BINNDANƊE CAKKITIIƊE
Sammba Gelaajo Jeegi, Jeeriyel Tummbere haa Jam weli
Sammba Gelaajo Jeegi, laamɗo deeniyaŋke, jaambaaro cañɗo, tuddinnooɗo e Duunde Jeeriyel Tummbere to Jiinge haa ɗacci ɗoon batte mum (Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi), baɗnooɗo wolde ɓurnde mawnude e battinde e hakkillaaji Fuuta...
Catal Kayhayɗi : Eɓɓoore Jaŋde sukaaɓe tokosɓe waɗii ngartam
Catal FƁPM Kayhayɗi e ballondiral e sukaaɓe yarlitiiɓe wonɓe Orop (Usmaan Umaar Bah to Farayse e wonndiiɓe mum to Amerik) yuɓɓiniino e kitaale jaŋde 2021-2022 e 2022-2023, eɓɓoore jaŋde entaaɓe (duuɓi 4 haa...
Uujo : “ɗo dogee waɗii, ɗo huccee alaa”
Uujo ko daaygol renndo maa yimɓe heewɓe feewde e nokkuuji koɗki ɓurɗi henanaade nguurndam. Heewi addude uujo ko tawa nokku koɗaaɗo oo nattii henanaade nguurndam ceniɗam : ŋakkere ndiyam, heege maa baasal walla...
Batte follo laamu to Niijeer
Koninkooɓe Niigeer pollii laamu Muhamad Bazum jamma 26 – 27 suliyee (Morso) 2023. Ardii follo ngo ko Seneraal Abdurahmaan Caani, kalfinanaaɗo kisal Hooreejo Leydi Muhamad Bazum. Alaa maayɗo heen kono koninkooɓe uddii...
Gollordu IPELAN – UNESCO, Nuwaasoot ñalnde 10, 11 e 12 sulyee 2023 : Ɗowol...
Duɗal Ɓamtaare e Jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije (Institut pour la Promotion et l’Enseignement des Langues nationales - IPELAN), e dow ballal biro Unesco ɗoo e Nuwaasaat, yuɓɓinii, ñalnde 10,...
Senegaal, ko wirnii e pellital Makki Sal
Ciftinen lefol Makki Sal gadanol ko e 2012 nde o fooli Abdullaay Wade e suɓngo hoore-boowal hakkunde maɓɓe. Makki waɗi e lefol ngol ko duuɓi jeeɗiɗi kono o wayli doosɗe leydi ndi,...
Alla uddataa jooka
Pulaar wiy « addunoo njelaari ko baasal ». Haaliyanke oo ɓeydii heen « kori ngonaa Alla, kono ene kaɗa belaaɗe ». Sabu heewata belaaɗe ko ñaamɗo haari, yari ɗomɗiti, waɗi kala ko welata fittaandu mum. Kono...
Rewindo mbayliigu jaŋde : Jokkondiral pelle pinal e Diiso Toowngo Jaŋde (HCE)
HCE (Diiso Toowngo Jaŋde – DTJ)
Ñalnde 5 sulyee 2023, Jokkorde Pelle Pinal jooɗodiima e Diiso Toowngo Jaŋde (DTJ) to nokku Diiso ngoo, e gardagol Hooreejo mum, hono Usmaan...
Kaalden Goonga : Alaa to yahnoo, artii ɗo wonnoo
Heewnoo wiyeede nii ko golle ƴeftiraaɗe « cas », Njoɗɗiiniraa « ndeŋ ». Nde ƴamgol leppi dooki, kala no haala ene weliratnoo haaldete. So tabitii ko ƴametee heɓaama, wonta « alaa to yahnoo, artii ɗo wonnoo ». Aamadu...
Duɗal Magaama ɓamtii jaŋde pulaar
Duɗal ngam jannginde ɗemngal pulaar ɓamtii to wuro men Magaama Taaga e Liitaama e gardagol gorko ngenndiyanke hono Salli Sih ɓurɗo lollirde Sakke mo ñaamataa hakke, gorko daraniiɗo pulaar ko ɓooyi, gooto...
Diine : rewɓe harmuɓe resde
... Jokkere dewle bonɗe
Ina jeyaa e ñaawooje ɗee ɗoo toɓɓere e ko arata koo:
1. so heefereeɓe ɗiɗo ndesondirii, gooto e maɓɓe tuubii, dewgal maɓɓe bonii....
Safaara ñabbuuli keewɗi jogori iwrude ko he bilwile
Ko jiytal mawngal waɗaa : E wiyde wiɗto ganndiwal hesao, ina gasa tawa ko bilwile njogii coktirgal ñabbuuli nayeewu, e ñabbuuli ɓernde e ƴiye.
Ine sikkaa yoga e ñabbuuli...
