Diine : Naatnaatondiral eddaaji

0
417
Natal daarti diine
Natal daarti diine

Eddaaji ina naatnaatondira hono ko arata ɗoo koo:

1. Ceeraaɗo ceergal duttal. So gorko oo maayi  ko adii nde edda makko joofata, omo egga faade e edda maayraaɗo, o eddinoo lebbi nay e balɗe sappo, tuggude ñalnde gorko oo maayi ndee, ngam ceergal duttal ko ñaawoore dewgal ina heddii e mum. So tawii ko ceeraaɗo taƴngal, oon eggataa faade e edda maayɗo, nde tawnoo o ronataa.

2. Ceeraaɗo eddinorii piilabbe haa dañi filayru wooturu walla ɗiɗi tan dartii ngam fiiɓtaade, o fuɗɗitoroo edda lebbi tati haa ɗi timma.

3. Ceeraaɗo mo fiilotaako ngam cukaaku walla mawngu, o eddinorii lebbi tati haa o dañi wooturu walla ɗiɗi o waɗti fiilaade, o woppat lebbi ɗii, o eddinoroo piilabbe haa ɗe timma tati. (Ko o eddinoo edda ceergal koo naatti teskeede. Hay so ko ñalawma gooto heddinoo heen, yo o fuɗɗito edda maayde ndee. Edda limirtee ko yiyde ƴiiƴam laabi tati e laaɓe mum en. So o yiyataa ɗam, ko laabi tati o eddinortoo.)

4. Ceeraaɗo eddinorii lebbi walla piilabbe, caggal ɗuum feeñani mo ko o cowiiɗo, edda mum timmata ko nde o jibini, ngam konngol Alla toowɗo Oo : “ rewɓe sowiiɓe edda mum en joofata ko nde njibini”

Tesko : So gorko yiɗii taaraade korɗo mum, yo o laɓɓitino so oon wonaa cowiiɗo walla piiliiɗo no rewɓe rimɓe ɓee nih. So tawii kadi ko o piilotooɗo yo o ƴeewtindo mo e fiilayru wooturu. So tawii ko o cowiiɗo yo o muñan mo haa o jibina, walla so tawii o filotaako ngam cukaaku walla mawngu, yo o muñan mo haa o yenanee. Alaa ko o woni, ngam konngol Nulaaɗo (JKM) wiyi : “cowiiɗo yaaɓetaake haa jibina. So o sowaaki noon ko fiilayru wooturu. humpiti ɗuum ko (Abuu Daawuuda e tuugnorgal moƴƴal) hono no waɗɗorii debbo dimo lelodaaɗo e dow jiiɓuya walla waawnere nih, walla jinaa nde o labsintee piilabbe tati so tawii ko o  piilatooɗo, walla lebbi tati so tawii o fiilotaako, walla haa o jibina, so tawii ko o cowiiɗo, ngam konngol Nulaaɗo Alla (JKM) wiyiino :  “kala goongɗinɗo Alla e ñalawma darnga, hoto o yarnu ndiyam ɓiy janano.” humpiti ɗum ko Termisiyyu, sellini ɗum ko Ibnu Hubbaan e konngol nulaaɗo kadi “ Hoto yarnu ndiyam ngesa njanana.” (ko Haakim humpiti ndeeɗoo jangtoore waɗtindiinde).

MBAADI KESNAGOL

Mbaadi kesngu woni woɗɗitaade kala debbo kesniiɗo e kala ko ina addana hakkillaaji worɓe faade e mum.

Ina waɗɗii e debbo maayraaɗo kesnaniiɗo gorko mum nde wonata kittuɗo seeɗa e nder kesngu makko, tee o ɓoornotaako ko yooɗi, o fuuɗotaako, o finotaako, o memataa ko uuri, o ɓoornotaako cuɗaari, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM): “daganaaki debbo goongɗinɗo Alla e ñalawma darnga nde o bonkintoo ko ɓuri ɓalɗe tati so wonaa e saŋkaare joom galle makko.” Ɗuum ko lebbi nay e balɗe sappo, (jangtoore ndee ko hawraande).

E konngol Ummu Aɗiiyya: “ minen dee e min kaɗetenoo bonkinaade maayɗo ko ɓuri jammaaji tati, so wonaa e joom galle amen : oon ko lebbi nay e balɗe sappo min pinotaako, min ɓoornotaako comcol goobangol so wonaa comci kakindiiɗi. ”

Hono no waɗɗorii e debbo kesniiɗo waasde yaltude galle mum, so o yaltii ngam sokla baɗɗiiɗo, hoto o waal toon ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) jaabinoo debbo biynooɗo ɗum ina hoota galle mum en tawi joom galle mum ina saŋkii : ” ñiiɓ e nder galle mo ngullungu gorko maa taw maa e mum oo, haa edda ma joofa.” debbo oo wiyi : “ngeddinii-mi ɗoon lebbi nay e balɗe sappo.”

Jibril Muusaa Joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.