Hikka, Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani huuɓni duuɓi capanɗe joyi (50). Ko wuuri so dañii capanɗe joy hitaande, naatanii daawal nayeewu. Feƴtere teeminannde wonaa seeɗa he nguurndam. Darinooɓe ndeen, won heen nootoyiima Sahre Goonga (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe. Woɗɓe inan keddii ɗoo tawo, yo Geno juutnu balɗe, moƴƴina battane.
Jaŋde nder suuɗaare : 1972-1976
Kitaale 1972 fayi 1974 laatinoo ko tafngo fedde ndee. E gardagol Muhammed el Habiib Soh, yiilirde arwannde FƁPM renndini hoohooɓe heewɓe, hono Mansuur Caam e Yaayaa Bah… Yo Allah yurmo ɓe yaafoo ɓe haarna ɓe Aljanna ɓurɗo toowde.
Kaayitaaji njoɗɗinaa ngam nde heɓtinee, fellitaa janngude e jaŋnginde. Duɗe udditaa he suɗaare. So alkateeɓe njiytii duɗe njanngiin, tawaa ɓe heen njaggee cokoyee ko juuti ko adii ine ngoppitee.
Fedde ndee heɓtini alkule UNESCO sosnoo he 1966, ɗe mbaɗti huutoreede. Defte ballifanooɗe he alkule goɗɗe (alkule Mbaañ, Alkule Keer, Alkule Ajami…) mbaanjitaa he Alkule Bamako.
Ina jeyanoo e ɓurnooɓe heewde nder Fedde ndee, sukaaɓe dawriyankooɓe sabi jaŋde ɗemɗe ngenndiije jeyanoo ko e ko ɓe ndaraninoo. Tawti wellitde MIFERMA haa wonti SNIM, e cosgol ceede ngenndi he hitaande 1973, e laawɗinde ɗemɗe ngenndiije (ina heen ɗemngal Arab keɓinoongal oon tuma).
To dawrugol, pelle kaɓantonooɗe demokarasi mbaɗti hujja jaŋde ɗemɗe ngenndiije baafal dawrugol mum en to bannge pinal ngenndiwal. Kaayitaaji caree he gure teeru, “dasibaawuuji” ɗakkee e ɓale, ceppi e diiñe e lulɗe pine njuɓɓinee.
Darnde yondinaare :1976 – 1982
Fedde ndee heɓtinaa ñalnde 4 korse (suwee) 1976, ine e ñalnde dewo-Hoore-Biir. Ngal gollal waawi newaade ko e ballal wonnooɓe jagge laamu Muttaar wul Daddah hono Abdullaay Baro e Aamadu Mammadu Joob e Bookara Alfaa Bah… yanti he rtunooɓe njanngiin ko neeɓaani hono Aali Ceerno Baro (Alasan Mammadu Baro) e Kibbel Aali Jallo e Abuubakiri Kaaliidu Bah. Ceerno Sileymaani Kan toɗɗaa Hooreejo Fedde ndee.
Ngal daawal maantindorii ko huutoraade heɓtino fedde ndee haa golla ko yiynii. Duɗe cuuɗinooɗe udditaa baŋ-yoo-baŋ, nder Nuwasoot e yoga e laamorɗe diiwe dowri. Cate e peŋɗe cosaa, ndenndini janngooɓe mawɓe, rewɓe e sukaaɓe.
Duko alkule fuɗɗitii. Woodi wonanɓe yo alkuke “arab” kuutore he mbinndiin ɗemɗe ngenndiije Wolof e Sooninke e Pulaar, sabi majje hoɗdude e haalooɓe Arabeere. Woɗɓe ngonani jokkude huutoraade alkule Bamako, teskaade leyɗe Afirk njaggi ko ɗeen alkule. Ko heen pulaar jeyaa, ndeke alaa leydi potndi seegaade. Ngoo duko tonngii ko juuti ko Fedde ndee fotnoo gollaade.
Ciftinen wonnoo fiɓnde UNESCO heen bannge ko kala hito joganee alkulal, hitooji Farayseere “ch” e “gn” e “ou” mbaasa huutoreede; oya bannge ko laawɗinde alkule latin ɓeydaaɗe alkule keeriiɗe hono “ɓ”, “ɗ”, “ŋ”, “ƴ”. Ko ɗee alkule kuutortee hannde, ko ɗee kadi keɓtinaa to bannge laamu.
Darnde e hare : 1982 -1986
Yiilirde hesere toɗɗaama e batu mooɓondiral ngadanu, Mammadu Siley Bah woni hooreejo. Yeeso heso udditii fayde e heertinde golle pinal e jaŋde e wiɗto. Duɗe toowɗe e duɗe heblo jannginooɓe udditaa haa keewi.
Hooreeɓe heewɓe ndeggondirii gila Muhamed El Habiib Soh (Hooreejo 1ɓo) e Sileymaani Kan (Hooreejo 2mo), haa heɓi Mammadu Siley Bah (Hooreejo 3ɓo), e Umar Idiriisa Saaw (Hooreejo 4ɓo), e Aamadu Umar Jah (Hooreejo 5ɓo), e Bookara Aamadu Bah (Hooreejo 6ɓo).
Ko e ngal daawal Fooyre Ɓamtaare fuɗɗii yaltude e gardagol Maamuudu Haaruuna Joob e Kajjata Maalik Jallo halfinanooɓe jeeyngal Yiilirde Ngenndi FƁPM, e Aamadu Malal Gey joginooɗo mbinndiin jaaynirgol ngol haa 1984. Fooyre Ɓamtaare winndirtenoo adan ko junngo e lare “stencil” kebbinirɗe tummbutte kala tonngoode. Ɗum fof noon maa wayloyo caggal 90 e gardagol Bookara Aamadu Bah.
Kitaale 87-90, deestaare dawrugol
Ngal daawal hawri ko e dille dawrugol keeriiɗe. Gila e caɗe ɓaleeɓe 1986, haa yettii 1989-1990. Ɗum jibini yowre golle FƁPM, sabi laamu yiyrunoo nde ko no fedde dawrugol ɓaleeɓe. So neɗɗo wonaani e kisal, yaaɓantaa pinal.
Ummital FƁPM : 1995 – jooni
Ko e ɗee kitaale Fedde ndee ummitii seeɗa-seeɗa. Jaŋde mawɓe e sukaaɓe fuɗɗitii, jaaynirgol Fooyre-Ɓamtaare huurii mbaydi kesiri njahdundi e karalle kese haa arti e enternet e layti renndo.
Golle ɓuri seedtinde ko he kitaale 2005 nde laamu loppitaa he juuɗe Maawiya Sid ahmed Taaya. Wooteeji kuɓtidinɗi njuɓɓinaa, Siidi wul Sheek Abdallahi woni hooreejo “siwil” ɗiɗmo gila 1978, ɗum wayraa ko nde Muttaar wul Daddah follaa. Golle FƁPM ɓeydii ƴeesaade, teeŋti e yonta laamu Siidi. Kono laamu loppitaa kadi e juuɗe makko e 2008, Abdel Asiis ɓoorti comci mum konunkooji, fiilaa hooreejo Ndenndaani Muritani he 2009.
Golle FƁPM ɗaasɗi kadi hade mum en ummitaade he darnde softuɓe yarlitiiɓe. Ndeke won dariiɓe jooɗaaki duuɓi capanɗe-joy haa njahdi e naange. Cukaagu naatanii nayeewu, heddii ko doole keɓɓoo ko adii nde ɗe ndonkitta.
- Taaɓel ñalnde kala, so juutii renndata wona diwal mawngal…
- Yo en mbaɗtu nii ɗoo he duuɓi capanɗe-joy goɗɗi, 2076 !
- Neɗɗe alaa ko waawi, kono Geno alaa ko roŋki.
Aamadu Malal Gey, korse 2026