Khadiija mint Emir
O jeyaa ko e rewɓe adiiɓe wonde «foksineer » nder Muritani. O liggiima nder Njuɓɓudi Laamu gila les haa dow. O wattindii wonde ko Ɗowoowo Geɗe Renndo to Jaggirde laamu kalfinaangal Njuɓɓudi Laamu. Oo debbo ko tiimtorgal rewɓe Muritaninaaɓe.
Naha mint Seyyidi
Ko oo woni debbo gadiiɗo wonde jaayndiyaŋke, gila jaayɗe binndaaɗe haa e jaŋtaaɗe. No daande makko wayi welde heɗaade, ko noon kadi o waawri ɗemngal Farayse e ɗemngal Aarab. No o wayi heewde pinal e kuuɓal, ko noon kadi o wayi heewde neɗɗaagal e njaamburaagal. So tawii Jaaynde Jaŋtaande to Rajo e to Telewisoŋ ina tinndee, alaa e sago Naha siftoree. Miñiiko biyeteeɗo Khadaaja mint Seyyidi rewii e teppe makko. Debbo tiimtorgal rewɓe Muritaninaaɓe nani.
Tokosel Sih
Sokna Sall ganndiraaɗo Tokosel Sih ko jom suudu Abdul Asiis Sall gonnooɗo Hooreejo Jakkaa Ngenndiijo Muritani e yonta PPM mo Muttaar wul Daddah. O ardiima «Lewru Woɗeeru Muritani» (Croissant Rouge Mauritanien) duuɓi keewɗi hade makko heɓde fooftere. Tiimtorgal rewɓe Muritaninaaɓe nani.
Turkiya Daddah
Turkiya ko jom suudu Muhammed wul Daddaa, miñmum Muttaar wul Daddaa. Ko o Tunisnaajo kono o wontii Muritaninaajo teskinɗo to rewɓe. Debbo gadiiɗo wonde Koolaaɗo Kuuɓal Jagsgirde Laamu, nde Geɗe Tumaraŋkooje. Batte makko ɓurɗe teskinde ko nde o woni Ɗowoowo duɗal ENA, o wallitii tafgol jagge laamu keewɗe haa nde koniŋkooɓe teetti laamu e hitaande 1978. Ko o tiimtorgal rewɓe Muritaninaaɓe.
Mariyem mint Siidel Muttaar
O jeyaa ko e galle Siidel Muttaar Njaay to Rooso – Barakna. Oo debbo coftuɗo meeɗii wonde Ɗowoowo SONACO, o golli toon golle maantinɗe haa oo tuma aɗe njaŋtee sabu majje wonde naftooje ɓesngu e dowla Muritani. Oo ne kadi ko tiimtorgal rewɓe Muritaninaaɓe.
Gila jeytaare Muritani haa e oo tuma, ɓeeɗoo soknaaɓe njeetato ngardiima rewɓe to laamu :
- Tuure Aysata Kan : Jaggal laamu ngam Deenka galle kam e geɗe renndo.
- Khadijettu mint Ahmed : Jaggal laamu to mbaylaandi e oogaaɗe.
- Mariyem mint Ahmed Aysha : Jaggal-laamu ngam hakke debbo.
- Seniya mint Siidi Hayba : Jaggal-laamu ngam hakke debbo.
- Ayshettu mint Muheyhem : Jaggal-laamu ngam hakke debbo.
- Mintata mint Heddeyd : Jaggal-laamu ngam hakke debbo.
- Khadijettu mint Buubu : Jaggal-laamu ngam ngam Ngonka Wuraŋkeejo.
- Diyye Bah : Jaggal-laamu ngam Cellal e geɗe renndo.
- Faatimettu mint Mohamed Salek : Jaggal-laamu ngam karallaagal kesal.
Rewɓe fuɗɗiiɓe jooɗanaade Muritani caggal leydi
- Mariyem mint Hamiduun to Ndakaaru (Senegaal).
- Sokna Ba Bookara Alfaa, to Tunis e to Yawunnde (Kameruun);
- Sokna Mariyem Daddah to Paris (Farayse).
Rewɓe adiiɓe tawtoreede sete Hooreejo leydi
- Mariyem mint Hamiduun e Mariyem Daddah ɗoftii Muttaar wul Daddah nde udditta MIFERMA to Suwoyraat.
- Mariyem mint Hamiduun ɗoftii “yarhamu” Modibo Keytaa mo Mali tawi omo yillii Muritani.
- Sokna Feyta mint Hameyada ɗoftii “yarhamu” Ahmed Seku Tuure mo Gine tawi omo yillii Muritani.
- Sokna Lemmaat mint Khayaar ɗoftii “yarhamu” Hamani Joori mo Niijeer tawi omo yillii Muritani.