E hitaande maaynde ndee, jannginooɓe duɗe hakkundeeje ɗee mbaɗiino geddooji keewɗi ngam ɗaɓɓude ñawndugol hujjaaji mum en. Ina jeyanoo e ɗiin hujjaaji, bayyingol doosɗe kese juɓɓinooje golle jannginooɓe jangde hakkundeere, ɓeydugol njoɓɗeele e moƴƴitingol ngonka jangde ndee e sifaa kuuɓtodinɗo. Gila ndeen, jaagorɗo nehdi e jangde jaɓaani haaldude e maɓɓe, kono suɓii ko yowde njoɓɗeele maɓɓe ñalɗi ɗi ɓe njahi geddo ɗii.
Yimɓe fof cikkatnoo ko ɓayri jannginooɓe njahii geddo (huunde nde laawol sariya dagnani ɓe), jaagorɗo nehdi « tiirii » ɗum e njoɓɗeele maɓɓe, hay so tawii noon, e tuugnaade e fiɓnde « deftere janngirtee ko bannɗum », laamu nguu nuunɗaani e nder golle mum, sibu safrooɓe mbaɗiino geddo, kono « tiiraaka » e njoɓɗeele mum en, ɗum noon cikkatno-ɗen ko « yahdii.
Kono, jaagorɗo nehdi e jangde ndeke ina moofti wuufre guut. Ko ɗum addani mo fektude ko ina wona 108 porfesoor jangde hakkundeere, o itti ɗum en e nokkuuji mum en ɗo ngollotonoo duuɓi keewɗi jooni, ko aldaa e daliilu, sibu, fotnoo ko joom en daɓɓa ɗuum walla hujja peeñɗo wooda. Eɗen mbaawi wiyde ɗuum woodaani, sibu alaa e mаɓɓе ɓаɓbuɗo fekteede, tee kamɓe fof, ɓe meeɗaa yooɓtoreede ŋakkere e golle maɓɓе. Ko ɗum addani ɓe salaade ngaal kuulal gontungal kuugal, e wertude leece maɓɓe nder jaagordu jangde ɗoo, ɓe mbiyi ɓe ummotaako ɗoon so wonaa kuulal « fenaande » ngal niilnee. Ko ɗoon ɓe ñallata, ɓe mbaalata, ko ɗoon nii ɓe pummi, ɓe layyii e juulde taaske ɓennunde ndee.
Ɓataake ummoraade e porofoseer jowaaɗo, egginaado riddaa, feewde e dooldooliijo kiiboowo mum, Jaagorgal Ngenndi kalfinaangal Jangde, Ahmed wuld Bahiyaa. Dooldooliijo, kiiboowo am tedduɗo, heewaani ko waɗi, so kiiɓaaɗo ɓamde kuɗol haa jogoo cuusal winndude ɓataake feewde e kiiɗoowo mum.Ina sadi, ko ngoonga, mijabii. Kono e ñalɗi men hannde ɗii, ko woowaaka ina yiyee, ko haanaani haanta, ko dagaaki dagtoo…
Ko adii ko eɗen ngoɗɗoya mbeɗe jogii ɗoo seeɗa naamnde gaadoraaɗe ; aɗa jogii ndimaagu jaabtaade walla mbaasaa, so tawii feewnitaaki ma. Mbele aɗa jogii jinnaaɓe, njiɗ-mi wiyde ko yumma e baaba ? Mbele aɗa jogii joom suudu e sukaaɓe ? Mbele aɗa jogii miñiraaɓe e mawniraaɓe rewɓe e worɓe ? Mbele aɗa duwii, hay so ko e hojom gooto, ɗomka, heege, raafi walla meseer heɓtoo gooto e mаɓɓе ? Mbele aɗa heɓii ɗafteede e gannginorde maaɗa Jaagorɗo Ngenndi ndee, sabaabu tan a horiima hujjikininaade to suudu sarɗiiji too, ndeen lowre nde huuɓaani, nde laamu halfinno maa ndee ? Mbele a meeɗii ñallude noon (ñallude wottaaki) walla waalde noon (waalde hirtaaki), waalde a muɓɓaani yiytere, miijaade kadi subaka janngo holi no finirtee ? Mbeɗe yiɗnoo kadi anndude, ɗo ɓernde wonantunoo aadi ɗoo, aan, holi ko wonan maa ɗoon ? Kiiɗoowo am tedduɗo, nganndaa ko wonde temeedde galleeji pusii, beeli rewɓe owii kaljii, sukaaɓe mbeftilaama, etee nganndaa ɓе ndaardat maa ko gite ngañgu, nde tawnoo ɓerɗe ɗee ko keewɗe fitina e guutu. So hakkille maaɗa kay diftaaka, maa a faam no haanirta nii, wonde biineegara maɓɓataa buubi. Subaka Allah kala pinaaɗo, Taariik nani winnda jeece men binndanɗe ɗe momtotaako haa bada, ɗawaa heen tan ko mo faamataa. Dooldooliijo kala noon, wattan mum tan ko peleɓ. Amin nganndi dooldooliijo ko dafaado ɗiɗi dowrowi : wumde e faadde. Ɗum ne o horoto sowde heen, heddantoo mo tan ko boomaade heen. O yiytotoo hoyre makko tan ko e koongu kam e toow-kufnaagu. Kono koy sahaaji nana njirloo, ndeke baklitanɗe mbuntataa.
Kiiɓoowo am teddudo, mi ñaagimaa ma nde ndaɓɓinantaa mi musallaaji am ɗii. Tiiɗno, heño, mbaraa mi so aɗa waawi kay, miin nii, mi nattii waawde muñde. Njolnen callalle petten, Njolne callalle petten, sabu yontii hankadi. Ko potnoo-mi waɗde fof mi waɗii, mi alaa wasiyaaji cakkitiiɗi. Muñan am tan noon mi weddoo konngol cakkitiingol hay so tawii mbeɗe yenanaa ko aan jogii mbaawka, sabu wonde ma dooldooliijo baroowo, heño potten laakara, siftor ko a aadee, welii mettii maa ngaraa. Ɗo e ndeen noon yoo ɓennire jam juulde kirse… porofoseruuji. Gooto e layyiji maa.
Kuɗol pr Wad Usmaan,
Fulo Dooro Gey (Boobo Loonde).
