En puɗɗoriima innde Geno, gooto mo senaare woodani, kisɗo, kisnuɗo, kisnoowo, mo kisal alaa gaagaa mum, toowɗo toownuɗo kala ko toowi, tedduɗo, teddinɗo kala ko teddi, mo fittaandu e arsuko tagoore ngoni e tamannde mum, jiɗoowo waɗa, baɗoowo laatoo.
En puɗɗoriima innde Geno, caabiiɗo nguurndam, lori heen enɗam, njonngu e giɗol e kala ko ena ŋarɗina nguurndam, ruttii jukni ɗum aadee, tagoore ɓurnde tagooje winndere ndee ngam neemoraade.
En njuulii e Nelaaɗo makko Muhammadu, Muhammadu Abdullaay, Muhammadu Aminata, mo jam e kisal ngoni, Timmoode Annabaaɓe, kodda Nulaaɓe, Kodda ɓurnaaɗo winndere, goodɗo gila hay huunde woodaani, mo kala kadi ko woodi, woodiri sabaabu nde mum.
Ɓiɓɓe Fulɓe yeewtanooɓe haŋki, Ɓiɓɓe Fulɓe yeewteteeɓe hannde, Ɓiɓɓe Fulɓe yeewtoyteeɓe janngo, on calminaana salminaango ummiingo e luggere fittaandu wondungo e nehdi. On calminaama salminaango njonngu, enɗam e giɗgol.
Hoɗdiiɓe tedduɓe Aarabe, Sooniŋke e Wolof renndaaɓe nguurndam, yiɗɓe maa nanooɓe Pulaar, on calminaama gooto fof innde mum e yettoode mum.
Sabaabu dental men hannde e oo ɗoo ñalawma ñalluɗo 25 duujal 2024 tawi kadi ko e oo ɗoo nokku ceniiɗo ko jaltugol deftere men jime Pulaar.Tiitoonde mayre ko « Hol ko mbiy-ɗaa Gelongal Fuuta ?». Ko nde tummbitere ɗiɗaɓere caggal jaltugol adannde e hitaande 1988, muultaande e hitaande 1997 e muulirɗe Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije Muritani e gardagol Ceerno Sileymaani Kan.
l Wallifo : Winndi deftere ndee ko muritaninaajo, jeyaaɗo to Jiinge e nder diiwaan Gorgol, biyeteeɗo Njaay Saydu Aamadu mo yimiyaŋkaagal noddirta Gelongal Fuuta.
l Muulngo : muuli nde ko GIE ɓamtaare, pinal, jaŋde e nehdi Njaay Saydu Aamadu. Ko fedde rentinnde yiɗɓe Gelongal Fuuta, rewo e worgo Maayo Senegaal e miijo Kajjata Hammadi Jeey lollirɗo Kajjaa Jeey mo Horndolde tawi ardinaa nde ko biyeteeɗo Abdullaay Jaawo Kome. Eɗen kuutoroo ɗoo oo ɗoo fartaŋŋe ngam waɗde njettoor keeriiɗo feewde e ndee ɗoo fedde, gila noon e gaddunooɗo miijo ngoo, gardinaaɗo njuɓɓudi ndii, koolaaɗo kuuɓal Wahaabu Sih, kuuɓnuɗo denndaangal aadiiji fedde ndee haa e terɗe tiiɗɗe ɓerɗe, tiiɗɓe piɓle, nannooɓe ndogi, nootii e fedde ndee wondude e doole mawɗe.
Paamee kadi ngol ɗoo wonaa bulet fedde ndee. Ñalɗi 11 e 12 jolal 2022, fedde ndee yuɓɓiniino kewu pattamlamu to Ɓoggee e gardagol Jaaltaaɓe Aljumaa Njaay. Ɓe laawɗini ndenɗiraagu hakkunde Seɓɓe e Subalɓe caggal nde Jiñcu jaɓɓii daay-daayre fattamlamre, boolumbe pekaan e leele e fanniyaŋkooɓe koɗli mbaali yeewtude jamaanu.
Eɗen njetta musiɗɗo Bookar Aamadu Bah, hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, njettoor teeŋtuɗo sabu darnde nde o darii e jaltugol ndee ɗoo deftere. Ko kaŋko yuɓɓini nde to bannge karallaagal muulngo, nawi nde to muulirde, rewindii nde haa nde naati e juuɗe fedde ndee. Denndaangal terɗe fedde ndee e inniraaɗo nde oo ena mbiya mo kaŋko Bookar Aamadu o jaaraama. Yo Geno yoɓ mo moƴƴere.
Teddungal : Teddiniraa jaltugol deftere ndee ko yimiyaŋke mawɗo, dowluɗo, tampanɗo leñol, mo ɓernde mum waɗaani sereendu, ngenndiyaŋkaagal mum buñaani, ena wiyee Ibraahiima Umaar Kan lollirɗo Katante Leñol Kan mo Aañam Yeroyaaɓe to dowla Senegaal.
a) faandaare Deftere ndee
Ndee ɗoo deftere, nde mbiy-ɗen Hol ko mbiy-ɗaa Gelongal Fuuta tawi ko tummbitere mum ɗiɗaɓere ko deftere coñce. Tiitooɗe ɗee ƴoogaa ko e gonwole Fulɓe Fuuta Tooro. Ko ko jolata e ɓernde kala fuutaŋke saatu nde nimsa mawni, muusu jaalɗii, miijo e yeeweende kaɗi ɗum ɗaanaade. Faandaare men, gaa gaa feccondirde ɗee ɗoo joljole ɓernde e humpitiiɓe binndi Pulaar ko anndinde wonde ɗemɗe men ena njogii kattanɗe mawɗe roondaade kala fannu ganndal e yettinde ɓataake mum no haaniri. Maa ɗum wonan en kadi fartaŋŋe mooftude e hisnude ndonaandi men ndi paggi-ɗen ngam rontinde ndi yontaaji garooji.
Loowdi deftere ndee
Deftere ndee waɗi ko jime 25. Heen jime 8 ko jaarooje, jaarooje feewde e musiɗɓe renndanooɓe pille nguurndam e ngoƴaaji leñol, yoga heen ko dawliiɓe hannde to Sahre goonga tawi ena njahdi e manoore. Hay so won e heen ɓe ngonaano wuurdanooɓe tawi aduna fof ena seedtii darnde mum, gila to bannge miijooji haa e golle. Ɗeen ngoni : Katante, Warbaa Kebbel, naange, jahɗo, Alabti Aan, Mamma Gay, yaakaare, Tomaa Saŋkara. Jeegom e majje tutii ɗaɗi mumen ko e nehaande faayre sabu aduna wonde duɗal ngal dursetaake sabu heewde jeese e yaawde waylude tagoore aadeyaŋkoore so maayde yaawaani :
- baylagol to bannge miijo
- baylagol to bannge ngonka
- baylagol to bannge terɗe ɓanndu
- Ɓeen ngoni : ko ko gasata, faayre, hol miin, cumu gerngal, majjere, mbir bawɗi.
Jime jeegom noddi ko darnde nde gooto fof foti daraade e nder sahaa mum fayde e wuro mum, diiwaan mum e leydi mum. Won haaliyaŋke gooto to sahre men Ligisayba Gorgol wiyata : « ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari. Neɗɗo ena rimɗa tawa suɗaaki. Neɗɗo ena suɗoo kadi tawa rimɗaani. Rimɗude kadi suɗoo weeɓaani ». Rimɗinta kadi suɗa ko golle moƴƴe : Ɗeen ko : dokke Alla, Ngatamaare, debbo, ngenndi men, Afrik neene am, yontii.
Jime tati noddi ko yeeweende, kori ɗo woŋki feɗɗi, ɓernde salii jebbilaade walla nimsa sabu baylagol taariindi (dulɗi, maaje ; beeli, caalli, kulle e ndiwri) e batte uujo e dow fuutaŋkooɓe : Aamadu Koli, miijo nganndaa, Fuuta.
Ɗiɗi keddiiɗe ko jeertinaango feewde e renndo. Ɗeen ko : sidaa, jaŋde. - Taro, mahdi, mbaydi e loowdi jime
- Yimre ena siŋkoroo duƴƴe (rimes) tawa so a ndaarii ɗe aɗa waawi heptinde sifaa majje. Ɗeen duƴƴe ena mbaawi wonde duƴƴe cowe. Ɗum woni yimre duƴƴiraande ɗiɗi-ɗiɗi : aa-bb. Eɗe mbaawi wonde duƴƴe lommbe hono nii abba walla lommbitte hono nii abab. Eɗe mbaawi kadi nii jogaade mbaydi ngoɗndi ko wayi no duƴƴe galɗuɗe (rimes riches), ekn.
Yimre ena naamndii kedeɓi(vers). Kedeɓol ko helmere tafaande. Nde firti ko kelme deggondirɗe, ɓetaaɗe, ol ko maande ɓeydol. Yimre ena hatojini e kijjanɗe(syllabes). Kedeɓol fof no foti kijjanɗe ngoni e mum ?
Yimre ena waɗanee galli walla mbiyen taƴe (strophes). Hol ko gallol fof waɗi e kedeɓi ?
Tesko-ɗen noon wonde hannde oo, duƴƴe ɓuraani jojjude walla teeŋtineede e nder yimiyaŋkaagal. Ɗo yimiyaŋkaagal yahrata hannde ɗoo, ɓuri yiɗeede ko nde yimiyaŋke waasata teppaade e duƴƴal, huutoroo kedeɓol jeytingol (vers libre).
Yimre ena naamndii mbaydi (forme), njiyaa keptinaa hay so a janngaani nde. Yimre ena hatojini e loowdi(fond). Ɗum woni kuɓindagol tiitoonde ndee e cañagol miijooji ɗii. Ƴetten yeruuji :
Yimre Katante waɗi ko Galli 3 : - Gallol gadanol ngol waɗi ko kedeɓi 8.
- Ɗimmol ngol ko kedeɓi 3 waɗi.
- Gallol tataɓol ngol waɗi ko kedeɓi 6
- Kedeɓi :
- Kedeɓi 17 ɗii, gootol heen fof waɗi ko kijjanɗe 12. Kedeɓi 2 fof kadi njiidi duƴƴe (duƴƴe cowe) so wonaa e gallol ɗimmol ngol.
- Kedeɓi 4 cakkitiiɗi ɗii duƴƴe ɗee ko galɗuɗe mbiyetee
- Mbaydi
To bannge mbaydi, so a ndaarii yimre ndee, alkule puɗɗorɗe kedeɓi ɗii ena nganndina en wonde yimre ndee ko jaaroore. - Loowdi
To bannge loowdi, yimre ndee ena yahdi e tiitoonde rokkaande ndee. Waraango yimre ndee ena ɗooftii kucam hayngo ngoo to bannge cañu.
Caggal kollirgol deftere ndee ko njeeygu e siifannde teddungal nguddii golle ɗee. - Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu