MAATAM : Maatam e kaggu laaɗe, kagguɗe ɓuri kayɗe, kayɗe ɓuri jooliiɗe Caayɗe wuro joom Sammba ɓelata mi e cayɗe so ko tawii ɗe ndiwii rewo ɗe njuuro worgo ɗe kaya subaka ɗe nanngee gamɗe e tantaaji Bulata am ɗo mbaalo eggata mbolo hoɗa e sahre.
MOGO : Mogo e jooli kayre, salnde e bei mbonni Mogo mogginaaki, Mogo suuɗaaki Mogo takkii ko e kallu.
NENNET : Diiri Aali Moodi, gural pural ngal leɗɗe daneeje tulel ari ñaaya, ñaanirde yontaaɓe.
JOOMANNDU : Gankal Buukar Aali e Hammee Aali Gankal yiɗi njuulu hucciti fuɗnaange ngaari ngulaa e ndoogu, ngenndi e haytirde waccirde e ngenndi, waccu waayre e ngenndi Nawel am e nawliigu, weñaama e weñi maaje 9iwal am e ƴiwooje juude ngenndi Jibeeri Kawtal maamaaje, juude hulaani reedu maa woya yeeweende, Subala heewa dennge ronkaani huutatooɓe.
YAASIN LAKKE : Gural Makka Sammba e Buubu Sammba ɓuro boowel banndu Umuhaani To baabangol e baabaali.
FANAY : Ndooro galle Allah, diiri gummboo e ŋaasin sahre ƴerim Joop wuro Makam caaji e Demmba ŋellaa.
CEMREN : Cemepeŋe e gele noodi segu suukara daande maayo Gural Saawo Saajo, Siree Saajo, Paate saajo e kuwo saajo. ɓuro guñoo e Moodi, Moodi faayol moodi.
BEDEŊKI : ɓuro Moodi Buubu sule Demmba jaaƴe. ;o heli, heli laana yooli gawYoowo to summan e gete noodi warla e jeejeeli.
SEMME : Semme e ndeelu cene, gilngol e cammalle kaabal e diko Demmba leydi e nguurnaandi Semme sehii laana ronkii gawYoowo.
GASSAMBERI : E weendu koole, simmbara e weendu Barkeeji Beelal girooɗe cayɗe, horsundu howanaandu galle waɗanaandu lañal.
SIÑCU BAMAMBE : Ñaaruwal Demmba Hammadi Jaaƴe Ngappugu siree lamiin Biraan ŋamarel Caagaan subalde salaa Moodi naamina.
Abdullaay Aali Jallo, lollirɗo Jalliis to Mbooyo