Ko ñalnde 20 suwee 2012, Google.org habri ɗuum. Google.org woni yiylorde internet fedde Google ndee. Ngam danndude ɗeen ɗemɗe kulanaaɗe maayde ko ɓooyaani, google lelnii eɓɓaande «Ɗemɗe paayaaɗe» (Langues en danger). Ko lowre internet nde alaa ko woni darnde mum so wonaa ɗuum : «hisnude, ƴeewde e wostondirde seedeeji ɗemɗe paayaaɗe e waɗde wiɗtooji jowitiiɗi e ɗeen ɗemɗe.»

Lowre ndee ɓurata toppitaade ko wallitde danndude ɗemɗe ɓooyɗe ɗe haalooɓe ɗum en ɓuraani ujunnaaje neɗɗo.

Kawgel jaltugol tolno gadano faade tolno ɗiɗmo to Catal FƁPM Likseyba.

E sahaa mo kala daraniiɓe ɓamtaare ɗemɗe, haa teeŋti noon e daraniiɓe ɗemngal Pulaar njogii faayre e kulol e ngoƴa, sabu saakteede e kabaruuji ɗoo e duuɓi teemedere Pulaar ina waawi jeyee e ɗemɗe jogorɗe moɗeede, maaya majja melew, so goonga, 

Goomu Pulaagu habrii wonde yamre Firefox ɓenndunde yaltii gila 5 lewru suwee 2012.

Firefox noon, ko feerorde (navigateur), woni kuutorgal gaddanoowal en waawde feeraade e internet. Peerorɗe ɓurɗe waawde huutoreede e ooɗoo sahaa ko Internet Explorer (Microsoft), Firefox (Mozilla), Chrome (Google), Safari (Apple), Opera (Opera Software) wonande ko mbiyaten ordinateeruuji koo.

Ene jaggaa e dow leydi ndi nguur-ɗen ndii, ko neɗɗo tan waɗi Hakkille, ko kañum tan woni kaggilɗo, Ko heddi ko fof, wuur tan kono hakkille alaa.
Ɗum kam ko goonga, walla ko wañƴeede neɗɗo woni ɗoon?
Ko goonga, neɗɗo feewnii laaɗe diwooje, masiŋaaji e kaɓirɗe keewɗe baawɗe wallude mo e nguurndam makko. 

Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e musiɗɗo men Jibriil Muusaa Joop, aasiñoor to jaagorde njeeygu e mbaylaandi, tergal Yiilirde Ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, ngam heɓde miijo mum e duppugol defte ngol.

Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Biraam wul Daah wul Abeydi duppii defte tuugniiɗe e laawol imaam Maalik, hol ko boni heen ?

Jibriil Muusaa Joop (JMJ) : Eɗen nganndi heen geɗe ɗiɗi haa tati. 

Caggal nde Biraam wul Daa wul Abeydi duppi huunde e defte annduɓe laawol Maalik, ganndo goɗɗo, Muritaninaajo, biyeteeɗo Seek Ahmed El Haadi, haalii, haala ka woɗɗondindiraani e ko El Kuntii haalnoo koo. E wiyde makko, defte ɗe Biraam duppi ɗee ko defte baɗananooɗe e yontaaji booyɗi, nattuɗe huutoreede, hay ɗo e nokkuuji ɗo mbinndanoo ɗoo. Yanti heen, annduɓe heewɓe ina njedditii ɗe, ina e ɓeen Seek Siidi el Muttaar El Kunti e Almaami Buddahaa el Buseyri. Buddahaa ina heewnoo wiyde « kala jondiniiɗo e geɗe nanondiraaɗe, yaawataa woorde laawol Maalik »

Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe jibinaa ko heedde hitaande 1926, tuugnaade e yeewtere sakkitere nde mbaɗduno-ɗen e makko. Ɗuum wonnoo ko e hitaande 1996. Caggal naamndal ngal mbeddino-ɗen mo, o wiyi en wonde o yahratnoo e oon sahaa ko e duuɓi 70. Ko ɗuum addani en rokkude hitaande 1926 ndee.

Ganndo gooto, lolluɗo, ko faati e diine, biyeteeɗo Muhammed el Muttaar Esingiti, caggal nde haala heewi, rokkii miijo mum e ko Biraam waɗi koo.

E wiyde makko, « duko ngoo mawnii no feewi caggal nde Biraam duppi defte laawol Maalik ngam yiɗde haala. Kono baɗtugol haala kaa pooɗondiral politik haɗii yimɓe heewɓe miijtaade e ko o waɗi koo, sibu ko golle coomɗe tanaa wonande diine men oo e ngootaagu renndo men. »

Won biɗtoowo gooto wiyi : “Ina waawi, ɗoo e duuɓi teemedere, Pulaar majja menndeŋ”.  Hol miijo men e ɗuum ?  Ko rewi heen koo, alaa e sago ndutto-ɗen e won ɗeen geɗe cifotooɗe nguurndam ɗemɗe e maayde mum en, hade men haalde ngonka Pulaar hannde. Ɗum noon eɗen njokka. Caggal nde njumpu-ɗen e geɗe leefnooje ɗemngal (Fooyre Ɓamtaare 97),

Ko ñalnde 27 abriil biyeteeɗo Biraam wul Daa wul Abeyd duppunoo huunde e defte tuugorɗe laawol Maalik, ngol yoga e juulɓe Muritani e leyɗe hirnaange Afrik e Magreb tuugii ngol. Daliilu ngool duppugol defte, e wiyde makko, ko ɗeen defte ina cemmbini njiyaagu. O wiyi, e nder yeewtere nde yuɓɓini caggal ɗuum wonde « defte Kaliil e Ibnu Aseer, e Risaala e Lakdari e goɗɗe, ko defte dagnuɗe njiyaagu. »

Goomuuji keɓtuɗi rewo leydi Mali ɗii kala ko jogitiiɗi haa teddi, ina njogii otooji 4X4 jooɗɗi, e telefoŋaaji ɓurɗi fof moƴƴude, aɗi njogii bakane bakane kaalis ooroo e dolaar. Ɗee geɗe kala ngaddani won heen wiyde « ɓeeɗoo yimɓe mbeeɓaani faddaade ». Eɗen njenanaa kam wonaa konu Mali nguu, konu ‘ɓoortungu tuuba mum’, waawi faddaade ɓe. Wonaa Aamadu Hayaa Sanogoo en,

Kala ko woodi ma nattu haa heddoo joomiraaɗo. Ko woodi fof  noon, ɓetirtee ko sahaa e njuuteeki mum. E ɗum waawi ɓetireede leƴƴanɗe, walla hojomaaji, waktuuji, ñalawmaaji, jonte, lebbi, kitaale e ko ɓuri ɗum. Geɗe nannduɗe e koode, walla e naange, ene mbaawi wuurde (woodde) duuɓi miliyaaruuji. Juutgol nguurndam neɗɗo, heewaani ɓurde 150 hitaande. Kono paamen tawo hol ko woni hitaande.