Siin jogori idaade yahde Mbaañ

0
74
Motoor kelki gaaluwe
Motoor kelki gaaluwe

Siin ine ɗaminii idaade yahde Mbaañ sabu ngalɗoo ciiñtal garowal : ɓe peewnii jaaɓtirgal gaaluwal (réacteur nucléaire) lirotoongal. Siin ine yakorii so kuutoriima ngal he laaɗe weeyo, maa hattan idaade yettaade Mbaañ (Mars), hay so tawii noon Elon Musk e ameriknaaɓe njiɗaa nande ɗuum. 

Ɓurii duuɓi capanɗe joy (50) ko leyɗe mawɗe ɗee mbaɗdata idaa he Lewru. Kono, ngolɗoo ɓe njiɗi waɗde ko ko ɓuri ɗoon tiiɗde e saɗtude : yahde dow Mbaañ, ɗaŋre wajjere woɗnde yuɓɓo Naange ɗo ɗaminaa nguurndam ine aaɓnoo, kono kadi, ɗaŋre ɓurnde ɓallaade Leydi.

Heewɓe ine koyɗa juuraade e tagofeere woɗeere ndee (Mbaañ), tuggi Elon Musk, joom SpaceX haa e leñol gootol ngol heɓaano juuraade he Lewru, hono Sinuwaa en, ɗaminiiɓe idaade yahde Mbaañ, feere waawnde wonde kala.

Kelki gaaluwi (Fission nucléaire)

Laana ka Siin anniyii nawde toon kaa, yerƴoyta ɗum ko motoor kuutortooɗo jaaɓtiro gaaluwo. Ngal karallaagal huutortoo ko keltugol gaaluuɗe ɓiinɗe ɓakdi, waɗta ɗum en ngaalukon ɓurkon hoyde : huunde yahdoore e jaltingol dimtoron (neutrons) e puccitagol yakawere doolnunde.

Njamndi mbiyeteendi Iraaniyoom (uranium) waɗi ko mitte (atomes) tedduɗe. Ɗee mitte ine njogii aaludere helotoonde wonta gaaluuɗe ɗiɗi ɓurɗe famɗude so nde fiyraama dimtorel : ko ɗuum wiyetee kelki gaaluwi (fission nucléaire). Kelki gaaluwi ine yaltina yakawere moolanaande : Ko garaam gooto iraaniyoom yaltinta e yakawere koo yerondiri ko e kuɓɓugol tonuuji keewɗi ƴulɓe.

Oo motoor jaaɓtiro ine sowoo (ñonngoo), woppa palaas jaajɗo baawɗo naftoreede e goɗɗum. Ko ɗum waɗi, he dow Leydi, teddeendi makko ɓurataa tonuuji jeetati, ɗum noon omo heƴa he nder konteneer tokooso. So o yahii haa nder weeyo, o sowtoo, oon sahaa mawneeki makko ine tolnoo e huɓeere nde taakawuuji noogaas. Ɗum fof waɗiraa ko haa yaawa. E wiyde annduɓe sinuwaa en ɓee, kuutoragol ngal karallaagal maa ñonngu no feewi yolnde hakkunde Leydi e Mbaañ, ɗo fotnoo yahreede lebbi jeeɗiɗi yahree lebbi tati fat.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.