Lowre pulaar, fulɓe e pulaagu

Españolnaajo gooto, meeɗnooɗo wonde hooreejo parlemaa Orop ina wiyee Josep Borrell, hollitii wonde Donald Trump, hooreejo Dental dowlaaji Amerik, meeɗii wiyde ɗum, tawi aɓe kaala ko faati e uujooɓe Afrik faade Orop : «...

E dumanna jawtuɗo oo, won geɗe kewi, ina njaaknoo yimɓe heewɓe. Ko wayi no darnde Muritani feewde e iiñcuru Mali nde yimɓe heewɓe ndonkunoo faamde, sibu pilaa mbeñaaji. Tawi, e oon sahaa gooto, Muritani ina...

Woote depiteeji e meeriiji e diiwaniije njoofii. Ko yimɓe fof njaakorinoo koo, ko ɗuum tigi woni ko laatii, so UPR ɓaaftude ko ɓuri heewde, so heɓde diisooji diiwaan 13 ɗii kala, fotde 89 depitee...

Kaɓirɗe cañirgal ko : sankaama, jaalirde, domre, sekko, kanndal, sukko, niire, juri, dasnde, ɗaldugal, korwal, sonndel, mawɗi, ñibal, taggorgal, teelngal, looñtoodu, kaccereewol, kalasal, sooyru, ɗaawɗaawe, horwitorde, yummaaji, keɓɓal, tufirdi, palal-sankaama, gaaraaji, worngal, kuɗi-korwal (ceŋtorgol). Sankaama...

Gargol Faraysenaaɓe e Engele en e tufɗe Afrik e hitaande 1674, ɓeydi ɗoon e ɗoon coodgu jiyaaɓe, ɓeydi jiggorɗe jiyaaɓe e nder Afrik, leefɗini renndooji Afrik gaadoraaɗi. ... Njokken... Jacques Stuart, jogorɗo wonoyde laamɗo Angalteer oo, sosi,...

Kuɗol: Tafsir Balde (mo Misiide Ɓamtaare e www.teddungal.com) Hiɗen ngaandi kadi Duɗal Wiɗtooji Afrik (Institut de recherches et d’études africaines),  ngal Jaaɓi-haɗtirde Keer (Misra) ndaartinii wiɗtooji Master e Doktoraa ko faati e Fulfulde ; ɗum...

Ɓeeynirka “Parker Solar” diwii : Ñalnde alet 12 ut 2018, NASA werliima laana ɓeeynirka naange (mbittoowa) mbiyeteeka Parker potka etaade taccude weeyo naange. Ngol woni go’o ko kaɓirgal ngal aadee feewni, ina etoo taccude weeyo...

  Nde geno lonngini Annabi mum Sam-uun e ciftingol ɓurngol mawnude - yo yamir Ɗaaluuta yo yah haɓoya e Jaaluuta Laamɗo Amaalek en, gonnooɗo to Baytil Magdis, Ɗaaluuta renndini konuuji mum ɓiɓɓe Israyiilnaaɓe, ko ina...

Hol no diiwanuuji Fuuta poti ? Fuutaaji ɗii ko nay (4) : - Fuuta Tooro ; - Fuuta kiiɗndi walla Kiinngi ;  - Fuuta Maasina e - Fuuta Jaloŋ. Tesko-ɗen noon ina woodi Fuuta Jeeri. Oon...

En kaliino ɗum ɗooyene, kono maa en kaaltu kadi sabu eɗen mbiya « gosoraaɗo seerataa e laawde ». Sikke alaa kay, ko en wosoraaɓe. Jaaynde wootere meeɗii yerondirde demokaraasii men oo e maynees.  Nde tawnoo, eɗen nganndi,...

Eɗen nganndunoo wonde fettooɓe bal njeyaa ko e ɓurɓe mawnude njoɓdi, hay sinno ko e duuɓi ɗi keewaani no feewi. Yeru njoɓdi pettoowo bal biyeteeɗo Neymaar oo, ko hedde miliyaaruuji tati pawɗi lewru kala...

Ibrahim Bubakar Keytaa (« IBK ») toɗɗitaama ɗiɗmol hooreejo leydi Mali (67,17%). O fooɗondirtunoo ko e Sumeyla Siisee garɗo to woɗɗi caggal makko (32,83%), caliiɗo heɓtinde kawgu IBK, sibu jogaade wonde woote ɗee ina...