A jaaraama, hooreejo (Hooreejo Suudu Sariyaaji). Hooreejo hilifaaɓe kadi jaaraama sabu mum jaɓde arde ɗo jaabaade naamnal depitee Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin, hay so tawii ko huunde waɗɗiinde mo.
Hooreejo hilifaaɓe o hollitii ɗo seedantaagal golle guwarnama mum, en ndokkondirii e makko aadi e saawiyee 2011, so Alla muñanii en, ngam rokkude heen miijo men ; so wonaa kay o eɓɓu goɗɗum.
Hooreejo hilifaaɓe, puɗɗortoo-mi ko haalde faayiida Nanondiral Ndakaaru : ko ngal sariya sibu en njoñ denndaangal kuule Doosɗe leydi ndi kam e sariyaaji jowitiiɗi e woote e oon dumunna. Geɗe joopaaɗe e Nanondiral ngal fof jahdata, ngal waɗiraaka tan toɗɗaade hooreejo leydi. A ngal joopii dumunna gadotooɗo woote o, dumunna woote e dumunna dewɗo e woote o. Hooreejo hilifaaɓe, miɗo siftin maa won geɗe kunino-ɗaa, ɗe ciif-ɗaa, nde persidaa Siidi wul Sheek Abdallaahi toɗɗoto maa hooreejo hilifaaɓe guwarnama ngootaagu ngenndi nde, ɗeen geɗe ngoni :
- Golloraade nanondiral e waasde hee dande hay gooto ;
- Ñawndirde luure jolooje nuunɗal, ko al daa e wuuranaade hay gooto, e fawaa ɗe e Nanondiral Ndakaaru ; Waasde ma naatde e kampaañ woote ɗe ;
- Heddaaɗe e waɗɗiinde nuunɗal e ɗof taade ko kuni ɗaa.
Gila e fuɗɗoode haa e wortorde alaa fof ko ɗoofti-ɗaa e ko kunino-ɗaa ko :
- Geɗel gadanel ngel mbaɗ-ɗaa ko dottude lajal woote tawi wondaani e nanondiral (yamiroore) guwarnama ngootaagu ngenndi.
- Geɗel ɗiɗmel ko waasde ma ɗooftaade ko kunino-ɗaa to bannge jaamburaagal.
- Geɗel tataɓel ko luttugol HCE (Diiso Toowngo Dowla) woodde e naatgol militeer en e golle politik e keddagol maɓɓe heen haa e ñalawma hannde o, ɓe mbaɗii kampaañ woote.
Yimɓe fof ceediima Jenerooji e koloneluuji e nder miitiŋaaji politik. Ko noon kadi ɓe naatiri e kampaañ darnugol njuɓɓudi UPR : UPR ko Parti Abdul Asiis. Nde luulndo ngo naamnii, teeŋtini nde kaaldigal joopanoongal e Nanondiral Ndakaaru ngal siynetee, jaabawuuli heɓi ɗi mbayi ko no “haala cukalon ” nii, ko wayi no wiyde : Jiɗɗo Nanondiral Ndakaaru kala yo yah Ndakaaru. Yiyletenoo ko hujja, gooto e depiteeji he reftii gooto e hujjaaji ɗi, so wiyde “ luulndo heptinaani Hooreejo leydi o ”. Miɗo naamnii hol ko firti “ min teskiima ko Diiso Doosɗe felliti ko ! ”. Ko diiso doosɗe laawɗinta woote ɗe, wonaa hooreejo leydi e hoore mum. Wiyaama kadi wonde luulndo ngo yiɗi ko fecceede laamu. Hol luulndo fuuyngo ɗaɓɓoowo jeyeede e laamu ngu nganndu-ɗaa hay yimɓe jeyaaɓe e senngo mum ko ɗawaaɓe heen ? Goonga oo, ko won toɓɓe kimmuɗe ngoodi potɗe yeewteede.
Eɗen mbaawi noon naamnaade hol jogiiɓe nafoore e kaaldigal ?
- Ko idii fof ko Muritani e hoore mum, sibu leydi ndi ina hatojini e ɗeeƴre. Yimɓe fof ko hulnooɓe e sahaa nde leydi ndi woni e iiñcuru nde.
- Laamu ngu ina jogii nafoore e kaaldigal sibu ko kanngu jogii manndaa, ko kanngu yiilata leydi ndi, tee oɗon nganndi ina woodi yimɓe ɓe alaa ko njiɗi so wonaa jiiɓru. Persidaa hannde o ina foti ɓurde yimɓe fof anndude ɗuum, kanko jamfiiɗo laami laabi ɗiɗi. Wonaa uddude konu walla heedi heeda politik, wonaa kadi heewde yimɓe walla jogaade keeweendi to parlemaa poti addande laamiiɗo hoolaaɗe, sibu, so tawiino ko ɗuum tan, Maawiyya wul Siidi Ahmed Taaya yanataano.
- Luulndo ngo, jaraa haala, ina jogii nafoore e kaaldigal mbele ina heɓa gaddooje wonande laaɓal woote mbele ina jogoo fartaŋŋe fooɗondireede e nder nuunɗal e nder weeyo demokaraasi. Ɗum firti ko enen fof, laamu ngu, luulndo ngo, leydi ndii kala, eɗen njogii nafoore e kaaldigal. Ko ɗum waɗi ngal jeyeede e nanondiral Ndakaaru ngal min ɗaɓɓata ciynugol mum ngal.
On njaaraama
Jaaynde Biladi, ñalnde 11 sulyee 2010.