E sahaa fof, mboɗo yiɗatnoo naamnaade, holi ko waɗi jappeere laamu heewde jarabi. Tawde kay so tawii a laamiima ngon-ɗaa ko e kataa. Ɗo ngon-ɗaa fof ko maa ndeene-ɗaa, maa moofte-ɗaa. A yahataa ko wel maa e ɗo wel maa. A haalataa ko welmaa saka kaaldaa no welir maa. Alla waɗi kadi, jimoowo oo wiyi « mo suusaa bone laamotaako ». Ɗum firti, ko jam alaa e laamu. Kono so mi yiyii oo pooɗee nduuree, mbiyat-mi ko « laamu ko jarabi ». Ɓee laamoto, doosɗe leydi ndokka ɗumen toɗɗiteede laawol gootol, so daawal mumen timmii tan mbayla doosɗe mbele toɗɗitee tataɓol. So en ndokkii yeruuji.
To Gammbi, won biynooɗo toon ɓurataa e laamu duuɓi tati, tottita goɗɗo. Te jooni ñiɓii takke. To Kameruun, ko ɓuri duuɓi cappanɗe joy hennde, ko denɗi am Jibirii Sall laamii. Gaboŋ, nde maayde woppini baaba laamu, ko afo galle jooɗii e jappeere. To Konko Baraasaa, kaawi amen wiyi ko kañum tan waawi jogaade leydi ndii. Jooni kadi, koninkooɓe fotnooɓe reende ardiiɓe kañum en ne nana mbiya « ndirtee min njooɗoo ». Ellee ko ɗum waɗi kuudetaaji heewde hannde e nder Afrik.
Kono nde ƴeewtindii-mi, taw-mi wonaa e Afrik tan ko wayi noon woodi. Mi haalaani haala laamɓe ronɓe laamuuji e jinnaaɓe mumen ɓee, kono e toɗɗeteeɓe ɓee, Coh soho na leydi Riisi, wiyi ko kañum tan waawi aynude kaabi dikki. Hay Amerik, sikketenooɓe ndaɗi aduna fof e Demokaraasii, nde galo biyateeɗo Torompo oo anndi gañaama tan ullu e barme hee leydi, wiyi yahaani, haa waɗi pooɗee nduuree. Waɗde kay, laamu fof e mettude, muusde e heewde bone haa mo suusaa ɗum laamotaako, laamiiɓe nana njattinii mbiyi njahaani. Fotnooɓe reende laamɓe e ɗowtaade ɗumen nana tan coroo laamiiɓe ene liɓa ngam lomtaade ɗumen. Mbele ɗum haawnaaki no suudu wiinndu niɓɓuru, ruŋtiindu wuro, yulndu e wuttulo?
Mawɗo gooto meeɗii wiyde mi, Muttaar wul Daddaah meeɗii naamneede «holi jarabi gonɗo e laamu». O wiyi «laamu, ene hulɓinii, sabu ngon-ɗaa tan ko e kataa. Kono wayi ko no njaram kaaɗɗam, nduudojam. Sabu caggal nde njar-ɗaa, so a lawƴindiima, ko ndeen tinataa dakamme gonɗo heen oo ». Won ganndo ko fayti e fittiyaagal meeɗi wiyde « kala ɓooyɗo e laamu, heewi ko seerde e hakkille mum ». Ene nanndi e goonga, sabu teskaama, ko adii laamu, joom mum wonata ko e hunaade maa waɗ geɗe tiiɗɗe, so yahii haa jooɗiima, waya no wonaa kañum haalnoo.
Malal Sammba Gise
