Koolol Gural Eeleega 2023 : Konngol Hooreejo Koolol

0
38
  • – Cawndo Waali kalfinaaɗo ƴellitaare nokku,
  • – Koolaaɗo kuuɓal perefee,
  • – Meer Wuro,
  • – Hooreejo Tabital Pulaagu Muritani,
  • – Hooreejo ADELPE pelle 5 Ƴellitaare Nokku, kalfinaaɗo Kisal Taariindi,
  • – Teddiniraaɗo kewu nguu,
  • – Soknaaɓe, Musiɓɓe e sehilaaɓe Sid Amin
  • – Bismaaɓe e sehilaaɓe tedduɓe,

Miɗo weltii wondude e mon hannde e kewu puɗɗagol pottitte pinal tataɓe Gural-Eeleega tuggi 29 haa 30 bowte 2023. Ɗee pottitte ine njuɓɓinee gila hitaande 2018 – ko 2020 tan woni ko ɗe mbaɗaani sabu COVID-19_. Hikka noon ñalɗi ɗii innitiraama Koolol aadaaji e faggudu ngaynaaka haa ɗi mbaawa ɓeydaade nootaade e pinal, caggal nde Jaagordu nduu yuɓɓitini kooli e darorɗe hitaande ndee.

Hono no Gural nii, gure keewɗe cosaama saraaji Eeleega e kitaale 30, ko wayi no Tayba e kitaale 70, Lehleewa duuɓi sappo caggal ɗuum, Daar Nayiim, kam e gure Elb Jmel, Shingiti, Buhdiida ekn. Weendu Eeleega lollundu, anndiraandu kadi Weendu Baykoro, ine lattinii sara Eeleega, anndiraango kadi Lekdeya walla Gweybina. Yimɓe fof ndenndi hannde nduu weendu ndu heewɓe meerotonoo.

Aada paatuɗo e na’i ine jotondiri e daawe polindaaji. Polindtooɓe ko e Weendu Eeleega ngalɗirngu keewal eddaaji puɗi, ngaratnoo durnude e yarnude jawdi mum en. Weendu nduu e saraaji mum, jeyaa ko e nokkuuji ngaynaaka Muritani ɓurɗi alɗude. Aynaaɓe ine ummortonoo e jookli leydi ndii kala ngam arde ɗoon, haa Eeleega wonti nokku pottital e kawrital leydi ndii fof.

Nde leydi ndii heɓi hoore mum kadi, ko ɓuri heewde e kaalis Dowla kaa ummortonoo ko e lempoo keɓetenooɗo e jawdi nokku oo.

Darnde Ganniiru nagge, cosaandu he bowte 2016 e ballal Jaagordu pinal, ko wuurtinde denndaangal daartol Eeleega e saraaji mum, haa e Mugataa oo fof. Ganniiru nduu maa ƴellit aadaaji ɓooyɗi jotondirɗi e Nagge e ngaynaaka mum.

Bismaaɓe tedduɓe, koolol aadaaji e faggudu ngaynaaka, sabu jaajgol mum, wonaa tan kewu pinal, kono kadi ko kewu renndo e faggudu wonande Eeleega e saraaji mum. O jeyaa kadi ko e cofte renndo wonande kala dente taariiɗe nokku oo. Ine jeyaa e paandaale koolol ngol, gaa gaa ɓamtude ganniiru nduu, ko wallitde kadi naatnaatondiral e mahondiral to bannge faggudu rewrude e jeewte ɗe yuɓɓinta, paatuɗe e geɗe ɓamtaare duumiinde nokku oo. Ko jiidaa e ɗuum, ganniiru nduu e koolol ngol maa ƴellit kattanɗe diiwaan oo to bannge banngagol ; haa teeŋti noon kadi ine jogii ardorde diiwaan hesere faatunde e banngagol.

Faandaare Koolol ngol kadi ko wonde koolol oo nokku teeru ngol yejjittaake : nokku guurɗo, belɗo wuurde, e jaati ɗo yimɓe fof nguurdi. Yarham mum Sid Amin ko yeru ngal guurdigal eeleeganaaɓe wonnoo. Ko ɗuum waɗi koolol ngol teddinireede mo hikka. Sid Amin ko neɗɗo mo sukaaɓe wuro ngoo fof njeeɓatnoo.

E nder ɗuum kadi, Eeleega e hoore mum ko nokku paarnorɗo. Hono no keew-ɗen wiyrude ko Afrik woni mbootu winndere ndee nii, ko noon Eeleega woniri mbootu Muritani rewrude e mooɓondiral Eeleega e hitaande 1958. Waɗde Eeleega ko mbootu, kadi ko hakkunde Muritani.

Mi rowataa mi yettaani jooɗaniiɓe laamu e nokku hee sabu ɗoftugol mum en golle ɗee. Eɗen njetta kadi sehilaaɓe men heewɓe, ko wayi no Tuugnorgal AWA Culture ngal nokku Kore kam e institut français, en njejjitaani gollodiiɓe wonɓe he nokku hee.

En njettii no feewi kala teddinirnooɓe en tawtoregol mum en, ummoriiɓe to Nuwaasoot, Ɓoggee, Kayhayɗi, Njum, Baano, Jaagili, Nuwaadibu, ekn. Mi duwaniima on hitaande 2024 jam e yaajeende e cellal.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.