Ciimtol njillu Lewlewal Communication to Nuwaadibu

0
329
Abuu Sih to Nuwaadibu

Fedde Tulde Dubbaango e Hartallo jooɗiinde ɗoo he Nuwaadibu yuɓɓinii yeewtere diine e nafoore binndugol defte pulaar ɗoo he Nuwaadibu Daande Maayo, Lobbudu yurmeende. Tawi woni sabaabu oo ko Ceerno Abuu Hammadi Sih lollirɗo Atumaani Sih, jeyaaɗo to Tulde Dubbaango e Hartallo, gooto e jaale leñol ngol, harbiyanke, ngenndiyanke, wittiyanke, njaayndiyanke e winndiyanke ŋanaa. Woni sabaabu nduu ɗoo noddaandu noon ko huunde mawnde fotnde mawnineede, ko sabaabu pirgol makko deftere Quraana  teddunde ndee he ɗemngal men pulaar laaɓɗo cer. Fedde ɓamtaare pulaar he Muritani ina teddiniraa golle ɗee e kuuɓal, haa teeŋti noon e Catal Nuwaadibu ngal, sabu ɓesngu Tuldenaaɓe njooɗiingu ɗoo e wuro men Nuwaadibu lobbudu yurmrende, teddinirii catal ngal denndaangal golle ɗee, gila e fuɗɗorde haa heɓi wortorde majje. Fedde Ɓamtaare Pulaar catal Nuwaadibu heɓii fartaŋŋe tawtoreede golle ɗee gila jaɓɓungal haa yettii duuso ngoo.

I. To bannge jaɓɓungal too : En tawtoraama e innde fedde ɓamtaare pulaar, ko sete fotde otooji nayi njaɓɓoyii ɓe to posto polis naatirde Nuwaadibu. Maasaallah nde ɓe njettii eɓe ngardi e otooji tati e sete baɗɗo faayiida : Abuu Hammadi Sih, Hammee Lih, Abuu Gaye, Abuu Njaay Daakaa tv e sukaaɓe ngenndiyankooɓe e jaayndiyanke Senegaal e Muritani… Ina tawtoraa e terɗe catal NDB : Bah Sammba Aamel, Sih Najiiru Hammee, Abdul Gey, Ismaa Iila Kebe e Abuu Sih.

II. To bannge bismaango : ɓe ngari ko ñalnde (mawnde) woni aljumaa ina hawri e 24 bowte 2022, waktu 13ɓo saanga juulal jumaa.

. Aadi rokkaa caggal nde yimɓe njuuli calmini ngarti : ko konngol bismaango hoyreejo fedde ndee, timmini bismaango ngoo ko koolaaɗo kuuɓal fedde.

. Caggal ɗuum ko Sih Najiiru Hammee rokkaa konngol bismaango e innde fedde ɓamtaare pulaar catal Nuwaadibu;

. Refti heen ko konngol bismaango njaatige fulɓe hono Bah Sammba Aamel e innde denndaangal fulɓe Nuwaadibu.

. Caggal bismaali waali wuro en ko konngol Abuu Gay gooto e hoɓɓe ɓe ngam ruttude bismaali e teddungal kanko e Abuu Njaay Daakaa Tv.

III. Salminaango e bismaango heeriingo : Fedde ɓamtaare pulaar catal Nuwaadibu waɗani ɓe caggal juulal geeƴe teddungal njarameeje e salminaango heeriingo e innde fedde ndee e catal Nuwaadibu kala. Ko nii ɗum yahri :

. Terɗe fedde ɓamtaare pulaar catal Nuwaadibu e gardagol cukko hoyreejo hono Bah Muusaa Mammadu, yantude e Sih Jibi Aamel, Bah Sammba Aamel, Sih Najiiru,  Abdul Gey, Limaan Sammba Jah, Alasan Sal, Mariyam Ndonngo e Aamadu Kebbel Joob.

. Ko Sih Najiiru udditiri yeewtere ndee ganndirgol terɗe garɗe ɗee e yettinde muujiibu garal ngal : bismaade ɓee, salminde ɓe, teddinde e anndinde weltaare fedde ɓamtaare pulaar jogii e sahnga nde yiyi ɓe, sabu anndude golle maɓɓe e faayiida maɓɓe no fotiri e leñol hee, haa teeŋti e jeyɗo sabaabu oo, hono Abuu Hammadi Sih e Hammee Lih 2stv e darnde Maadiina-gunaasnaaɓe ngam ƴellitgol pulaar.

. Caggal ɗuum ko hoyreejo catal ngal hono Muusaa Bah ɓami konngol ngam hesɗitinde caminaali e bismaali denndaangal terɗe catal ngal e fedde ɓamtaare pulaar e Muritani no diidorinoo e gardagol mawɗo Bookara Aamadu Bah. O fawti heen weltaare nde catal ngal jogii e ooɗoo “programme” mo hono mum alaa e yettude halayɓe no diidorinoo e juɓɓugol mum en e nder ngoo ɗoo wuro sabu ko fotɓe ñemmbeede haa teeŋti noon e fedde Tulde Dubbaango e Hartallo e miijo mum en yuumtungo : miijaade addude ɗoo yetne Abuu Hammadi Sih pirɗo deftere Allah teddunde nde e pulaar e yantude e sete lew lewal communication.

IV. Ko fayti e hiirde maa yeewtere ndee : Ende feccii e doge ɗiɗi.

  1. Rogere 1:  yiili rogere addannde nde ko Hammaat Muusaa Joob ɗowi ɗum. Nde yowitii ko e ɗeeɗoo toɓɓe :

. Ngardiindi e bismaango denndaangal yimɓe nootitiiɓe e hoɓɓe tedduɓe  noddaaɓe nootitii ngo ceerno men ceerno Hammaat Muusaa Joob waɗi.

. Al Quraana Al Keriim mo gooto e almuuɓe galle ceerno Njaay Baro waɗi.

. Konngol hoyreejo fedde : mawɗo fedde nde caggal calminaali e innde fedde nde innde fuutaŋkooɓe, o bismiima laawol goɗngol hoɓɓe ɓe ndenndaangal banndiraaɓe nootitiiɓe e hiirde nde.

. Konngol Abuu Gay Lew lewal communication : O ruttii calminaali e teddungal ɗi ɓe mbaɗanaa ɗo e Nuwaadibu sabu gila ɓe ngari ko teddungal tan ɓe njiyi. O hollirii darnde lew lewal communication ko heblude sukaaɓe jaayndiyankooɓe, muulde defte pulaar e yuɓɓin’de ñalawma deftere pulaar aduunayaŋkeejo.

. Konngol Abuu Njaay e innde Daakaa tv e dow yamiroore ceerno Ajmadu Tikjaani Bsh mo madiina Gunaas e Abdullay Wallee. Ko hollitde weltaare maɓɓe tan e ko ɓe njiyi e Muritani ko haa teeŋti e Nuwaadibu ko. Ko ngo wiyaa lobbudu yurmeende ko ko goonga tigi rigi.

. Konngol fedde ɓamtaare pulaar e daande Muusaa Bah cukko hoyreejo catal Nuwaadibu : Caggal calminaali e innde fedde ɓamtaare pulaar e Miritani haa teeŋti e catal Nuwaadibu, o bismiima ɓe e innde fuuyaŋkaagal kadi o hollirii weltaare huiɓtodin’de nde fedde ɓamtaare pulaar dañi e o ñalawma. O anndinii renndo ngo hol ko woni darnde fedde ɓamtaare pulaar : ko janngin’de ɗemngal e diine o. Yanti heen ko ƴellitde pinal ngal. O teeŋtii kadi golle Abuu Sih Waɗi ɗee ko faayiida mawɗo ko ɗum huunde mawnde fotnde mawnineede sabu ko kodde men ndufi e kosam men.

  • Rogere ɗimmere : Yiili rogere ndee ko Hammee Aamadu Lih.

. Ko adii fof ko haalannde makko yuumtunde ko fayti jotondiral hakkunde maɓɓe e o biyeteeɗo Abuu Sih. O wiyi o ari e maɓɓe ko omo wuli jaw. Ɓe njaɓɓii mo, ɓe njaɓi liggorndirde e makko e fannuuji ɗi ɓe keedi ɗii : winndiyankaagal, wiɗtiyankaagal e muulde defte pulaar. Ɓe mballondiri e makko haa o yaltini defte keewɗe (defte noogaas) ina jeyaa e majje firo deftere Quraana e pulaar ndee. Ɓe ceediima e makko wonde neɗɗo deeƴɗo, ganndo gila e Al Quraana haa e farayse e engele sabu o winndii heen defte. O wonti tonngoowo jeewte e konngi. O teeŋtini wonde e hakilantaagal makko pulaar ɓolo yahataa tawi diine oo ina joñaa ko alaa e sago pulaar e diine oo njahda. Oo welemma maɓɓe mo ɓe keɓi e Muritani gila ɓe naati Rooso, Nuwaasot haa yettii ɗo e Nuwaadibu : ko calminaali e bismaali e teddule. Yo Allah yoɓ moƴƴere.

. Yeewtere diine nde Ceerno Saydu Bah yuɓɓini ko fayti e darnde lislaam e ngenndiyankaagal tawii ko e Arab laaɓɗo cer o haalata, o ruttoo o fira ɗum kadi e pulaar laaɓɗo cer. E njettoraaji makko teeŋtuɗi fayde e Tuldenaaɓe yuɓɓinɓe nguu ɗoo ñalngu haa teeŋti kadi e musiɗɗo Abuu Sih e gollal maantinngal ngal o waɗi. Yo Allah yoɓ mo moƴƴere kanko e banndiraaɓe Tulde Dubbaango kala.

. Konngol Ceerno Abuu Sih : O hollitii weltaare makko e njettoraaji makko keeriiɗi fayde e banndiraaɓe makko Tuldenaaɓe e sehilaaɓe makko ɓe o ardi ɓee (Lew lewal communication). O hollirii wonde ko ɓesngu Tuldenaaɓe mbaɗani mo ko wonaa huunde weeɓnde, jibineede e nokku, mawna heen,  anndude neɗɗo e jiknaaɓe mum, ruttoo heɓtina golle mum haa jarana ɗum en addude ɗum kam e wom’dii ɓe mum leydi e leydi. O jokki e daande makko welnde laaɓtunde nde firo ngo o waɗi e ojooji ngo haa yimɓe ɓe kala mbeltii.

  • Naamnde e ɓeydi :

. Ceerno Hammaat Muusaa Joob addii heen ɓeydol baɗngol faayiida paytungol e njerondiral cimooje Quraana e hiisa.

. Konngol Abdul Gey kalfinaaɗo jaŋde catal Nuwaadibu : Cahgal calminaali e bismaango. O waɗi ko weddaade eeraango e denndaangal Nuwaadibunaaɓe  haa teeŋti hoohooɓe diine e aada ɓe nootittoo e jaŋde pulaar sabu puɗaar e diine e aada njiydi njahdata. O hollirii won’de so tawii defte mbinndaama e pulaar ko alaa e sago ɗe ndaña janngooɓe, ɗum noon hoto janngooɓe ɓee ngoni ? Fedde ɓamtaare pulaar catal NDB ina weddoo eeraango e kala njiɗɗo janngude e ja nginaneede nde njokkondirta d mum en kadi keɓii e yiilanaade ɗim en njannginooɓe e ɗo ɓe mbaawi won’de kala e nder leeɗe NDB.

. Konngol Ceerno Bookara :  Caggal njettoraaji makko keeriiɗi e weltaare makko, kanko ne o ɓeydii e ko Ceerno Hammaat Joob haali ko e njerondiral hiisa e cimooje Quraana.

. Naamndal Ceernaajo goɗɗo Ko fayti e janngude e nder njuulu mum cimooje Quraana piraaɗe e pulaar ɗe, mbele ina jaɓee e nder njuulu ?

. Konngol Sih Najiiru Hammee : ngol fayti ko e teeŋtin’de nafoore deftere firaande e pulaar nde haa teeŋti e konngi fulfulde goɗɗi naatnaaɗi heen ɗi sabu pulaar ina yaaji foyde leyɗe cappanɗe nayi (40) ina kaala pulaar. Ɗum so waɗaama heen ko huunde waɗnde faayiida sanne sabu ko ko ɓeydata no feewi leñol ngol. O yettinii njettoraaji makko fayde e Abuu Sih e won’diiɓe mum e kuuɓal.

. Ko ɗoon futuro e geeƴe fof njuulaa.

. Hiirde nde fusi ko sahnga waktu 22ɓo eko fawi caggal duwaawu Ceerno Bookara e Ceerno Saydu Bah e juulal geeƴe. Haŋkadi yimɓe ɓe caakii….

Binnduɗo : Abdul Gey (kalfinaaɗo jaŋde catal Nuwaadibu).

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.