Mawɗo gooto jaawanndo, biyeteeɗo Kaliilu Ibraahiima Kaliilu, meeɗii waɗdude e ɓiyum afo : «Hammadi, aan a feertaani, a heɓaani wonde dono, sabu miin nde njaarat-mi ɗo njaarata ɗoo nde (duuɓi sappo), giƴi am en fof, ko miin fewjanta ɗum en. Nde tolnii-mi e duuɓi noogaas, ko miin fewjanta wuro ngoo fof. Nde keɓ-mi duuɓi capanɗe tati, ko miin fewjanta leydi ndii fof». Ɓiɗɗo o jaabii mo : «kono baaba, neɗɗo dey, ko ƴoƴi koo fof, won gonɗo dow mum, kadi ina gasa tawa a yettodaaki nokkuuji ɗii fof". Baaba o jaabtii mo, wiyi mo «alaa ɗo mi yettaaki, so wonaa nokku gooto ina wiyee kumpa, wuro jaawanɓe, hoɗi heen ko galleeji jeeɗiɗi». Ɓiɗɗo o heɓɓitii wiyi mo, «yah toon !»

Caggal jaltugol Ceerno Murtuo aduna fotde balɗe 23, mi etoo hannde hollirde seeɗa he ko Geno anndini mi he makko fotde duuɓi 20 nanɗe e 9 ganndondiral am en. Nde duttagol ceerno naati noppi ɓesngu mum, heewɓe mugaama haa ndoŋki haalde. Miin noon ko he ɓeen njeyaa-mi. Mi jaarii kala dillunooɗo he ndee ustaare nde leñol ngol kala renndi, kadi mi duwiima nde Geno moƴƴinta jaaƴnde makko kaŋko e maayɓe Fulɓe e maayɓe juulɓe kala.

Lislaam ko diine gooŋɗinɗo Allaahu toowɗo o ko gooto, ko Quraana woni haala makko etee Muhammadu Rasuul allaahi ko Nulaaɗo makko. Allaahu subhaana huu wa Taalaa tagi neɗɗo e nder tagooje kala, o halfini neɗɗo o nulal maa gollal to aduna hono nokku nguurndam makko ngam o wona ɗoon gaynaako ngurndam makko. Ko hono noon o hokkiri nulal ngal fayndaare laaɓtunde e nder daawal nguurndam

Shee Jokku taro

- Ɓe mbiyi mo : "Ko goonga, ɗum noon min njaɓii !"

"Sheex" Suleymaani Baal waynondiri e ceerno mum. Omo jogii noon anniya, anniya gooto tan woni e makko : taƴde ɓoggi e daaɗe Fuutankooɓe.

Nde o ummii Maal, hade  makko arde haa Boode, o saaŋoyi Baylaa Pereejo Soh, oon ko Pullo Jaawo. Ɓe  njanngidiino  to Duɗal Piir Sañakuur. Baylaa Pereejo jaggi mo ɗoon balɗe tati, ɓe njeewtidi. 

Ndeen Suleymaani Baal jibinaama, haa dañii duuɓi jeeɗiɗi, taaniiko Sammba Bukarinaatni mo jaŋde. Ndeen o dañii duuɓi sappo, taaniiko Sammba Bukari hawri e lajal.Suleymaani Baal faati Haayre Laaw, to Ceerno Basmoor Lamin (Saako) mawɗo (inawoodi Ceerno Basmoor Lamin tokooso : ko oon njannginoyta Sayko Umaar Saydu Taal).

Suleymaani Raasin Bah, ɓurɗo lollirde Suleymaani Baal, jibinaa ko Boode e hitaande 1720. Baaba makko ko Raasin Sammba Bukari Ibraahiima Ñokor Ibraahiima Suleymaan. Yumma makko ko Maymuuna Yumma Jeŋ Lamin Biraan Abdalla....

Nde Suleymaani Baal jibinaa nde, tawi ko ɓoggi ina e daaɗe Fuutaŋkooɓe. Ko kaŋko jogori ittoyde ɗi. Eɗen ciftina wonde keɓno-ɗen ngolɗoo daartol Suleymaani Baal ko e yarham mum musiɗɗo men Tijjaani Aan (yo Alla yurmo mo yaafoo mo, haarna mo aljanna, kanko e maayɓe juulɓe fof). Ɗum wonnoo ko ñalnde 29/11/1981, tawi FeddeƁamtaare Pulaar e Muritani ina addi Ƴellitaare Fuuta (Baaba Maal), ɗo e Nuwaasoot.

Ñalnde talaata 27 mee 2009, Mammadu Tañjaa, hooreejo leydi Niiseer, fusii parlemaa leydi mum. Ɗumɗoon ko caggal nde Diiso Doosɗe (Conseil Constitutionnel) riiwti ɗaɓɓaande makko juɓɓingol referaandoom mbele omo ɓeyda manndaa makko. Diiso ngo jaabtii mo ko ñalnde 25 mee, wonde ɗuum aamnotaako.

Eɗen ciftina tan, o laamiima duuɓi sappo (manndaaji ɗiɗi). Ooɗoo manndaa battano fotnoo joofde ko ñalnde 22 desammbar 2009.

Koolol jeegoɓol Yontere adunankoore jolo mo Ndakaaru udditii ñalnde aset 13 suwee 2009 e nder wuro Ndakaaru.

Ameriknaajo biyeteeɗo Kiristofoor Lagee (Christopheur Languet), gardiiɗo Fedde nde wonaa laamuyaqkoore wiyateende ”Fondation Noura”, waraama hannde subaka talaata 23 suwee 2009, hedde waktuuji 8 e hojomaaji 30, tawi omo jippii e oto makko, omo jogori naatde e nokku ɗo o gollotooɗo ɗo.

Jiydigal mbaadi

E wiyde Seek Anta Joop, pinal ejiptnaaɓe e pinal ɓaleeɓe Afrik ko gootal. Won annduɓe woɗɓe kaali hono ɗuum, ko wayi no Herodote, Strabon walla Shampolliyon. O wiyi kadi wonde ejiptnaaɓe, e nder ɗemngal mum en, cifortonoo koye mum ko leñol ɓaleeɓe (ɓaleejo/kam). O dalliniri ɗum ko natal gootal gannominngal gorko e debbo ina njooɗii tawi firo mum ko nii "dental worɓe e rewɓe ɓaleeɓe"…