŋ, Bedeŋki, Padalal walla e saraaji ɗee ɗoo gure limtaaɗe. Ɗoo ne kadi, riiwtii miijo wonde Sammba Gelaajo Jeegi, ɗaccaani ɓiɗɗo. E tonngol, tuugnaade e ko yiyaa koo, eɗen mbaawi wiyde wonde Sammba Gelaajo Jeegi wonaa ceɗɗo, wonaa luuti, laamiima kadi ɗaccii ɓiɗɗo.

Wolde Bilbasi

Wolde ɓurnde mawnude e nder Fuuta ko Wolde Bilbasi. Ko kayre yaltini innde Sammba Gelaajo Jeegi e innde Koŋko Buubu Muusaa. Ko konuuji maɓɓe kawrunoo ɗoon. Wolde ndee heblananooma saɗne bannge yo bannge.

En keɓiino wiyde wonde nde Sammba Gelaajo Jeegi arti, ena ummorii funnaange e hitaande 1725 liɓiino laamu Buubu Muusaa. Nde wonnoo ko miijo yiɗde heɓtude jappeere ittunoo mo to o wonnoo too, o adii, kaŋko Sammba Gelaajo ko etaade taƴondirde Buubu Muusaa e fotatnooɓe wonde jagge mum. Ko e oon sahaa woni nde Koŋko Buubu Muusaa, kañum ne yalti ngam hebloyaade. O arti ko e hitaande 1735, o itti Sammba e jappeere, o ɗeɗɗi njulaagu tuubakooɓe, o haɗi ɗumen wellitaade e Daande Maayo. Ko adii garal makko e jappeere, e sahaa Satigeeɓe ɓennuɓe, tuubakooɓe ena njoginoo wellitaare mawnde e Maayo Senegaal.

Ndeen ɓittere ndee teeŋtii, to Ndar, tuubakooɓe pelliti ummanaade mo, ngoni e daɗɗande mo peeje, kaŋko Koŋko Buubu Muusaa. Ñalnde 5 lewru mbooy (mars) hitaande 1736, tuubaak gooto julaŋke, ena wiyee Jean-claude de Saint Adon (Saŋ Kolod), yiyondiri e Sammba Gelaajo Jeegi, ɓe nanondiri, felliti ngemmbude mo. Nii woni tuubaak oo rokki Sammba kaɓirɗe,  ɗaɓɓitani ɗum kadi ballal to Safalɓe Hormoŋkooɓe. Faandaare tuubaak oo, ko mbele Sammba ena heɓta laamu, jeyta Fuuta, njeeygu mumen daña tonngitaade no ɓe njiɗiri nii. Ko e ɗeen kaɓirɗe ɗe Saŋ Kolod rokki Sammba « Buusee- Larwaay » yalti. Fuutaŋkooɓe mbiyata: Buusee-Larwaay, fetel debbo jinne, mo loowetaake, hapsintaake, mo njamndi kire (serdu kire) leggal jalammbaani.

Sikke alaa huundeere ndee ena faamnii. Jinne oo ko tuubaak wonnoo: sukundu mum ko laasuru, juutndu, ɓanndu mum ko woɗeeru coy etee ko haalata koo kadi nanetaake maa faametaake e oon sahaa. Ɗuum diwtii hakkillaaji fuutaŋkooɓe no feewi. Kala ko diwti hakkillaaji Fuutaŋkooɓe mbiya ɗum jillii jinneyaagal. Kono Sammba yiyaani jinne, jooɗodaaki e seyɗaane.

Fuutaŋkooɓe ngoownoo ko petelaaji gaadanteeji. Hay ɗiin ne keewaano e oon sahaa. A waɗat newre maa haa heewa conndi, mbeddo-ɗaa e nder reedu fetel, pawaa heen tekkere, ndewnaa heen terbiis haa jooɗoyoo, mbeddo-ɗaa heen morlal njamndi ɓaleeri, rega haa jooɗoyoo e wofnde fetel, pawaa heen kadi tuppu, cadditaa bannannde, pawaa e dow simin hee kapsun boɗeejo coy, ŋaaño-ɗaa rawaandu, ngelooba arta, nde fiyannde fetta. Ngonaa kadi e haɓde e no loowtir-ɗaa fiyannde woɗnde. Sammba noon jogii ko fetel nawoowo kure keewɗe (fusil à répétitions).

Sammba, kañum fof e siifondireede ñalnde 5 lewru mbooy e hitaande 1736, kañum fof e dañde ballal tuubakooɓe wonnooɓe Ndar e yantude e konu Safalɓe  hormaŋkooɓe, wolde Bilbasi ndee jooɗiima fotde duuɓi ɗiɗi haa e tati nde fuɗɗii dillude. Tawi ko hay ɓe o waɗdunoo junngo e faandu ɓee, mbaɗtii uumde yo o taw o hulaani, sabu ɗum ɓooytii no feewi. Koŋko Buubu Muusaa kañum ne, to bannge mum, dañii ballal teskinngal ummoraade e Sooniŋkooɓe Tiyaabu, kono o dañii kadi ballal Jowolnaaɓe.

Wolde ndee waɗiri ko ceeɗu, tawi ceenal ngal yaltii. Ñalnde heen, e no Fuutaŋkooɓe mbiyri poolgu wonani ko Dono Gelaajo Jeegi. E pille ɗe ɓe ndallinorii ko Caanngol Yejja. E wiyde ɓeen, caanngol ngol ko ñalnde heen, ngol darii. Ko no konu Sammba riddirnoo konu Koŋko Buubu Muusaa, kolce pucci maɓɓe ngasi caanngol ngol.

Fuutaŋkooɓe fof e nanngude wonde poolgu wonani ko Dono Gelaajo Jeegi, won e taariikyaŋkooɓe, ɓe njebbilaaki e ngoon miijo. E miijo Teen Yuusuf Gey, ñalnde Bilbasi, barmuɓe e maayɓe keewii kono kadi pille jaambaraagal maantiniiɗe njiyaama. Yiyaama ñalnde heen hebbinɓe gude tuubaaji mumen ceenal woto mbaɗde geɗe kersiniiɗe so dogde, rewɓe seɓɓe e deeniyaŋkooɓe ena ndaara walla awluɓe e wammbaaɓe ena ndaartoya ɗum

janngo e les duballeeje sahre. Kono ɗum fof e wayde noon hakkunde Sammba e Koŋko, so tawii Koŋko foolaani, tawat wolde ndee joofi ko e ɗekki. Dalilaaji ɗiɗi ena teeŋtini ngoo ɗoo miijo:

• So kubbal ummoriima Ndiyam Mawɗam (Ndar) arata ko e inɗe maɓɓe kamɓe ɗiɗo fof. Sinno won poolnooɗo e maɓɓe, ko kañum tan gooto heerortonoo kubbal garowal ngal.
• E hitaande 1741, ɗum woni ɗuuɓi ɗiɗi maa tati caggal wolde ndee, ko Sule Njaay Mawɗo, miñi mum Koŋko Buubu Muusaa jooɗii e jappeere ɗo Jowol ɗoo. Hay tata hare (fort) ka Sammba Gelaajo Jeegi ñaaginoo yo waɗane e Jowol gila e hitaande 1736, Sule Njaay Mawɗo yamiri ko yo ka waɗtoye Podoor e hitaande 1743.

E siftinde wonde nde Sammba digondiri e Koŋko Wolde Bilbasi, ñaaginooma tuubakooɓe Ndar nde mahanta mo tata hare ɗo Jowol ɗoo, mbaɗa heen sappo e joy serdu kanu mbele ɗo koyɗe-konu Koŋko mbaawi iwrude fof ena kawra e jeyngol. Kaan tata noon ko haɗi ka waɗeede, sababuuji ɗii laaɓtinaaka.

Wolde Sammba sakkitiinde e nder reedu Fuuta waɗi ko ɗo wiyetee Dasnde-Laana. Oon nokku woni ko bannge hirnaange Kayhayɗi, hakkunde Beelinaaɓe e kolangal Wanndaama. Caggal ndeen ɗoon wolde, e wiyde Teen Yuusuf Gey, Sammba fayti ko Ɓunndu, sabu dille mum nanaama toon haa e hitaande 1757. Ɗum ne rokkii kadi miijo wonde Sammba juutiino balɗe.

Heewɓe ena nanngunoo wonde Sammba Gelaajo Jeegi ubbaa ko e Jiinge e nder diiwaan Gorgol Muritani. Ena woodi, ko ɓuri heewde e sahaa makko, o waɗi ɗum ko ɗoon, e nokku ɗo wiyetee Jeeriyel Tummbere, ko ɗoon ne kadi ɓokki makko darinoo haa e heedde hitaande 1980 kono o maayaani ɗoon saka o ubbee ɗoon. Ubbaa ɗoon ko Ceernoo Suleymaani Baal. Sammba maayoyi ko nder Ɓunndu. Won miijooji mbaɗnoo o maayi ko to wiyetee Jammel Mucci-Maaya sara Bakkel kono tawtaama o maayi ko Jam Weli caggal rafi cellal.

Hannde oo, kumpa nattanii en haade en njiimii e yanaande Sammba Gelaajo Jeegi, ɗoon e Jam Weli.

Nanalla jiytugol yanaande Sammba Gelaajo

Nanalla jiytugol yanaande Sammba Gelaajo Jeegi ummorii en ko e biyeteeɗo Abdullaay Basiiru Hammadi lollirɗo Bilaali Giro to sahre Girooɓe. Nde o nani kabaaru oo, o huɓɓi werlaa makko, o yahi haa toon, o jokkondiri e yimɓe nokku oo ngam laaɓtindaade tabitgol yanaande ndee. Ndeen o yiyii nokku oo, kaŋko Bilaali, o wiyi alaa e sago Njaay Saydu Aamadu mo Jiinge, tintinee ɗum haade ena daraninoo geɗe bayɗe nii to wuro mumen Jiinge gila e lortaade ɓokki ngoɗki ɗo Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi darinoo ɗoo haa e wuurtinde geɗe Ceerno Sileymaani Raasin Baal e mahde “rawda” mum. Ko e oon sahaa o jokkondiri e men, o habri en kabaaru oo. O holliti en kadi haa hannde wonde alaa ko jogiri waɗeede heen so wonaa nde ngar-ɗen.

Yahdu men to Jam Weli Ɓunndu

Fulɓe ena mbiya : « yetto njiyaa ɓuri sooynaade walla heddaade e nanalla » Ɓe nduttii kadi ɓe mbiyi : « nande laabi ujunere, yiyrude yitere mum laawol gootol ɓuri. Nde tawnoo ko jahoowo woni jiyoowo walla nanoowo kono ko gartoowo woni kabroowo ».

Ngam humpitde janngiyaŋkooɓe Fooyre Ɓamtaare Pulaar e denndaangal naftortooɓe binndol Pulaar, en njahii haa Jam Weli wuro Sammba Njaarnde.

Ñalnde 8 lewru morso 2023, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ndew-ɗen Dimmbee, taƴtir-ɗen Gurel Umaar Lih. Ko ɗoon mbaɗ-ɗen yamiroore taƴtugol. En ndaraaki, pay-ɗen Hoore Foonde wuro Abdul Malal Joop e Aamadu Ndaw kono kadi ko sahre Mamma Haajaa Sih, baban Accaa. Njuuloy-ɗen tiisubaar e Wuro Soogi, wuro Mammadu Bannja, jatti Alasan Jah e Maamuudu Demmbele, jahruɗo cukaaku, diiri Sammba Kudi Bah taƴɗo goddi, bonnuɗo yaakaare. Ñalnde heen mbaaloy-ɗen ko Girooɓe to Bilaali Giro e Maamuudu Giro.

Ñalnde 9 morso, ndawan-ɗen ko Gudiiri, juuroyaade Aamadu Jibi Bari, jaayndeyaŋke mawɗo jogiiɗo kumpital diiwaan oo, caggal nde Bilaali Giro e Aysata Maamuudu Tammbadu nduusi en haa joofnde werlaaji Kiidiira.

Aamadu Jibi Bari arani en e tutut (moto) to joofnde werlaaji Gudiiri. Ko ɗoon ñaldu-ɗen e makko, yeewtude e habrondirde. Hiiri, njokkoy-ɗen enɗam to Aaltu Kanhanɓe wuro Ceerno Idriisa Kan caggal nde njuuroyi-ɗen Ceedel Jallo, meer ngalluure Gudiiri. Oon jeyaa ko e adiiɓe jannginde pulaar e daranaade geɗe ɓamtaare e nder diiwaan hee. O jeyaa ko Siñcu Buubu. Nde ngummiti-ɗen Kanhanɓe, ngartu-ɗen e Gudiiri, ñalnde 9 ndee, en njuuroyiima kadi cukko mawɗo falnde Gudiiri (sous-prefet Gudiiri) ena wiyee Ceerno Haamiidu Soh, ena jeyaa Kanel to diiwaan Damga Senegaal. Weeti, o nawi en e tutut, kaŋko Aamadu Jibi Bari ngam holloyde en gure catiiɗe Gudiiri.  En ndewii e Gurel Seydi, ngoomi-ɗen Dugge, ngar-ɗen e Diyaala, Jeylaani, Sututa, ndarti-ɗen e sahre Jaŋke Maxa ngam fooftaade e hacitaade. Joom ñaamirdu ɗo ndartino-ɗen ɗoo ko puɗɗotooɗo. O maraani kaɓirɗe keewɗe saka siilaaji ñameele keewɗe. Ñaam-ɗen ɗoon ñaamdu Sihsihɓe ; Joobɓe e Jaakɓe, njokku-ɗen ɗanngal men. Ngar-ɗen e sahre Beeli Puri, Bookolaako, ɓennu-ɗen e Ciipi e Ŋooŋoyaa. Beetawe toowɗo, naat-ɗen e Siñcu Saalif. Hakkunde ɗoon e Gudiiri ko 107 km. En njiyii laddeeji cukkuɗi gip no « mustaas Federba », laddeeji moraaɗi, ɗi tinaani batte yooro, maataani tanaa jeereende. En njiyii yimɓe ɓe aadaaji ceertuɗi  tawi gooto fof kadi ena ŋottilii e ko jeyi koo haa tiiɗi.

Ñalnde 11 morso 2023, hawri ko e toɓannde mawnde. E kaawisaaji Geno, ƴiiwoole keewaani saayde e oon nokku kadi mbaɗataa henndu saka ngummina funndu. Ko ñalnde heen mbayni-ɗen Siñcu Saalif, mbayni-ɗen Ceerno Aadama Alfaa Bah e miñiraaɓe mum e ɓesnguuji mumen. En tawaani ɗoon kodda galle oo hono Mammadu Turwaa Bah. Ko oon woni meer ngalluure Butik Fara. Aamadu Jibi Bari ko teddondiraaɗo e nokku hee haa ko foti alaa. Nde wonnoo ko o newiiɗo, nehiiɗo, sahre ndee fof jaɓɓiima mo, teddinii en sabaabu nde makko.

Nde duusooɓe e duuseteeɓe ceerndi njooɓaaje, nanngit-ɗen laawol mettungol, kaaɓningol hakke e taato e lofu. Nokku oo ko mettunooɗo gila nde toɓaani sabu werlaaji njahataano toon. Jahoowo toon huutortoo ko welo tan so ɗum alaa tutut. Nde yoori ndee so mettii ko miijii nde toɓo yanti heen haa ceeweele ndogi e boli ? Kono en laaɓaama Amadu Jibi Bari ko baawɗo tutut! Hono hojom, tawi en naattii Gudiiri. Ko ɗoon tawtu-ɗen Shiraaji Aali Bah, gorko Ayni Mahdi. Oon ko gollodiiɗo Aamadu Jibi Bari to caloka Gudiiri ɗoo. Shiraaji ko gorko newiiɗo, laaɓɗo reedu, baawɗo ngondiigu. Ɓooytaani Abdul Paate Lih nootitii e garal men. Calmondir-ɗen, kabrondir-ɗen e makko ngam ittande mo hooɗeende nanalla.

Ñalnde heen mbaaltoy-ɗen ko Aaltu Kanhanɓe ngam huuɓnude fodoore nde podanno-ɗen Ceerno Idriisa Kan. Ceerno Idriisa ko joom dokke, cuɗoriiɗo newaare e muñal. Ko o gorko tedduɗo, gannduɗo fotde. Ko enen e makko ngondi haa tataɓe ɗiɗi jamma njawti nde puɗɗi-ɗen seertude e makko ngam leloyaade. Ñaltu-ɗen ɗoon janngo mum, ñalnde njeslaari ndee haa ngotti-ɗen, Aamadu Tijjaani Kan, ɓiyi Ceerno Idriisa duusi en haa laawol werlaaji, kirndan-ɗen Kiidiira. Nde naat-ɗen e Kiidiira, pay-ɗen ko jehre ngam habrondiroyde e Maamuudu Giro, miñi mum Bilaali Giro e Umaar Dikko mo Siñcu Jooye ko yowitinoo e tiifaande waɗnoonde caggal men. Ɓeen ko ɗoon e jehre Kiidiira ndee njeeyata. Calmondir-ɗen e Mammbi Nget mo Sewuuji, naamndi-ɗen Barallaay Sih, cubballo Seleŋnaajo. Ɓooytaani, Bilaali Giro neldi en werlaa, mbaaltoy-ɗen Girooɓe. Janngo e mum ko naasaande ñalli, ñallu-ɗen fooftaade e habrondireede e iirtude bayraaɗi hakkunde men e ɓe mbayrondirno-ɗen. Weeti, ñalnde mawnde, ndawan-ɗen Seeno Debu (Sendebu). Nde ndaw-ɗen e Girooɓe, pay-ɗen ko Kiidiira, ƴaaŋoyde Jibi Bah, jaayndeyaŋke to Rajo Kiidiira. Nde naat-ɗen e Kiidiira, Bilaali Giro hollondiri en e ketungol diiwaan oo, worɓe laaɓtuɓe, marɓe humpito yaajngo wonande nokku oo. Ena e ɓeen biyeteeɗo Seegaa Lih, joom-wuro wuro Himadu. Seegaa Lih humpitii en geɗe keewɗe jowitinooɗe e keblugol sallu-ballu baɗanoowo ngam yiytude yanaande Alhajji Maalik Sih Mawɗo e hitaande 1956. Geɗe ɗee fof keblanoo ko e nder suudu gorgol makko e yeeso makko, kaŋko Seegaa Lih. Tawdu-ɗen mo ko e Haamiidu Jallo jeyaaɗo kañum ne to Wuro Himadu. Tataɓo maɓɓe ko Abuu Jallo. Oon ko ɗoon e Kiidiira hee jeyaa. Hay so dawol men e oon ñalawma mawnde, ñalluɗo 14 morso 2023, ko ɗoon haaɗnoo, en nimsataano, en kaamtotanooka sabu dañde en e maɓɓe ko heewi. Ɓennu-ɗen to nokku Jibi Bah, taw-ɗen omo toggi ataaye. Hay so o suusaa rewo e woodi boowe ne, ko o jiɗɗo kam ataaye saɗne. Ko ɗoon kadi Bilaali Giro hollondiri en e joom-wuro wuro Sendebu ena wiyee Abbaas Hammadi Seegaa Billo Sih. Bilaali habri mo ko woni darnde men e sabaabu koyɗe men e nder diiwaan hee. Cihsiho oo weltii heen, salmini en salminaango wuurngo, bismii en bismaango fayngo e nokku hee. Hawri e Jibi Bah yarii mbulde mum ɗiɗaɓere, njol-ɗen, werlaa runnji. Hay so Aamadu Jibi Bari ena waawi tutut, Bilaali Giro ne ko laaɓaaɗo werlaa haa yettii nokku. Mbirti-ɗen Naay e Beele sara raay, ngoomi-ɗen Giita, taƴ-ɗen Caanngol Jaalaa, naat-ɗen e Sendebu heedde 10w45 hojom. Njettinoy-ɗen duwaaw to galle Sammba Jaawo. Sammba Jaawo ko ngenndiyaŋke haa natti sikke, gooŋɗinɗo pulaagu, jarlitaniiɗo Leñol. O saŋkiima ko ɓooyi seeɗa kono en ndañaano yahde duwaaw gila e koyɗe gule.

Caggal ɗum ɓennu-ɗen to Tata Almaami Saada heedde 11w 05 h. Tata kaa ko ka baawɗe Geno. Caggal keneeli e toɓooli e taƴtugol jamanuuji keewɗi, juutɗi, ko heddii e makka to bannge tooweendi, ɓurii 2 m. Njaajeendi walla tekkeendi ɓale ɗee ko pele men 6 koyngal. Ɗuum ena ɓeta 140 cm e ɓetirgal njuuteendi. Soɓɓundu walla lobbudu heen fof ena waɗi cuurel reenooɓe. Cuurel heen fof  kadi waɗata ko 12 deenoowo, joom fetel.

Tata Almaami Saada to Sendebu

Caggal njillu men e tata Almaami, en ƴaaŋii galle Tammbadunaaɓe. Oon ko kaawiraaɓe e denɗiraaɓe Bilaali Giro koɗi e mum. Sukaaɓe tato njahdi e men: Kummba Maccel Tammbadu, Kajjaa Maccel Tammbadu e Makka Abuu Tammbadu. Njuuroyi-ɗen yanaande Tafsiiru Sileymaani Tammbadu lollirɗo Tafsiiru Boɗewal. En ngonii ɗoon fotde 25 hojom. Tafsiiru Boɗewal jeyaa ko e 99, hakkunde tafsiiru e alfaa, yahdunooɓe e Sayku Umaar Taal e sahaa nde ummini fiyannde jihaadi. Ko oo ɗoo Tafsiiru kadi ɓurnoo ɓadtaade Sayku Umaar Taal e heedtande mo e sirluuji keewɗi e wiyde Jibi Bah mo Rajo Kiidiira.

Yanaande Tafsiiru Boɗewal to Sendebu. Mahdi kesiri ndii ko ɓesngu ngummiingu e makko woni e mahde ɗum.

 Nde mbayni-ɗen Tafsiiru, en kollaama Tufngel Peñcu. Ɗoon ne kadi won kaawniiɗe ngoni ɗoon. So woodiino luurduɓe walla tuumondirɓe bonnannde, so ngarii haa ɗoon, puybiima e tufnde ndee, keedɗo e fenaande fof ƴeeŋataano so wonaa nde jebbilii.

Nde njaltu-ɗen Sendebu, pay-ɗen ko Tufnde Faabooli caggal nde njuuw-ɗen e Caanngol Paraaje. Faabooli ko tufnde kono wuro ngoo wiyetee ko Ari Haara walla Gurel Bookar Sammba. Faabooli ko tufnde nde Demmba Jeey mo Siiwre Caamɓe jimannoo walla daarannoo Gellaay Aali Faal, gorko Aram Sahre. Waɗnoo ɗoon ko wolde mawnde hakkunde Abdul Demmba Maadi, Abbaas Sammba Jam Demmba e kaŋko Demmba Jeey e mbaroodi maayo kaɗnoondi yimɓe e jawdi tellaade e tufnde ndee fotde duuɓi joy.

Fulɓe ena mbiya: « kala ɓurɗo ma tuutaaɗe ɓurat maa waawde muuɗde lacciri njoorndi ». Subalɓe ena keewi tooñde Balla, mbiya: « Balla hootii rimndaani ». Kono ñalnde Faabooli, so Balla ena tawanoo walla taani mum Balla ena tawanoo maa jal haa talloo e leydi walla haa reedu mum muusa. Ɗo mbaroodi ndii habbirani laana maɓɓe, won e maɓɓe kulɗo haa juuwdi e dolokkaaji mum e ndiyam, naati e jaljalɗe, sikki ko keeleele daande maayo.

Nde ngummiti-ɗen Faabooli, hawri ko e musiɗɗo men sabu Geno ena wiyee Baaba Ndonngo, ena jeyaa Fanay Ndooro Galle Alla jokkondirii e Ceerno Haabuus Jallo, almaami raatib jumaa Kiidiira ngam habrude oon garal men e diiwaan hee. Ceerno Haabuus alaano tonngoode men, jokkondiri e Jibi Bah, jaayndeyaŋke Rajo Kiidiira wonde ko keñi-ɗen fof woto en njawtu Kiidiira tawa en njiyondiraani e makko kadi e sago makko ko yo en ngottitoyo galle makko. Bilaali Giro heɓi jeew-deesto ngoo jaabtii mo no o yiɗiri nii, kaŋko Ceerno Haabuus. Ceerno Haabuus jaɓɓii en, kañum e ɓesngu mum, teddini en. Ko ɗoon njuul-ɗen tiisubaar. Nde juulal yonti, o darni en e gorol yeeso, cawndi-ɗen joom gannde-en e martabaaji toowɗi. Nde njuulu timmi, o habri jamaanu nguu garal men ɗoon, o sakkiti duwaaw keeriiɗo feewde e Leñol ngol e daraniiɓe ngol. Ceerno Haabuus ko kaabuus. Ko o ganndo dowrowo, pinɗo jahduɗo e jamaanu, teyliiɗo. So a yiyii mo, a miijotaako wonde won harfeere waali e hoore hee hakke e makko ruuɗaade aduna. Ko o jeewtoowo, janotooɗo, baawɗo ngondiigu.

Nde Suudu Geno nduu yaltaa, jamaanu nguu woni e salmondirde e men. Ko ɗoon njiy-ɗen Yero Sillaa mo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije Muritani. Kala wondunooɓe e beldal, ceerti kadi e teddungal, so njiytondirii bannge goɗɗo tan njaɓɓondirat. Ko ɗuum rewdi hakkunde men e Yero Sillaa. En ngollodiima e oo gorko fotde duuɓi noogaas, ɗo yaw alaa, yawaare woodaani. Yero ko Geno feewni ɗum haa feewi, rokki ɗum kadi martabaaji keewɗi. Ena e ɗiin martabaaji huɓindaade denndaangal ɗemɗe kaaleteeɗe e nder Muritani.

Nde ceertu-ɗen e Yero, njoltu-ɗen e werlaa men fayde galle Ceerno Haabuus. Ko ndeen njokkondir-ɗen e Saydu Oolel Kah, meer Beele. Saydu, hade mum wonde meer, adorinoo ko wonde neɗɗo pinal, jannguɗo, jannginɗo, biɗtuɗo, winnduɗo. Ko ɗuum jeynoo sabaabu haa nganndondir-ɗen e makko. Ɓooytaani, o tawi en to galle Ceerno Haabuus, o salmondiraa, o habraa sabaabu njillu men e Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, Bannaandu Buubu Maalik Sih. Meer Beele ko neɗɗo teyliiɗo, juumtuɗo hakkille mo heñaaki. Nde mbayni-ɗen galle Ceerno Haabuus, ɓe kolloyi en Duɗal Ɓamtaare Afrik, ɓe kaalani en payndaale maggal. Nde ceertu-ɗen e alhaali duɗal ngal, en njuuroyiima Yero Sillaa.

Nii woni, ñalnde 14 morso 2023 ndee, mbaaltoy-ɗen Girooɓe. E ngol lappol, ngoni heen ko Abdullaay Baylaa Basiiru Hammadi lollirɗo Bilaali Giro e jeewo mum Aysata Maamuudu Tammbadu, Jibi Bah mo caloka Kiidiira e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu.

Ñalnde 15 morso 2023 woni nde ndawan-ɗen to Jam Weli, Siñcu Sammba Njaarnde, yiyoyde yanaande Sammba Gelaajo Jeegi. E oon sahaa, eɗen ngondi e Saydu Oolel Kah, meer Beele, Bilaali Giro, Jibi Bah jaayndeyaŋke Rajo Kiidiira, Umaar Dikko, jeyaaɗo to Siñcu Jooye, jeeyoowo to Jehre Kiidiira, Haaruuna Kan jeyaaɗo to Beele, Aysata Maamuudu Tammbadu, joom-suudu Bilaali Giro e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu. E nguun ñalngu, nde mbayni-ɗen Girooɓe, ndew-ɗen ko Kiidiira ƴeftude Jibi Bah, ƴaaŋ-ɗen Saydu Oolel Kah to Naay, mbirti-ɗen Beele, pay-ɗen Siñcu Fisa. Won korɗo Alla saŋkinoo ɗoon ena wiyee Mooli Jaawo. Padtu-ɗen wirwirnde mum caggal ɗum ɓennan-ɗen  Jam Weli, wuro Sammba Njaarnde. Ko ɗoon e Siñcu Fisa Aamadu Jibi Bari, Aamadu Faahiŋke (naɓoyaŋke gollidiiɗo Aamadu Jibi Bari) e biyeteeɗo Abuu Caam ena jeyaa Ari Gaboo tawi en, ena ngummorii Gudiiri e Ari Gaboo. Caggal nde wirwirnde ndee gasi, Sammba Ɓan e Usmaan Sih e Abdullaay Tewet mo Beele njolti e werlaaji men ngam ɗowde lappol ngol feewde Jam Weli.

Nde ngummiti-ɗen Jam Weli, ñaltoy-ɗen ko Naay to galle Saydu Oolel Kah, meer Beele. Ko ɗoon e Naay, lappol ngol waɗi duwaaw, waynondiri. Ummorinooɓe Gudiiri ƴetti tututaaji mumen, payti Gudiiri, heddiiɓe ɓee njolti e werlaa mumen kucci Girooɓe. Kikiiɗe mum, gorko biyeteeɗo Yero Sillaa oo ari juuraade en to Girooɓe ena ardi e teddungal e tedduɓe.

Ñalnde 16 ndee, pinirno-ɗen ko  mbayniigu ngam faytude Jiinge Jeeri hawri e caŋkagol joom-suudu Sammba Abdullaay Giro, joom wuro Girooɓe ena wiyee Jatu Kah, paɓɓit-ɗen haa ñalnde 17 morso 2023 ndee.

Yasiyaaji men

Eɗen toroo nde laamu Senegaal e denndaangal terɗe jooɗaniiɗe ɗum e nder diiwaan hee e denndaangal daraniiɓe ubbitde daartol men nde ndokkondirta juuɗe ngam waɗde ɗoon e yanaande ndee ko maantinii. Sammba Gelaajo Jeegi jibinaa ko e nder reedu Fuuta Tooro, waɗi sahaa mum e golwole mum ko hakkunde Jowol e Jiinge. To Jiinge, en mbaɗtii ɓokki ngoɗki e ɗo ɓokki makko darinoo ɗoo gila ñalnde 21 mbooy 2007 e ballal sukaaɓe Jiingenaaɓe. Ɗuum ko haɗde ceɓal e daartol men majjude. En ngaddii ɗoon kadi jaagorɗe nay hakkunde pinal e cato walla taariindi ngam anndinde wonde ngalu daartiyaŋkeewu ngonngu e Duunde Jeeriyel Tummbere ndee fotaani welsindeede, foti ko daɗndeede.

                                   

Gelongal Fuuta lollirdo Njaay Saydu Aamadu