14 mbooy, Ñalawma Winndere Hiisiwal

0
32
pi-Day, ñalawma hiisiwal
pi-Day, ñalawma hiisiwal

Geɗe fof mbaɗanaama ñalɗi, alaa ko haali hiisiwal. E wiyde UNESCO, faandaare ndee ko hollitde darnde teeŋtunde hiisiwal darii ngam ciynugol Paandaale ƴellitaare duumotoonde (ODD) ɗe Ngenndiije dentuɗe ndotti, kañum e tiiɗtingol garwaniije ɗiɗi UNESCO : Afrik e potal eddaaji.

Ñalawma kaa ine addana en kadi mawninde weltaare dañeteende he hiisiwal kam e dame limtilimtinɗe udditanta sukaaɓe rewɓe e worɓe fof, rewrude e cofte beltinooje keewɗe, baɗeteeɗe he nder winndere ndee e kuuɓal mum.

Ganndal ɓurngol moƴƴude hiisiwal nder winndere ndee, kam e tiiɗtingol jaŋde mum, ko geɗe jojjuɗe ngam huccitanɗe caɗe mawɗe aduna hannde oo, baaɗe no ƴoƴre tafaande, baylagol ngonka weeyo, yakawere, e ƴellitaare duumiinde, ko jiidaa e moƴƴingol nguurndam to leyɗe ƴellitiiɗe e ɗe ƴellitaaki. Ko ɗuum addani Batu kuuɓtidinngu 40ɓu Unesco, njooɗinoongu e jolal (noowammbar) 2019, toɗɗaade 14 mbooy (mars) hitaande kala, yo won Ñalawma winndere kiisiwe, fawaade e pellital 40C/Pellital 30) ?

He nder yoga e leyɗe, ñalawma 14 mbooy oo (14/3) ine mawninirtenoo no Ñalawma Pi, sibu π jeyaa ko e piɓiiɗe hiisiwal ɓurɗe anndeede e winndere ndee, heewnde dottireede nii 3,14.

  • – Alaa ɗo hiisiwal tawetaake, he nder ganndiwe e nder karallaagal fof,
  • – Alaa ɗo hiisiwal he nder njuɓɓudi neesu winndere,
  • – Hiisiwal ine njojji ngam yettaade Paandaale ƴellitaare duumotoonde ɗe Ngenndiije Dentuɗe. Hono no Nelson Manndela wiyrunoo e lewru korse (juin) 1990 nii : « Nehdi e Jaŋde woni njogitaare ɓurndi doolnude ndi neɗɗo jogii ngam waylude winndere ». Ko noon ne kadi kattanɗe nder hiisiwal ine njogii darnde mawnde nder jaŋde, e keɓgol golle ɓurɗe moƴƴude.

– Hiisiwal ine tawee he kala ko neɗɗo ine golla.

Bookaara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.