Lih Mammadu Bookara, koroowo ngalu

Mbiɗo yiɗi ɗo weddaade tan no annama konngiɗi tati : konngol gadanol, "ko seeɗa alaa, ko barke woodi! ", konngol ɗiɗaɓol, "so doole ndonkii, yo doole keɓɓo! ", konngol tataɓol, "ndenten ɓuri ceerten". Sikke alaa ɗiiɗoo konnguɗi fof, won ko coomi haa heewi, gasataa ɗooyene, ɗum tagi konngol heen fof mi jubba heen cetta.

"Seeɗa alaa, ko barke woodi" : Eɗen nganndi kay Fedde Ɓamtaare Pulaar dañii duuɓi capanɗe tati kono noon gila e duuɓi mum nay, joy, jeegom, sappo gadani, golle ɗee fof ngollaama. Alaa fof ɗo golle Fedde Ɓamtaare Pulaar nganndaaka.

Bari, tergal fedde : “Jeyi pulaagu tan ko kala tan nafɗo pulaar, janngi, nafi...

Caggal ko pinal mbiy-ɗen pinal ina yaaji. Onon fof oɗon nganndi ɗum, miin kam mi wonaa fanniyanke to oon bannge, kono mbiɗo jogii heen miijo... Eɗen teskii pinal pulaar to bannge renndooji baɗooji ɗo e nuwaasoot e banngeeji goɗɗi, ina moƴƴi mbaɗen heen hakkillaaji sabu ɗum ko ko yaajnata pinal, ɓamta yimɓe. Ko wayi no jooni hiirde ina waɗa, walla yannge, walla innde, neɗɗo luwa sonorisaasiyoŋ, ɓe ngadda banndaaji ɗi ngonaa pulaar, ko kanji tan njimata, tawi ko njiey-ɗaa ko a waɗaani ɗum;

Maalik Saar, “… Hakke rokketaake, heɓtete”

 Mawninten ko FƁPM, duuɓi mum 30. Fedde nde so tawiino ko neɗɗo wiyetee ko sagata. Hersintonoo ko hanki nde njooɗi-ɗen ɗoo nde tawen fedde nde ina lada, kono en nganndii nde ladaani, ko sagata timmuɗo njogi-ɗen ɗo. Banndiraaɓe, geɗe keewɗe kaalaama ɗo, haa arti ko wayi no Duɗal Ɗemɗe Ngendiije, kono paamen fotde rokkirtaake, teettete. Paamen kadi ko dental rookata yimɓe kala ko ina heɓee.

Abdullaay Muusaa Sal, Kalfinaado jaŋde : “duuɓi 80 haa 84 duɗe keewɗe ngudditaama e...

 “... Fedde nde golliima fotde duuɓi capanɗe tati, e nder ko gollaa e nder duuɓi capanɗe tati e fannuuji daranaaɗi eɗen mbaawi wiyde fannu jaŋde ɓuri heen yaajde, ɓuri heen fof kadi duumaade. Sabu so ƴetaama fannuuji goɗɗi ɗi ko wayi no jeewte, coñce, ñeeñal, mogooji, haaliyankaagal, ɗum fof ina waɗee kono ina yejjitee e sahaaji. Miin gila naat-mi heen 1977 to Rooso, mbiɗo teskii wonnde jaŋde nde yahat tan.

Abdullaay Sammba Gaako : “Haala ina weeɓi, saɗi ko gollal”.

Asalaamu aleykum banndiraaɓe, ko ardii fof, mbiɗo rewa tan ɗo rewanoo ɗo.Banndiraaɓe

Adiiɓe haalde ɓee kaalii haala njuɓɓuka! njaɓɓii e ɗemɗe amen !ittataa ma min ndeftu e ko min njɗnoo haalde koo tan. Ko ardii fof Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani ina yettee !gila ɗum fuɗɗii fayde jooni, ma a taw min ngalaano ɗo, walla min ngalaano e birooji ɗi, kono ko min soldateeɓe, dariiɓe e nder fedde Ɓamtaare Pulaar gila 1977. Aamadu Umaar Jah oo, ɗaccataa mi fena, nde ɗum fuɗɗii nde, ko kanko ari Ɓoggee, min mbaɗi ko wuro e wuro, gure 27 halayɓe ɗe, alaa heen ɗo min njettaaki, o moni ɗoo jooɗii !

Sileymaani Kan, hoyreejo teddungal FƁPM, “Pellitɗo mahde moddat ɓakkere”

Banndiraaɓe, ko ardii fof mi salminii on, mi weltiima kaaɗdi weltaare! Ina wayi no Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, so mi yiɗii mi wiya e yeeso kuuɓal nde liggiima no feewi, ɗum ne ko no feewi boom. Sabu nde ngartu-mi ɗo Misira (miin ko Yero Dooro Jallo janngini mi pulaar to Misira, kolluɗo-mi alkule pulaar ɗum ko "a" ɗum ko "ñ" ekn..., ko Yero Dooro Jallo). Gila ndeen feewde jooni, wonno ndeen ko 1968, mbiɗo rewindii golle ɗe ɗo njahrata.

Jibi Muusaa Joop

Hitaande 30 ɓiire : konngol Jibi Joop, kalfinaaɗo njuɓɓudi

 

Banndiraaɓe ko ardii fof mi salminii gooto fof innde mum e yettoode mum. Ene wayi no ko yiɗdanoo haaleede ko fof haalaama. Mbiy-ɗen hannde ko Daartol Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani. Hoyreejo won ko jubbi heen, ko ɗum ngesa, ngesa ba ina yaaji. So ɗum rewanooma e laawol ina wayi no ko ɗoo ñallaten, kiiren ɗo.

 

Hitaande 30ɓiire to Nuwaadibu

Catal Nuwaadibu no cate keddiiɗe ɗe kala, yuɓɓinii ñalɗi pinal ngam mawninde hitaande 30 ɓiire keptingol Fedde ƁAMTAARE PULAAR E MURITANI; e golle mbaawi waɗeede e ɗii ñalɗi : - Ñalnde Aset 03/06/2006, hiirde pinal mawnde yuɓɓinaama to Galle sukaaɓe Nuwaadibu.

Konngol Bookara Aamadu Bah, Kalfinaaɗo Kumpital

Banndiraaɓe, on calminaama ! Miin noon, mi jogoraani juutnaade sibu ko woni ɗo koo fof, ko sagataaɓe pulaar, tee gooto fof, mbiɗo yenanaa ina yiɗi haalde heen huunde; ɗum noon alaa e sago yimɓe mbaawataa juutnaade no feewi. So artii noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar, miin nganndu-mi Fedde nde ko 1976 to galle Suleymaani Kan,

Konngol Ifraa Al Hajji Boli, kalfinaaɗo jokkondiral

Banndiraaɓe, on njaaraama, ina wayi no ko fotnoo haaleede ko fof mawɓe ɓee kaalii, adiiɓe en haalde ɓee ! Ina wayi no ko teskuyaaji tan mbaɗaten seeɗa. Hannde eɗen mawnina ɗo hitaande 30ɓere, ko seeɗa e nguurndam fedde, kono eɗen mbaawi wiyde ko heewi waɗaama.