Caɗeele nguura : konngol hooreejo leydi Muritani

 


E tuugnaade e haala haralleeɓe ko fayti e kisal nguura, caɗeele nguura mawɗe, ɗe hono mum meeɗaa yiyeede ɗo, ina mbaawi heɓtaade leydi ndi e ndeeɗoo hitaande 2008. Muritani noon ina wondi e yowitaare mawnde to oon bannge, sibu, ko maa sooda caggal leydi ko ina ɓura 70% e ko geɗe mum nguura; ndaa hikka, ɗeen geɗe nguura ina ŋakki e nder winndere ndee kala.

TVM plus : Oo tele mo mbaydi kesiri

TVM plus ko tele ɗiɗmo Muritani. Ina jeyanoo e ko addani mo soseede yiɗde sukkude won ɗeen jolɗe goodnooɗe e tele mawɗo o (yumma o) hono TVM, haa arti noon e hokkude heen leƴƴi leydi ndi kala waktuuji jonɗi, tawa kadi ko ñamri moƴƴiri. Nii woni sukaaɓe heewɓe ƴettaama heen, wonande ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof, e ballondiral e yimɓe jogiiɓe heen humpito, gollinooɓe e Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije walla gollotooɓe e pelle pine ngenndiije, ko wayi no Ɓamtaare Pulaar ekn …

Gartugol mooliiɓe to Ɓoggee

Subaka law, tawi yimɓe ndariima e powle maayo, ina cooynoo banndiraaɓe mum en ootoo bannge, worgo maayo, ummoriiɓe Njum. Ɗoon ko tillisaaji poŋtaa, ɗo yimɓe mbaawi ɗuhaade, kono ɗoon e ɗoon tawi ɗi keewii. Hankadi, laaɗe ndenndinaama ina padi, sibu Ɓoggee alaa baak no Rooso nii. Otooji kadi nana padi.

Gartugol mooliiɓe to Ɓoggee, rogere adannde

23 mars 2008, 274 (74 fooyre) moolinooɗo to Senegaal taccirii tufnde Ɓoggee. Ko ndeeɗoo rogere woni adannde taccirnde ɗo. Ko ndeeɗoo woni rogere nayaɓere, tati gadane ɗe tacciri ko Rooso. Ɓoggenaaɓe njaɓɓima ɓe no feewi, sibu wuro ngoo fof yaltu ina jaɓɓoo ɓe, gila subaka, hedde waktu 9ɓo haa hedde waktu 12ɓo yimɓe ɓe ina padi, keppaani, kaaɓaani.

Anndinoore coñce e ñeeñal

Coñce e ñeeñal leñol ngoni denndaangal gannditirɗe leñol, ko ɗe maande e maantorɗe, paarnorɗe , e beltorɗe leñol maa renndo jiidungo aadaaji e goowaaɗi e tawaaɗi. Conce e ñeeñal leñol coomi ko denndaangal kebtinirɗe keeriiɗi kala dental maa renndo jiidungo ɗemngal, dimɗanngal hoore mum, guurdungal e nokku gooto maa falnde wootere. Kala mo haali coñce e ñeenal leñol, ma ciforo heen leñol ngol, etee kala mo haali leñol toɗɗii ko demngal. Ndeke dottude keerol hakkunde conce, ɗemngal e ñeenal leñol wonaa huunde newiinde sabu ɗee geɗe:

Muritani-Dental Orop : nanondiral dañaama, kono tawi coppule keewii

Muritani e Dental Orop ndartiniino ñalnde alarba 12 mars, yeewtere ngonnoo e mum, faytunde e awo wonande daawal 2008-2012 : ɓe ndoŋkii nanondirde. Pottital ngal waɗnoo ko ɗo e Nuwaasoot. Ñalnde ndeen, e tonngoode 50, e winndannde «ko tikkere gundo waɗata ñewre?»

Seedantaagal jeyegol e leydi ko lolliri «nationalité»

Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn… Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn…

Faatimata Ɓaas, karallo jaŋde : « Nafoore jaŋde neeniwal ko huunde jarribaande »

 

Mbiɗo salmina banndiraaɓe fof. Ko ardii fof, mbiɗo weltii hannde e oo ɗoo ñalawma, mbiɗo yetta Fedde Ɓamtaare Pulaar e darnde mum e tiiɗnaare mum e muñal mum yaa yottii ɗo hannde. Sikke alaa caɗeele ina keewi, kono darnde maɓɓe e tiiɗnaare maɓɓe yettinii ɓe hannde ɗo ɓe njettii ɗo. So ɗum ɓennii, mbiɗo yiɗnoo werlaade konngol ko fayti e jaŋde ɗemɗe ngenndiije wonnannde sukaaɓe. Karallaagal jaŋde hollitii hono cukalel so jannginaama ɗemngal mum ngal muuyni,

Hawraande huftodinnde jojjanɗe aadee

Naatirde

 

E teskaade wonde ko keptingol ndimaagu aadee e potal hakkeeji yimɓe fof, hakkeeji ɗi teettotaako, ngoni dabi wellitaare e nder winndere nde;

E teskaade wonde ko baasgol heptinde kam e calagol tottude hakkeeji aadee ngaddi barondiral e salaare sanndolinnde,

Siidi wul Siidinaa ulliima e dunndu


Biyeteeɗo Siidi wul Siidinaa (Jendel), gartiranooɗo ɗo ñalnde 12 saawiyee ummoraade Gine Bisaawo, ina wondi e Muhammed wul Siidi (Shabarnoo) e tato woɗɓe, ɓoccitiima kasoo, dogi. Kamɓe ɓeeɗoo fof noon ko ɓe tuumaaɓe e warngo tuubakooɓe Farayse waranooɓe saraaji Eeleega, ñalnde 24 desammbar 2007.

Gurel amen e njimaandi Koloñaal

Gurel amen hoɗnoo ko e duuɗe e caaɗli, yor-yor tule ceene, ɗo ceeweele toɓatnoo mbaɗa beeli beeli, ɗo cayle e ciluweeje leewotonoo, ɓireteeɗi kuuna kayoo, njaabondira e gooleeje, caaɗli gese niiloo higgu, duule ndunngu cummba moosa, njalda e aynaaɓe, remooɓe e sippooɓe ngartida e dogtooji … Ndeen ko mu suka mi heewaani sokla, so wonaa mi ɓadoo baaba nde naange daaydaayni waɗi mbuuɗu, moolii e tule hirnaange, mbatooje ɗakkii, doombi corsorti, gedde nduuɓani luurooji, ndiwri toŋŋinii e dow leɗɗe, jamma wona e yiiwaade, koode ñaara e asamaan.

Ganndal koode : satonaange

Duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e jeegom hannde annduɓe koode njanngini yimɓe wonde satonaange (le système solaire) jogii ko tagopeeje (planètes) jeenay : tuggi ɓurnde ɓallaade Naange haa ɓurnde woɗɗude Naange ko Merkiir, Wenis, Leydi, Marse, Jipiteer, Satirne, Iranis, Neptin, Piliton. Paamen wonde Naange ko hoodere. Taagopeeje ɗe taarotoo ko Naange, keɓa e mum nguleeki  e  fooyre.