Gawri samme, nguura fuutankooɓe ndeen, woondiratnooɓe « gawri e kosam » ine yiytanaa ko ɓooyaani koo, nafoore woɗnde, so jooɗtaraneede waawde safrude ñawu kulɓiniingu, inniraangu Ñawu-Jejji (ñawujejji), haa teeŋti noon e samma mo ɓuraano horsineede oo, hono ɓaleeri.
Ƴoogirde men en heen ko jaaynde ganndal lollunde wiyeteende Sciences et vie. Kabrol ngol ko kesol pul, sibu ngol saaktaa ko ñalnde 13 sulyee (morso) 2026.
Ɗum noon ine sikkaa wonde gawri SAMME ine waawi bonnude mahɓanɗe (protéines) posnooje, gaddooje Ñawujejji (Alzheimer) nguu, tawi noon ko he nder biiñorɗe (labortoires).
Haa e oo sahaa, Ñawujejji (Alzheimer) alaa safaara mbaawka dartinde ɗum. Kono gawri ɓooyndi rokkii mosel, gaddanngel wiɗtooɓe hoolkisaade ngeɗon ittakon he gawri samme (Sorghum bicolor) nder wiiñordu (laboratoire). Koon ngekon ndartini deɓgol ñawu nguu. Ko duɗe jaaɓihaaɗtirde keewɗe ngollodii ɗum, hono duɗe ostaraliyeeje e duɗal Laamɗo Sawuud (King Saud).
Kamɓe waɗɓe ngoo ƴeewndo, ɓe kaalaani tawo haala peewnugol lekki cafroowi, nde tawnoo golle ɗee ine ɗaɓɓi tawo ƴeewtindeede he jawdi e aadee.
Heedi yeeso ko gabbe ƁALEERI
Wiiñotooɓe ɓee cunniima eddaaji keewɗi samme, fawaade e noordi gabbe mum en : ɓaleeri, cooyri-mboɗeeri e mboɗeeri. Heen edda kala, woodi ko ɓe ɓiɗi e mum, ɓe koolkisii ɗum nde wiiñordu. Njeñtudi ndii ine softini no feewi : ɓiɗe ɗee kala ustii fotde 67 haa 76 nder teemedere (60 haa 76%) doɓaale (joowondiral) beta-amyloïde, hono mahɓanndere (protéine) joowotoonde nder gaanndi yimɓe araaɓe ñawu nguu (alzheimer). Ɓiɗe ummiiɗe e gawri ɓaleeri ndii ɓuri yuumtude. Ɗe ɓeydii kadi haa hedde 70% nguurndam ɓiinɗe ɗee, e ko ɓuri 80% coftal gaarabbe ɗee (mitochondries) ɗee, « tawtirɗe yakawere » goonga goonga ɓiinɗe ɗee. E joofirde ɗe ustii (kañje gabbe ɓaleeri ɗee), fotde 75 haa 89% peewñgol mahɓanɗe tokoose posnooje, biyeteeɗe jiidmolle (olygomères), kam enne jeyaaɗe he ko ɓeydata ñawu nguu no feewi.
Firo : Jiidmolle ko njoowon tokoson (ndoɓakon) mahɓanɗe ponooje nder gaanndi. Kon njaggiraa ko e sababuuji ɓurɗi teeŋtude gaañankon kesketeekon e wonduɓe ñawjejji.
Wiiñotooɓe ɓee kuutorii, e nder wiiño mum, ko ɓiinɗe aadee, nehaaɗe nder wiiñordu, inniraaɗe MC-65. Ɗee ɓiinɗe mbaɗiraa tan ko ñemmbude won ɗeen geɗe tesketeeɗe he fuɗɗoode ñawujejji. Aɗe njibina taƴel mahɓannde addoore ndoɓaɗon njoowondiroowon nder gaanndi yimɓe araaɓe ñawu nguu. Kamɓe nganndineeɓe ɓee, ɓe kuutortoo kon ko no tiimtorgal ƴeewndo (modèle expérimental), ngam ɓetde ko yaawi juumtugol ɓakdiwe (substances) kese baawɗe reende ɓiinɗe ɗaɗitinooje (ɓiinɗe ɗaɗi tino). Enndooji baɗaaɗi nder waktuuji 72 ngaaɓnii ɓetgol ñaawirɗe (paramètres) keewɗe teeŋtuɗe : peeñgol joowe mahɓanɗe, guurgol ɓiinɗe, jaltingol yakawere kam e laawo ɓoro (Stress oxydant), hono jangol molle ñannguɗe he ɓiinɗe. Ɓiɗam samme ɗam softinii golle ɓiinbayle (enzymes) ɗiɗi sewliwe deenooje.
Ñawujejji juukaama
Ngam ɓeydaade faamde no gawri samme haɓtortoo ñawujejji, wiiñotooɓe ɓee njuurniima no garte (gènes) ngollortoo, hono jamirooje ɗowooje coftal ɓiinɗe. Ɓe kuutoriima kadi kaɓirɗe kumpitiwal (informatique) bawɗe ñemmbude baɗondire molle. Wiiño maɓɓe hollii wonde ɓiɗe samme ine ngusta coftal ɓasɓasoral (silsil, processus) jokkondirngal e ɓuutdi (inflamation) e warnjamnɗo (ferroptose), hono maayde ɓiinɗe ngo ɓurtugol njamndere nder ɓiinɗe saabotoo. Anndiweeɓe ɓee ine cikki ko kersetiin (quercétine), hono heewuurnde (heewere : composé) sewliire jogiinde kattanɗe kisnooje) taweteeɗe nder samme, ine jogii heen darnde teeŋtunde. Ñemtine kumpitiweeje kollii kersetiin ine waawi seŋaade e mahɓalle keewɗe joopaaɗe nder laygol ñawu nguu.
Ndii njeñtudi ine softini, kono ndi teeŋtinaaka tawo. Ƴeewnde ɗee mbaɗaa tan ko he ɓiinɗe nehaaɗe nder wiiñordu, nder taariindi kanndaandi no feewi. Ndaa ngaandi neɗɗo ɓuri ɗoon jiiɓaade. Yeru, ine saɗtani won ɗeen ɓakdiwe taccude faddorde ƴiiƴngaandere, tippudi ndeenka sewliwi, kaɗoori molle keewɗe yettaade ngaanndi. E miijo joom en wiɗto ngoo, gawri samme ine haandi e wiɗto luggo sabu mum waawde wonoyde safaara timmitirka, cafroowa ñawujejji. Hade makka fuɗɗaade rokkeede aadee, alaa e sago ka ƴeewndee tawo he jawdi, caggal ɗuum ka ƴeetindee he aadee nder biiñorɗe, haa anndee so aka yuumti, so ka soomaani tanaa gooto wonande yimɓe, nde ka fuɗɗa yamireede rokkeede aadee.
Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : Sciences et Vie
Saaktaa ko ñalnde 13 morso (sulyee) 2026
Maaɗe ñawujejji
Ɗee ngoni maaɗe ñawu nguu ɓurɗe maantinde :
Sifaa maggu
- . Maaytineewu : ngu warirta ɗaɗi tino ngaanndi ko seeɗa, tee ɗi nguurtataa.
- •Wirno hakkille
- •Ko seeɗa seeɗa, nder duuɓi keewɗi, hade maale bonɗe ɗee feeñde
Maaɗe ciftorgol ɓurɗe yiytinaade
- •Ronkere siftorde : waaso teskorde e sahaa daɓɓo (yejjitde geɗe ɗe ɓooyaani, refaade)
- •Roŋkitde haala (caɗeele yiytude konngi)
- •Nattude waawde waɗde geɗe tokoose gaadoraaɗe ñalnde kala (ɓoornaade comci, huutoraade telefon)
- •Nattude heɓtinde ɓadiiɓe, nokkuuji goowanooɗi walla geɗe
Maale jikku e ɓalndu
- •Wemjude ñalɗi e nokkuuji (waɗtude majjude)
- •Waylo jikku : ngeraagu, ɗaasɗo, yaawde finnude e jeejde.
- •Nattude waawande hoore mum : nattude waawde toppitaade hoore mum seeɗa-seeɗa, haa waɗta soklude ballal
Sababuuji guurɗiwi
- •Kuure mahɓanɗe : joowondiral ngal aadoraaka mahɓanɗe posnooje dow ɗaɗi ngaanndi
- •Maaytugol ɗaɗngaanndon mahɓiinnde Tau, hono mahɓiinɗe ɗaɗi ngaanndi. He ñawujejji, ndi waylotortoo ko no woowaaka, ndi fiiloroo ɓoggon cewkon he ɓiinɗe nganndi, mbattintookon warde ɗum en.