Lowre pulaar, fulɓe e pulaagu

Jokkorde pelle pinal ngenndiije pulaar, sooninke e wolof (FƁPM, AMPLCS, APROLAWO) nanii, rewrude e jaayɗe, kurmbitgol, ñalnde alkamiisa 15 oktoobar 2020, tumbudu heblo he nder ɗemɗe ngenndiije wonande doge « ñaawoore » e « njuɓɓudi...

Haa ko ɓooyaani koo (2004), kuugal warngo ina woodnoo to Senegaal. Won ko kewnoo he laamu Seengoor, uurtojum politik : enndugol warde Leyopool Sedaar Seengoor. Mustafa Loh, oon enndunooɗo yooɓaade balɗe persidaa...

Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK...

E oo dumunna fof hakkillaaji njowii ko e losko ngo Goomu Losko Dipiteeji (GLD)  ummaninoo feewde e jiilgol laamu Abdul Ajiiju (A.A.), jiilgol leydi Muritani ko ina tolnoo e duuɓi sappo.

Lappol Muhammed Abdel Asiis (MAA) feewde polis dariima hankadi, ɓayri caggal nde o nanngaa yontere o woppitaa jofnde altine 24 ut 2020, o nodditaama kadi ñalnde talaata 25/8/2020 to polis kalfinaaɗo loskude...

Radiodiffusion Mauritanie Internationale hono RMI-info.com ko lowre kabaruuji kuuɓtodinɗi yaltoore e tammborɗe keewɗe (binndol, hito, wideyoo). Sosi nde ko sukaaɓe muritaninaaɓe wonɓe to leydi Farayse. Faandaare lowre ndee ko humpitde kala ɓe...

Goomu losko suudu sarɗiyeeji, toɗɗanoongu gila e maayirɗe lewru saawiyee 2020, ina foti joofnɓude golle mum,  artira ɗum e nder ciimtol jahndugol e hawraande sifotoonde holi peeje potɗe ƴetteede e fawaade e...

Njokken winndannde tonngoode 191 Eɗen njokka nguuurndam baaba Aadama (JKM) fawaade e winndiyankooɓe  adiiɓe. Ibliis kuɗaaɗo oo, kañum ne yaltinaa-ma dental maleykaaji, o waɗtaama seyɗaani goɗɗitinaaɗo...

Hiisiwal ko fannu ganndal doolnungu no feewi. Sirliwal ko lowre lobbere e nder Hiisiwal tamnde ganndal sirlu.E ndeeɗoo winndannde, e goɗɗe kadi dewooje e mayre, ndokkaten ko humpito adanngo toɗɗiingo ganndal sirlu,...

Muritani ina jeyaa e leyɗeele ɗe batu darni, mahi, ñiɓi ; ɗee leyɗeele compiraaɗe  heñaare, ko ɓuri heen yaajde, keewi wonde ko kebliraaɗe yoo fawto tan. Kono wonaa ɗum tan woni caɗeele ndiiɗoo...

Nde Apollo 11 juurii e Lewru e hitaande 1969, heewɓe koddiri ko aadee heɓii kaaɗtudi ɗo waawi yettaade. Ƴeewaa noon, Lewru ko  yowitiinde Leydi tan (yowitii, taarotoo ko Leydi), tawi noon Mars...

Ko noon ne, so ñiiri faaydaama e gosi, ñiiraaki tawo. Ɗee geɗe ɗiɗi fof kolli koko gollaa koo yonaani, yo liggey ɓeyde. Ene gasa tawa ko hono kaa ngonka addunoo konngol «gosoraaɗo...