Ñalnde 25 lewru duujal 2024, Fedde Yiɗɓe Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu noddirteende GIE ɓamtaare, pinal, jaŋde e nehdi Njaay Saydu Aamadu mawninii jaltugol deftere Njaay Saydu Aamadu jime to Jaatirdu Ngenndi (Musée National) e nder Nuwaasot laamorgo Ndenndaandi Lislaamiyaŋkeeri Muritani. Nawdaa ñalnde heen ko wejo, kollirgol e njeeygu deftere ndee wondude e siifannde teddungal.
Ngam rokkude jaltugol ngol faayiida teeŋtuɗo, nulaaɓe gure heewɓe, tawi ko jeyaaɓe e fedde ndee, nootitiima e wolde ndee. Ena e ɓeen biyeteeɗo Gaysu Jaako (miñi mum Maas Jaako, yo Geno ɓuuɓnan ɗum) jeyaaɗo to Siñcaan Juude Sammba Joom. Oon ko jaayndeyanke to Oolel Mejaa TV (Oolel Média TV). Omo ardi e naɓoyaŋke ena wiyee Aamadu Woon ena jeyaa Ƴella. Ummorii Horndolde ko biyeteeɗo Abdullaay Baccili Waddu. Jaaltaaɓe Abdullaay Jaawo Jah Kome, hooreejo fedde ndee ummorii ko Wocci. Kaaliidu Buubu Manngaan waynii ko Ƴaga Awgaale, Ƴaga e Newre, waaloyi Ɓoggee ngam ardude e Jaaltaaɓe Aljumaa Njaay, nulaaɗo Ɓoggenaaɓe. Jaaltaaɓe Aljumaa ne ko jaayndeyaŋke to Caloka Demet no Kaaliidu Buubu Manngaan nii. Kono woni njaatigi kewu nguu e kebungal mum ko koolaaɗo kuuɓal Fedde Yiɗɓe Gelongal Fuuta biyeteeɗo Wahaabu Sih, gorko Sahre Sukki e ballondiral ɓesngu mum.
Gaagaa nulaaɓe gure jeyaaɓe e fedde ndee, kewu nguu bismiima jaale pine mawɗe, teskinɗe, teskaaɗe, teskoraaɗe darnde mumen hiisnde feewde e ɓamtaare ɗemɗe e ƴellitaare ngootaagu Leƴƴi Muritani bayɗe no Professeur Aadama Ñokkaan, Ibraahiima Kayyu Ngayde, Xadi Mintu Sheexnaa, gardiiɗo Fedde Yimiyaŋkooɓe Muritani, Tabara Hammaat Bah, koolaaɗo kuuɓal Tabital Pulaagu catal Muritani, Mammadu Haasi Mbay, cukko-hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, nulaaɗo fedde ndee, Siley Bah lollirɗo Baraa Bah gorko Haymedaat, ekn. Ko noon ne kewu nguu jaɓɓorii pelle pine e pelle gure. Teskaama heen garal Duɗal Ɓaleejo Sammba lollirɗo Alasan Jallo e gardagol Caygal Dimal noddirteeɗo Aysata Aamadu Bah, Goomu Muñal e gardagol Mammadu Baylaa Sal, Fedde Gellaay Aali Faal, Batu Jiingenaaɓe rewɓe e worɓe e gardagol Maitre Abdarahmaani Jah diisnondirɗo karallo toppiiɗo geɗe hurum ɓiy-leydaagu to Jaagorde Ñaawooje (conseiller technique chargé des affaires civiques au Ministère de la Justice), nulaaɓe jowolnaaɓe e gardagol Habiibu Demmba Maymuuna Soh, nulaaɗo jannginirdu adanndu Pulaar Mbaañ hono Hajju Joop ko jiidaa e arɓe e teelal wayɓe no Kummba Njaay e goomu mum to Siñcaan Padalal.
Ñalawma oo kadi sooyaani jaayndeyaŋkooɓe. Mbooc Abuu Maariyeta Mammadu, Dooro Gey lollirɗo Boobo-Loonde, Alhajji Abdarahmaani Siisee, Aamadu Joop Leñol e Alasan Wuddu Saar tawtoraama golle ɗee.
Nde golle ɗee ngarti haa e Jaatirdu Ngenndi, jogtii ɗe ko Jaaltaaɓe Aljumaa Njaay. Tuggude e w16:45hoj haa heɓi w20:25hoj, darnde ko wootere. O fitti dingiral ngal haa laaɓi, o tonngani banndiraaɓe ɓee ko foti waɗeede e oo kikiiɗe, o rokki fotɓe haalde ɓee konngi wondude e nehdi e njuɓɓudi.
Caggal Quraana udditiraana golle ɗee, ƴetti konngol ko Abdullaay Jaawo Jah Kome, hooreejo fedde yiɗɓe Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta ngam bismaade jamaanu nguu. Ko ɗoo woni ɗo nulaaɓe gure e pelle ndokkaa konngi : Gawsu Jaako garɗo e innde Kajja Jeey e innde Abdullaay Yaayaa Maamuudu Jallo e innde gure Damga, Jaaltaaɓe Aljumaa Njaay nulaaɗo Ɓoggeenaaɓe, Baydi Usmaan Ndaw lomtiiɗo Jah Abdarahmaani e innde Batu Jiingenaaɓe, Kaaliidu Buubu Manngaan gorko Ƴaga e Newre (maa en ngartoy e konngi ɗii so Geno haajii). Lamsii haala Kaaliidu Buubu Manngaan ko yimre jaaroore fayde e Gelongal Fuuta tawi winndi nde ko Inspecteur Ibaa Sal kono e sawtawol Muktaar Bookum mo Jiinge. Rewi e yimre ndee ko konngol Mammadu Haashim Mbay, cukko hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, nulaaɗo fedde ndee. Ko ɗoon Caygal Dimal lollirɗo Aysata Aamadu Bah joli e dingiral e innde Duɗal Ɓaleejo Sammba lollirɗo Alasan Jallo, gorko Luggere Pooli Boɗeeji. Caygal Dimal tellini konngol, yettini nulal, laaltorii yimre ŋarɗunde jaaroore Gelongal Fuuta e ɗemngal Aamadu Jakariyaa Jah tawi wallifo ngoo ko to Ɓaleejo Sammba (Alasan Jallo). Ko ɗoon Ibraahiima Kayyu Ngayde ƴetti konngol. Nde o rowi Xadi Mintu Sheexnaa, gardiiɗo Fedde Yimiyaŋkooɓe Muritani, jutti mo, haali e safaroore, waɗti e Farayse mbele ɓura faameede. Alhajji Aaali Bah noddaa, ƴetti konngol e innde Katante Leñol lollirɗo Ibraahiima Umaar Kan, teddiniraaɗo jaltugol deftere ndee. Ko ɗoon Wahaabu Sih waɗi yimre ngam bismaade Gelongal Fuuta inniraaɗo Fedde ndee, binnduɗo deftere yaltunde ndee. Ciftinen wonde yimre nde Wahaabu Sih yimi ɗoon ndee fentaanoo ko e hitaande 2001 e maayde Alhajji Tijjaani Aan.
Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta
