BINNDANƊE CAKKITIIƊE

Wullum seyki

Wullum Seyki

Wullum Seyki (Wul M’Seyke) ko hardaane jeyaaɗo he leñol Etfaaga el Kataat, he suudu Baarikalla en to Aksuus. Omo lolliri wonde taƴoowo, walla “saaysaaye” tampinnooɗo (kamminnooɗo) yimɓe, gaannunooɗo laamu koloñaal.
Joɗnde Hapa nder Nuwaasoot

Une mission de la HAPA dans les locaux de FOOYRE Ɓamtaare

Une mission de la Haute Autorité de la Presse et de l'Audiovisuel (HAPA) a visité, ce lundi 9 novembre 2020, les locaux du Journal Fooyre Ɓamtaare. Cette visite entre dans le cadre...
suɓngo hooreejo Dental dowlaaji Amerik

Hol no hooreejo Dental Dowlaaji Amerik suɓirtee ?

Eɗen ciftina tan cuɓe (woote) ine poti yuɓɓineede ñalnde 3 noowammburu 2020 (ɗoo e balɗe ɗum noon) ngam suɓaade potɗo arditaade Dental Dowlaaji Amerik (DDA) nder duuɓi nay (4) paaɗi ɗii. Ɗeen...
Bindirgal ko tappirde Puaar wonande iOS

Binndol Pulaar : Caɗeele tappirɗe fof ñawndaama

Yoga e caɗeele binndol Pulaar he informatik ñawndaama ko ɓooyi, haa teeŋti nde denndaangal maaɗe binndirɗe Pulaar/Fulfulde naati he Alluwal Unicode he kitaale 2000. Waɗi en wiyde yoga he caɗeele, ko ine heddinoo...
Maaɗe tati pelle pine ngenndiije

Ko faati e naatnugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije he Duɗal Ngenndiwal Njuɓɓudi laamu e Jaaynugol...

Jokkorde pelle pinal ngenndiije pulaar, sooninke e wolof (FƁPM, AMPLCS, APROLAWO) nanii, rewrude e jaayɗe, kurmbitgol, ñalnde alkamiisa 15 oktoobar 2020, tumbudu heblo he nder ɗemɗe ngenndiije wonande doge « ñaawoore » e « njuɓɓudi...
Mustafa Loh enndunooɗo warde Senngoor

“Istuwaar” jurminiiɗo mo Senegaalnaaɓe heewɓe nganndaa : Mustafa Loh, enndunooɗo warde Senngoor

Haa ko ɓooyaani koo (2004), kuugal warngo ina woodnoo to Senegaal. Won ko kewnoo he laamu Seengoor, uurtojum politik : enndugol warde Leyopool Sedaar Seengoor. Mustafa Loh, oon enndunooɗo yooɓaade balɗe persidaa...
Kartal pulfule fulɓe

Cellingol ɗemngal fulɓe kaɗooje e kuccam

Naatirdi : Eɗen innira ɗoo « gootiɗingol », ɗiin laabi deweteeɗi ngam suɓaade e lelnude dabi winndude he mbaydi ndenndaandi kala ɗemngal keewngal calti, ɗi mbinnadaaka tawo, maa tawa ko seeɗa winndaa...
Juutagol golle Goomu sarɗooɓe ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije

Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije : Juutagol golle

Ñalnde talaata 8 settaambar 2020, Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije yuɓɓinii kewu, ɗo Suudu sarɗi ɗoo, ngam fuɗɗaade golle mum. Tawtoraa kewu nguu ko  terɗe Goomu nguu, kam e jaagorgal Jaŋde...
koninkoooɓe waɗɓe kuudetaa to Mali

Mali : Yahnoonde artii

Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK...
Asiis faade polis, lappol dariima

Ko ɓuri sasa yanii he woyndu

E oo dumunna fof hakkillaaji njowii ko e losko ngo Goomu Losko Dipiteeji (GLD)  ummaninoo feewde e jiilgol laamu Abdul Ajiiju (A.A.), jiilgol leydi Muritani ko ina tolnoo e duuɓi sappo.
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Losko ñaayngal ngalu leydi : Laawol faade polis ɗiggii

Lappol Muhammed Abdel Asiis (MAA) feewde polis dariima hankadi, ɓayri caggal nde o nanngaa yontere o woppitaa jofnde altine 24 ut 2020, o nodditaama kadi ñalnde talaata 25/8/2020 to polis kalfinaaɗo loskude...

Radiodiffusion Mauritanie Internationale (RMI-info.com) yeeynii Fooyre Ɓamtaare

Radiodiffusion Mauritanie Internationale hono RMI-info.com ko lowre kabaruuji kuuɓtodinɗi yaltoore e tammborɗe keewɗe (binndol, hito, wideyoo). Sosi nde ko sukaaɓe muritaninaaɓe wonɓe to leydi Farayse. Faandaare lowre ndee ko humpitde kala ɓe...