Ko yonti fof haalee. Won heen kaalda no woniri, heddiiɓe kaalda no woniraani. Hammaat Joob noon ene wiya « haala ko ɓoggol, so mottaama tan juutat ». Hannde, njiɗ-mi ngarten ko e dawrugol leydi ndii. Kono ɓurata heewde e haala kaa ko naamne. Sabu ɗum, sahaaji, won ko kewata tawa ene tunndi hakkillaaji. Moƴƴi tan ko naamnal werlee, jogiiɗo heen jaabawol laaɓtungol fof adda. Enen fof naftoro-ɗen. Naamnal gadanal ngal toɗɗii ko lannda kesa, mbiyeteeka AREN VE. Lannda ka ngetotoo-mi firdude « Lannda gummital ngam nguurdiigu ». Ardii ka, ko ɓiy leydi biyeteeɗo Mammadu Mustafaa Bah. Ñalnde kaa lannda rokketee kaayit mum keɓtinirɗo, hoyreejo oo hollitii « cosgol lannda kaa rewi ko e laabi ɗi kuule peri, haa yettii ɗo yettaa ɗoo. Tawi ene jeyaa e paydaale makka, udditde hello heso tuugniingo e pellital kesal e golle tiiɗɗe ngam rokkude hoyre mum leydi mum Muritani ».
Ko ɗum waɗi mi yiɗde werlaade ɗoo naamne. Lannda mbiyateeka IRA, ka ardii ɓiɗɗo leydi biyeteeɗo Biram Dah Abeid, nana darii e golle maa won duuɓi. Lannda mbiyeteeka FPC, ka ɓiɗɗo leydi goɗɗo biyeteeɗo Sammba Caam ardii, kañum ne ene dilla e leydi hee ɗii duuɓi fof. Waɗde so mi hulaani pelooje e ñiŋooje, mi wiya Lannda PAREN-VE ka Mammadu Mustafaa Bah ardii kaa, kodda lanndaaji, hade ngoɗka jibineede. Oo kodda noon, innaama, heɓtinaama, tottaama kaayit mum mo laamu siifi, heɓtiniri ɗum jeyeede e lanndaaji goodɗi e Muritani ɗii. Tee mawniraaɓe kodda oo, gila nginnaa, ndonkii heɓde kaayitaaji kollitooji jeyeede ɗumen e leydi hee. Heddii, so ɗi njiɗii jeyeede e pooɗondirgol leppi, maa ɗi mballinoo lanndaaji hono majji. Holi ko foti saabaade kaa ngonka ?
Mbele won ko laamu yiɗi yiyi e nder miijooji walla payndaale lannda kesa keɓtinaaka kaa, tawi yiyaano walla faamaano ɗum e lanndaaji gadiiɗi ɗi keɓtinaaka tawo ɗii ? Mi anndaa no jaabawol ngal naamnal jogori siforaade, kono mboɗo anndi kam pulaar wiyi « puniiɗo foti ko ajjaade ». Waɗde laamu foti ko fotndude laamaaɓe fof. Waɗde ene moƴƴi ardiiɓe keɓtingol lanndaaji e pelle ɓee ciftora konngol Pulaar biyngol « so ceerndatnooɗo saddii, ɓilii, ŋattiima, won mo yiɗi jinngande ». Kono dee kadi, Pulaar ene wiya « so fowru faliima sagata, tawata yiyi ko e jaɓɓal mum ». Mawɓe men kadi ene keewi wiyde « neɗɗaagu neɗɗo feeñata ko maa wona e nder banndum en, kono kadi, e nder renndo, o yiyretee tan ko no o waɗi hoyre makko ».
Sikke alaa, lannda fof mahiika, adorii ko miijo. Jogorɗo tafde lannda adortoo ko miijaade no yiɗiri nguurndam e leydi mum siforoo. Gila e njuɓɓudi renndo, cellal, faggudu, jaŋde, nehdi haa heɓi pinal, ekn. E ngaan sahnga, o yeewtida e ɓe o faamoniri e ngoon miijo, ɓe tonnga, ɓe mbayyina, ɓe ndewna miijo ngoo ɗo foti rewneede haa heɓtinee ɗoo. Ene gasa tawa no ciforii mi ɗoo nii ene ŋakki walla nii tawa hawraani e no fotnoo wayde nii (ɗaccanon mi heen hakke), kono mboɗo anndi kam, jiɗɗo waɗde lannda ngam fooɗanaade leppi, ene moƴƴi jogoo feere moƴƴere waawnde yuɓɓinde renndo e ɗowde ɗum e laabi ɓamtaare, tawa alaa heedi heeda. Ellee noon, ɗoo e leydi hee kam, lannda ene waasa heɓtineede so tawii won e geɗe teskaama e miijooji mum walla e bayyinaali mum. Ene heen, tuumeede ɗum wuuranaade leñol gootol, yiɗde fawde leñol e leƴƴi goɗɗi, sikkeede ko ceerndoowo ɓiɓɓe leydi, ekn. Ko waawi heen wonde fof noon, eɗen nganndi tan kam, « so miijo ɓenndii tan faamete. Haala ne kay, so regiima tan deeƴat e hakkille kisɗo, mo noppi malaaɗi puɗi e mum ».
Waɗde yo Alla rokku en faamde e fewjude ko nafata ɓesnguuji men. Yo Joomiraaɗo lonngin en miijooji tabitinirteeɗi golle ñootooje kala ɗo seekinoo, ɓasooji kala ɗo helnoo, jokkooji kala ɗo taƴnoo. Wonana ɓesnguuji leydi ndii kala ɓural e ɓamtaare. Yo Geno lawƴu ɓerɗe men haa mbaawen yaafaade kala ko cikkuno-ɗen ko tooñannge. O lawƴana en hakkillaaji ɗii haa mbaasen sikkitondirde e tuumondirde ko moƴƴaani.
Malal Sammba GISE