« Sallige jeyaa ko he geɗe laaɓal ɗe islaam teeŋti. Nulaaɗo Alla (jkw) wiyii njuulu gooto e mon jaɓetaake so taƴraama so wonaa o salliginoo.
Sallige ko laaɓal ɓalndu, ko laaaɓal ɓernde, ko laaɓal golle. Nulaaɗo Alla (jkw) wiyii laaɓal (sallige ko feccere goongɗingol. O wiyi kadi kala calliginiiɗo moƴƴini salligi mum, maa baakatuuji njaltu e ɓalndu mum, haa njalta e cegeneeji mum.
Salliigi woni coktirgal njuulu, ngam njuulu ko woondondirde e joomiraaɗo toowɗo tedduɗo Oo. Ndeke noon yo juuloowo oo heblonoro ɗum laaɓal sallige. Ɗum waɗi ɗum jeyeede e sarɗiyeeji cellugol njuulu.
FARILLAAJI SALLLIGE
Farillaaji sallige ummii ko e konngol Alla ceniiɗo toowɗo oo, iwde e khur-aana mum tedduɗo. « Eehey mon, so on ummaniima juulde, lootee jeese mon e juuɗe mon haa yettoo poloŋtoŋi, moomee koye mon, looton koyɗe mon haa yettoo kolɓuli ».
Ene faamee he ndee ɗoo maande wonde farillaaji salligi ko jeeɗiɗi :
⑴ ANNIYA : ngam Alla toowɗo o wiyi ko « so on ummaniima juulde, woni fiɓde e ɓernde mum fayde e calliginagol. Wonaa ɗaccude haa ƴetta genndugel ndiyam nde fuɗɗoo anniyaade. So waktu juulde heedii tan anniyo salligi oo. Sarɗi anniya ko tiiɗde he ɓernde ko aldaa e sikkitaare laaɓal. Ngam calligintooɗo so sikkitiima mbele salligi mum ene laaɓi walla laaɓaani, yo o rutto o hebloo, ko ɓuri laaɓde e hesɗitinde anniya ».
– so neɗɗo anniyiima e salligi mum juulde tiisubaar tan, walla naatde jaamaa, memde timmunde, ene sella o waɗira mo dewe Alla keddiiɗe fof, hay ɗe o naatnaano e anniya makko ɗee ?
– so neɗɗo anniyiima salligaade ngam haa wona e laaɓal tan, wonaa ngam juulde. Almaami Maalik wiyi : omo waawi juuldude ɗum farillaaji.
– kono so o anniyiima e salligi gooto e geɗe ɗe carɗanaaka laaɓal salligi, ko wayi no janngude al-khur-aana, ɗaanaade, juuraade moƴƴuɓe, juuraade laamɓe, oon salligi ene waɗi baraaji kono o waawaa mo golloraade he dewe Alla pawaaɗe e laaɓal salligi ɗee, so wonaa noon tawa o anniyii tan ko wonde e laaɓal so waktu juulde tawii mo heen, o juulda ɗum.
⑵ FARILLA ƊIƊAƁO :
Farilla ɗiɗaɓo, ko lootde yeeso, tuggude e tiintiinol haa heɓa ceɓe waare les, to bannge njaajeendi tuggude e fonngo nofru ñaamuru haa fonngo nofru nanuru. So omo fuɗi leeɓre waare nde sukkaani ene feeña les mayre, yo o jaartunde haa nguru nguu leppa ndiyam, so tawii noon waare ndee ko sukkunde, ɗuum soklaani leppinde nguru nguru nguu, o moomata tan ko he dow leeɓi ɗii haa leppa.
⑶ FARILLA TATAƁO :
Caggal lootde yeeso ene waɗɗii lootde juuɗe mum haa poloŋtoŋi. Imaam Maalik wiyi yo foloŋtoŋru nduu lootde heen. Farilla oo timmataa so wonaa peɗeeli juuɗe njaartee haa ndiyam naata hakkunde majji. So calligintooɗo ine ɓoornii feggere waɗɗaaki dillinde kono so o dilliniinde haa ndiyam naatii les, tanaa alaa heen. So tawii ko nde faaɗnde, so o salliginiima so o ɓoortoyiinde yo o leppin ndiyam ɗo nde lelinoo ɗoo, so omo yananaa kay ndiyam yettaaki ɗoon. Ɗum tawa ko feggere dagiinde. Kono so gorko waɗii feggere kaŋŋe walla kiri walla njamndi yaafetaake, alaa sago maa o ɓoortii, walla o dillinii nde haa ndiyam naata les mum, so ɗum alaa, farilla makko timmaani, ngam ɗee pegge ndaganaaki gorko. Arii to jangtoore Buraydata wonde gorko gooto ariino to Nelaaɗo Alla, (jkw) omo ɓoornii feggere kire, Nelaaɗo Alla (jkw) wiyi mo : hol ko waɗi uureeki sanamuuji ene iwra mi to maa too ? O faami naamndal ngal, o ɓoorti o weddii nde, o arti goɗngol omo ɓoornii feggere njamndi, Nelaaɗo Alla (jkw) wiyi : hol ko waɗi miɗo yiya e maa cuɗaari yimɓe jayngol ? O weddi ndeen ne kadi. O wiyi hol ko mbaɗat-mi feggere ? Nulaaɗo wiyi mo : ƴeew kaalis daneejo hoto timmu menkelde noon (4,68 g). Humpiti ndee ɗoo jangtoore ko Abuu daawuuda, Termisiyyu, e Nisaayii.
FARILLA NAYAƁO :
Farilla nayaɓo, ko moomde hoore, ɗuum ko ñeɗde ndiyam e juuɗe mum, mooma e hoyre mum fuɗɗoraade lahal tiinde fayde to hoƴƴudu, tawa ene nawori banngeeji ɗiɗi kala ñaamo e nano haa yettina hoƴƴudu rutta ɗum fayde yeeso. Ine waɗɗii moomde sukundu yoortiindu les hoƴƴudu, ngam teskaade lasli mum fuɗi ko he hoore. So tawii sukundu nduu ko mooraandu waɗɗaaki sañtude so wonaa tawa won ko suddaa e mayru ko haɗata ndiyam yettaade ndu, so puuɗdi naatii nder jubbi walla suddii sukundu ngam lor ene yaafee moomde dow mum, kono so iwoyii sallige o bonii, so wonaa o maska sukundu nduu caggal iwde ɗum.
So tawii jubbi moordaama e gaaraaji walla yoos ene waɗɗii sañtude ɗi haa ndiyam yetto sukundu mum e puɗirɗi mum, ɗuum noon ene saɗti e rewɓe renndo men hannde, ngam jaalaare e dow mumen majjere ɓurtunde. Ɗum waɗi ceerno Saawi wiyi e nder deftere mum Bulghaatusaalik : nafata rewɓe to sallige ko ñeemtinde Almaami Saafa-ii, walla Abuu Haniifa, to lootngal ne ɓe ñeemtina, ngam so ndiyam yettiima nguru hoore tan yonii hay so huɓtidinaani sukundu yoortiindu e hoore. O ruttii o wiyi eɗen poti yamirde rewɓe yo ñeemtin ɓee ɗoo Almameeɓe ɗiɗo, to salligi e lootngal ngam ko ɓe humambinneeɓe, ene hulaa ɗaccude ɓe juulde e hoore mum soɓe caɗtinanaama ɗum.
⑸ FARILLA JOYAƁO :
Farilla joyaɓo ɗuum ko lootde koyɗe. Ine waɗɗii lootde koyɗe haa kolɓuli, Almaami Maalik yahri ko kolɓuli ɗii ko maa lootdee heen, farilla o timmata tan ko so ndiyam huɓtidinii koyɗe, so e yuppannde wootere walla laabi tati no ɗum laaɓiri fof.
Almaami Ibnu Hajar jolnii to deftere Fatul Baari, wonde Ibnu Umaar ene lootatnoo koyɗe mum e salligi.. laabi jeeɗiɗi.
Arii to deftere Alwaadiha : so neɗɗo salliginiima hooltiima cegeneeji juuɗe walla koyɗe mum, walla femmbii hoore mum, wiyetaake ma o loota nokku ɗo hooltaa ɗoo, walla maa o mooma hoore femmbaande ndee, ngam musiɗɓe Nelaaɗo Alla (jkw) ene calligintonoo caggal ɗuum ɓe pemmboo to Mina njaha mbanngayoo to suudu Kaaba wanngaade baañtogol tawa ɓe moomtaaki koye maɓɓe pemmbaaɗe ɗee.
Ko ɗum kadi woni yiyannde Almaami Maalik to Mudawwana, ko ɗuum kadi jicci to femmbude waare walla mustaas mum caggal nde gayni salliginaade.
⑹ FARILLA JEGAƁO :
Farilla jeegaɓo ko yiggude, Almaami Maalik wiyi : to Mudawwana yiggude ndee ko farilla bannge mum ngam wonde ɗum sarɗi timmugol lootngal tergal, nde wonnoo yuppude ndiyam he tergal so wondaani e yiguude, yonaani lootngal, tee Alla wiyi ko « lootee jeese mon, lootee juuɗe mon » saɗaaka e yiggude yuppude, ngam so ndiyam toɓo yanii e calligintooɗo o yiggii e terɗe makko, ɗum yonii mo, walla ko e nder ndiyam o lummbotoo o yiggii terɗɗe makko, salligi tan yonii mo salligi.
FARILLA JEEƊAƁIIJO :
Farilla jeeɗaɓiijo, rewondirde ko yaaccaade sallige jokkondira waasaa taƴondirde, ko seertata seeɗa ko noon koko yaafaa, ko wayi no dartaade ngam rootde doondiiɗo walla ene uddita baafal… So neɗɗo yejjitii huunde e salligi mum o siftorii, yo o anniyo o timmitina sallige makko, ngam yejjitde ndee firtii anniya makko gadano oo. Arii to Mudawwana « oon ɗaccuɗo lootde koyɗe e sallige mum, o jumpiri ɗe mdiyam o yiggii ɗe ko aldaa anniya, timmitinde makko yonataa mo, so wonaa o anniyo e ɗuum ».
So calligintooɗo yejjitii tergal farilla walla fatere heen, so o siftorii ɗum ɗo juutaani, yo o rutto o golla tergal ngal, walla o loota fatere ndee o filloo ko rewi e ngaal tergal haa sallige oo joofa, kono so tawii o siftori tergal walla fatere ndee ko tawi juutii, o feewnittu tan ko o yejjitnoo koo, o fillotaako ko rewi heen koo.
So o siftori noon kono o feewtinaani ɗum ɗoon haa juutii, sallige makko bonii, ngam heɓɓittaako.
Heblii ndiyam njonjam o sikkii sikke tiiɗɗo wonde maa yon, o fuɗɗi sallige tan ndiyam ɗam rufi, oon ñaawetee ko ñaawoore jejjitɗo, kono sinno ndiyam makko rufa walla teetta walla o waawna, yo o taƴondir, oon nde dañtori fof yo o maho ɗo o yahratnoo ɗoo, hay so juutii.
Juutde ndee e raɓɓidde ndee hiisortee ko fotde cojjugol terɗe sallige neɗɗo kakindiiɗo, wonaa ceeɗu wonaa dabbunde. So calliginiiɗo yenanaama ɗaccii fatere sallige e tergal, yo o lootnde nde kayre tan, so o yenanaaka hol bannge nde heedi, yo o loot tergal ngal fof. So o yenanaaka ko junngo ñaamo wonnoo walla nano, yo loot juuɗe ɗiɗi ɗee fof.
Ɗii ɗoo jeeɗiɗi ngoni farillaaji sallige, kala heen ŋakkuɗo, sallige bonii.
Tesko : wonaa en mbiyii wonde so calliginiiɗo yejjitii fatere heen haa gaynii o siftorii yo o ruttono o feewnita, jooni noon tawii o juuldiino oon sallige ŋakkuɗo ko adii nde o feewntinta, so o feewnitinii yo o fillo juulde ndee, kono so sunna o ɗaccunoo, so o feewnitii, o fillitaako juulde ndee.
Jibriil Muusaa Joob
Jokkorɗe : 34466447/46565110/36565110