Njeenaaje Nobel 2022

0
74
Njeenaaje Nobel 2022
Njeenaaje Nobel 2022

Hitaande kala, he lewru oktoobar (yarkomaa), njeenaaje Nobel ine ndokkee annduɓe golluɓe ko ɓamtata ganndal he nder winndere ndee. Hikka kadi Fooyre ine tonngana on no njeenaaje ɗee ciforii.

Nehsuwal-selliwal : Jiytal paatungal e donte yimɓe idiiɓe, e ko faati e baylagol aadee. Rokkaa njeenaari selliwal ko biyeteeɗo Svante Pääbo mahtiiɗo ADN  neɗɗo Neandartaal. Neɗɗo Neandartaal ko neɗɗo ɓooyɗo, nattuɗo woodde, guurnooɗo e Orop, Fuɗnaange ɓadiiɗo, e Asi hakkundeejo, majjuɗo ko ine wona jooni duuɓi 30 000.

Svante Pääbo

Kanko Svante Pääbo golle makko kuccunoo ko yiɗde anndude hol ko ndon-ɗen e ɓeen njaatiraaɓe majjuɓe. Gollal caɗtungal haa ɗoon waawi haaɗde. Miijo tan deftere mawnde, nde ujunere hello ine wili, kelle mum fof ko ceekaaɗe, cilkitaa. Yanti heen, taƴe taƴe ɗee njillondiraa e taƴon defte ujunnaaje ujunnaaje goɗɗe cilkitaaɗe kañum enne. Ndiyam rufee heen haa fof jaggondira wonta ɓoodde wootere. Mbiye-ɗaa yo a wiltu deftere ndee. Ko o waɗi koo wayi ko no wiltude hono ndeen deftere.

Ɓalliwal : rokkaa njeenaari ndii ko faraysenaajo ine wiyee Alain Aspect, e ameriknaajo  John F. Clauser e Otrisnaajo Anton Zeilinger. Ɓee mawɓe tato ndokkiraa njeenaari ndii ko sabu golle mum en paatuɗe he ɓalliwal, hono jiytal biyeteengal « naatnaatondiral kantikeewal » (intrication quantique), silsil ɗo ngabbon ɓakdi ɗiɗon kantiwon njahdata, geɗe mum en fof njokkondira hay so tawii noon ine ngoɗɗondiri no feewi, yolnde waawnde wonde hakkunde mum en fof noon. Jiytugol ngal keertinal kaawningal udditani  won ɗeen karalle kese dame kese : to bannge informatik (jokkondire kisnaaɗe), walla kadi ɓeto seeɓngo ɓaaƴo nder weeyo… Huunde nde hay Albert Einstein goongɗinaano : wonde gabbe ɗiɗi gondunooɗo he fuɗɗoode – no funeeɓe nii – ine mbaawi heddoraade jikkuuji ndenndunoo ɗii hay so nattii wondude ɗo gootel.

Mekanik kantiijo (mécanique quantique) ko catal ɓalliwal miijiwal (physique théorique) toppitiingal geɗe tokoñille no feewi, tolno atom walla ko jaasi ɗum pamaram.

Heɓɓe njeenaari wayliwal

Wayliwal : rokkaa Nobel wayliwal ko ameriknaaɓe ɗiɗo Carolyn Bertozzi e Karl Barry Sharpless e danemarkenaajo Morten Peter Meldal  sabu mum en ƴellitde ganndal wayliwal, njaajni ɗum he faanuuji kesi. Ngol woni ɗimmol ko Karl Barry Sharpless ine heɓa nobel. Kanko woni joyaɓo keɓɗo njeenaari ndii laabi ɗiɗi. Idii heɓde njeenaari ndii laabi ɗiɗi ko faraysenaajo-poloñnaajo  Marie Curie (ɓalliwal 1903, wayliwal 1911), rewi heen ko ameriknaajo Linus Pauling (wayliwal 1954 e jam 1962), ameriknaajo John Bardeen (ɓalliwal 1956 e 1972) kam e Biritannaajo Frederick Sanger (wayliwal 1958 e 1980).

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.