Miriyam Makeba, gaño Apartaayd saŋkiima

0
768

Miriam Makeba, ganndiraaɗo « Mama Afrika », oo debbo kaɓinooɗo Apartaayd e nguurndam mum, jimoowo ŋanaa mo hono mum weeɓaani, hootii e joom mum ñalnde jofnde altine 10 noowammbar 2008 ina yahra e duuɓi 76. Oon jamma tan omo ummii hiirde to wuro ina wiyee Naples, to Itaali. Sabaabu maayde makko ko taƴam ɓeram.

Kanko yimnoo jimol lollungol biyeteengol « pata-pata » ngol oolel mum alaa ɗo yettaaki e duunde baaba Aadama he.

Oon jemma mbiy-ɗen o yimii fotde feccere waktu e hiirde yuɓɓinanoonde to Naples, leydi Itaali ngam wallitde biyeteeɗo Roberto Saviano ballifiiɗo filma biyeteeɗo Gomorra, mo maafiyaa Itaali woondi yooɓaade fittaandu mum.

Kanko wattindinoo naatde dingiral ñalnde oon jamma. Yeeɓooɓe ina padi mo ha o tawaa omo faɗɗii. O nawaa opitaal ɗoon e ɗoon kono o ɗum danndaani mo.

Miriyam Makeba ina anndaa e winndere he kala. O ɓuri anndireede noon ko jimol makko biyeteengol Pata pata, pentangol e hitaande 1956, fiilaa e hitaande 1962. Ko o gaño apartaayd mawɗo o wonnoo.

O jibinaa ko 4 marse 1932 to Jahanesburg (Afrik worgo). Baaba makko ko jannginoowo wonnoo, yumma makko winndotono. Baaba makko sankii omo yahra e duuɓi 5, yumma o sankii ko e hitaande 1963 tawi laamu Afrik worgo ina riiwi mo e leydi he. 

Omo yahra e duuɓi 16 o haɗaa arde ekkol, sabu paltoor.

O yiyii caɗeele law no feewi, sibu o naati kasoo gadanol ko tawi omo woni tiggu kecco jahroowo e balɗe seeɗa. Ɗum ko tawi yumma makko ina sokaa lebbi jeegom, ina yooɓtoraa peewnugol Biyeer ngam wuurnude ɓesngu mum. E hitaande 1947 wiyeteeɓe Afrikaaneer en (tuubakooɓe jiimnooɓe leydi ndi) kawi e woote, ummanii leeptude e tooñde ɓaleeɓe worgo Afrik, ɗo Apartaayd (woni paltoor) fuɗɗii. 

Kanko ooɗoo Miriyam Makeba, kanko woni debbo Afriknaajo, tawi ko naalanke, gidiiɗo haɓaade laamu paltoor Afrik worgo. O wallitii no feewi cargol gaaci afriknaaji e nder winndere nde, gila e kitaale 60, rewrude e ko ɓuri teeŋtude e jimol makko biyeteengol pata-pata.

O fuɗɗi yimde ko omo yahra e duuɓi 20, tawi omo winndoo, omo woni ƴettowel sukaaɓe, omo wuurdi e yumma makko e ɓiyiiko biyeteeɗo Bonngi.

E duuɓi makko 31 dowla leñamleñamo Afrik worgo, dowla Aprataayd teetti nasiyonaalitee makko sabu tan o jeytoraama e filma biyeteeɗo « Come back to Afrika » (hootde Afrik), filma ñiŋoowo Apartaayd ; Ɗum haɗi mo hay arde toon tawtoreede wirwirnde yumma makko. Ɓe kaɗi hay jimɗi makko yimeede e leydi he. Nii woni o daayi ko ina wona duuɓi 31.

E hitaande 1962 o resondiri e biyeteeɗo Stokely Karmikael, gooto e hoohooɓe « black panters ameriknaaɓe », ganndiraaɗo daranaade hujjaaji ɓaleeɓe e ndiin leydi. Ɗum ɗoon ɓeydani mo caɗeele kadi, haa teeŋti noon e ñaawirɗe Amerik. Nii woni o mooloyii to Gine. Duuɓi nay caggal ɗum o seeri e oon.

E hitaande 1985, Farayse rokki mo tiitara mawɗo ko fayti coñce e ñeeñal. Ɓiyiiko bajjo, hono Bonngi, sankii e ndeen hitaande e baame, ina yahra e duuɓi 36. Ɗeen mette, yantude e caɗeele kaalis nanngi mo meseer no feewi. Kono hoodere makko ƴellitii kadi to Belsik tawi omo yimdi e biyeteeɗo Paul Simon.

E hitaande 1990, Nelson Manndelaa waawni mo artude Afrik Worgo, tawi omo heɓi nasiyonaalitee Farayse.

Miriyam Makeba meeɗaa seerde e haalde e suurtude laamu apartaayd e noddude winndere nde, nde geddata Afrik worgo, gila e dingire haa yettii Fedde Ngenndiije Dentuɗe. O ɓurnoo waawde yimde ko e ɗemngal Suluu. O heewnoo wasiyaade heen ko muñondiral e kisal e deeƴre. Alaa fof ɗo o yahaani, dogde laamu paltoor : to Amerik, to Gine, to Orop, haa o wonti maande kaɓagol apartaayd.

O meeɗaa seerde kadi e duwaade Dental Afrik. Omo wasiytonoo ɓiɗɓe yummiraaɓe makko ɓaleeɓe nde mbaawata yaafaade, yo ɓaleeɓe e raneeɓe nganndondir, nguurda e nanondiral e deeƴre.

E hitaande 1992 o jeytoraa e filma biyeteeɗo Safarina, jaŋtotooɗo warngooji Sowetoo 1976.

E hitaande 2000 o fiili lefol kesol ɗo o hollitta weltaare makko e gartugol makko e leydi makko : « mi hisnii pinal am, mi hisnii jimi am e lasli am. Ko ɗiiɗoo jimɗi ngaddani mi wonde ndeeɗoo daande e ngooɗoo ayaawo Afrik e ɓesgu mum, hay sinno tawii mi teyaani ».

FAO yettii Miriam Makeba

Miriam Makeba ina anndiranoo kadi daranaade wallitde Fedde Adunankoore Nguura e Ndema (FAO). Ko ɗum addani Jak Juuf, gardiiɗo Fedde nde wiyde « ko ina wona duuɓi 10, … Miriam Makebaa daraniima no feewi haɓaade baasal e ustude baasal e wallitde moƴƴitinde nguurndam waasɓe, e nder winndere de ».

« Maama Afrika haɓiima fitinaaji e ndoolndoolaagu, o haɓiima ɓurondiral, o haɓiima ñawu, haa arti noon wonande rewɓe e sukaaɓe, wuurɓe e nder baasal mawngal. Ma en katto mo no feewi e nder ndeeɗoo hare ».

Miriyam Makeba joginoo ko tiitara Ammbasadeer katante wonande FAO, gila hitaande hitaande 1999. E nder ɗii duuɓi o heɓii tawtoreede kewuuji keewɗi e pijirlooji keewɗi ɗi FAO yuuɓɓinnoo,haa arti noon e nder Afrik Worgo e to Jamayke e to Espaañ, ngam renndinande FAO ngalu.

Omo tawtortenoo e denndaangal kewuuji jeeyngal ngam haɓaade heege, ɗi FAO yuɓɓintunoo. Ɗum ɗoon ko rewrude e jeewte e kewuuji kumpital goɗɗi.

 

Bookara Aamadu Bah