Lowre pulaar, fulɓe e pulaagu

Hol ko urmbiti haala binndol ɗemɗe ngenndiije, binndol dottangol ko ina wona jooni duuɓi capanɗe jeegom (60) ? Binndol ngol dowlaaji Afrik keɓtini, ngol Dental Afrik heɓtini haa sosani ɗum njuɓɓudi ?...

Mooɓondiral tataɓal Pulaagu kuuɓtodinngal jooɗiima to Pari ñalnde 25, 26 e 27 sulyee 2019. Yuɓɓini ngal ko fedde « Suudu Baaba Farayse » e « Tabital Pulaagu diiwaan Pari ». Ina tawtoraa...

Sikke alaa, ko faati e jeyi leydi ene yeewtee hannde no feewi e nder leyɗeele ɗee kala. Muritani ne daɗaani heen. Ngam siftinde anndunooɓe e humpitde ɓe nganndaano, kuule keewɗe ngootaama e...

Kanko annabi Ayyuuba, nde ɓe ngoɗɗitinaa wuro ngo ɓe ngonnoo ngoo, baasal kadi ɓeydii heƴde e maɓɓe, ngam annabi Ayuuba heyɗii no feewi caggal ɗuum, kanko Rahmata o waɗti ko taƴde e...

Ko yonti fof haalee. Sikke alaa noon, yonti haaleede hannde ko pooɗondiral baɗnongal ɗoo e Muritani, ñalnde 22 Suliyee 2019. Pooɗondiral jowitiingal e ardaade leydi. Caggal nde gooto e ƴamatnooɓe lefol ngol...

Hikka waɗi duuɓi 50 ko aadee fawi koyngal mum e Lewru. Oon aadee wiyetee ko Neil Armstrong. Ɗuum waɗnoo ko ñalnde 21 sulyee 1969, waktu ɗiɗaɓo e hojomaaji 56 subaka pel (waktu...

Kaawisaaji hiisaaji walla kaawisaaji limooje (Jeddittooɗe walla Paradoxes e Farayse) ɗi Muhammadu Faliilu Sih, bittoowo ko faati e hiisiwal toowngal, hollitta on e ndee winndannde. Ina jeyaa e ɗeen jeddittoonde, yeddittoonde anndiraande yeddittoonde...

Artii-artaani, ɓoggol enternet, walla mbiyen ɓoggol giiɗal, ndokkowol Muritani enternet gila 2012, wiyaama kadi taƴii ! Ɗum noon waɗde, eɗen mbaawi wiyde wonde, muritaninaaɓe ngalaa enternet ko ina wona jooni lewru fawndu, sibu...

Gila desaambar 2019, ñawu koronaawiris (Covid-19) nana jokki bonannde mum he winndere ndee. Ngu fuɗɗorii ko to Wuhan, to leydi Siin. Caggal ɗuum ngu reɓi ɗoon e ɗoon e winndere ndee no diidorinoo. Hannde oo,...

Yiilirde ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndaangal terɗe fedde ndee ina nduwanoo ɓesngu Muritani no diidorinoo, haa teeŋti e jinnaaɓe makko, joom suudu makko, kam e sukaaɓe makko. Fedde ndee...

Hikka, UNESCO waɗi ñalawma oo ko e teddungal ɗemɗe ɗe nganndaa keeri. « Ɗemɗe waalwureeje e ɗemɗe taccikeeriije ina mbaawi wallitde kaaldigal e wallitde ɗum noon kisnugol ngaluuji waaliwuro en. Keewal pine e ɗemɗe ina...

«Fuutankooɓe, on poɗiino ardinde e laamu leydi mon kala udditanɗo on damal, yaltini on e laamuuji tooñannge ɗi Deeniyankooɓe e Safalɓe, mi fellitii wonande on oon gardiiɗo e udditde ngaal damal. Alaa...