Suwoyraat : Hiirde teddungal UMAR MUUSA SIH

0
264
Hiirde Suwoyraat - teddungal Umar Sih

Jamma 13 ina jofi 14 siilo (saawiyee) 2024, catal FƁPM Suwoyraat yuɓɓinanii sagata pulaar gooto, hono UMAAR MUUSAA SIH hiirde mawnde teddungal, sabu golle makko he nder pelle wuro ngoo, haa teeŋti noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, kam e cagataagal makko e nder renndo ngoo e sifaa ɓurɗo yaajde. Ɗum ari ko timminde golle, sabu makko heɓde fooftere (Alateret).

Hiirde fuɗɗiinde waktu 22ɓo, udditiriraande jaŋde Al Ɓuraan tedduɗo oo, caggal  ɗuum ko kalfinaaɗo jaaynde e njuɓɓudi hiirde ndee, hono Aliu Njaay, holliti njuɓɓudi hiirde ndee. Ndeen o joofnii, kalfinaaɗo pinal catal FƁPM Suwoyraat ƴetti konngol ngam salminde e bismaade fuutankooɓe nootitiiɓe e hiirde ndee. Rewi heen ko goomu pinal catal FƁPM Suwoyraat naatiri dingiral ko pulareeje, ɓoornanteeri pinal njooɗndi e daaɗe ceekɗe niɓɓere jammaagu  e jimol “Jaaroore Umaar Muusaa Sih”. Caggal ɗuum Ceerno Abdul Wohaab Ac ƴefti konngol ngam salminde e waajaade ɓesngu fulɓe. Nde o joofni ko Alasan Daawuuda JEŊ yeewtani yimɓe ɓee nguurndam ceerno men. O fuɗɗorii ko salminde e juuraade tawtoraaɓe ɓee, o wiyi : en manii ɓe caggal nde ɓe ngoppi haajuuji maɓɓe e hammuuji maɓɓe, ɓe muñi jaangol e ŋoŋɗi e kala tuuyooji weeyo ngoo, ngam tawtoreede mbayniigu men e mawɗo men Umaar Muusaa Sih. En njettii, en manii terɗe e yiilirde catal fedde ɓamtaare pulaar Suwoyraat nde cuɓtii mo yo o waɗan ɗum en jubbannde e nguurndam Umaar Muusaa Sih, hay sinno o jojjitaani e ɗum, kono nde wonno toowɗo so towii daɓɓo toowat, so cuusɗo dadii ma tiiɗat, nde wonnoo ɓe sukaaɓe e nde yiilirde siforii noon yo Alla ruttu ɓe teddungal. Kadi so mi wiyaama yo mi haal nguurndam Umaar Muusaa Sih ma mi summbu, mi sajoo, mi dogana dingire mi waɗa geewel, baydi yagga e cowti caggal; mi hucca maayo mi feero, mi waɗa yah-oorel, mi muta haa mi yara kore, mi aggitoo leydi, ɗum fof sabu welamma. Yimɓe tato ina teskini nguurndam am e wuro ngoo to bannge renndo, pelle e pinal : Mammadu Abdarahmaan Sih woni Sih Doggo, Haamiidu Mammadu Bah, yo Alla hokku mo cellal hokka juulɗo fof, e kanko Umaar Muusaa Sih gonɗo sabaabu hiirde men ndee. Hol gonɗo Umaar Muusaa Sih ngam sifa  oo gorko, ma en kaal: Jibinannde makko, jaŋde makko, golle makko, darnde makko, caggal ɗum mbaɗen tonngol.

Umaar Muusaa Sih jibina ko he hitaande 1960 to Seeno Busooɓe, ɗoon mbootu makko daasaa nder doŋre Haayre Mbaar, sahre Bahbaaɓe e nder diiwaan Brakna. Baaba makko wiyetee ko Muusaa Dooma. Yumma makko wiyetee Hawa Madiina walla Hawa Gaalal. Jom leydi waalo e jeeri, yaajiraaɓe leydi hoɗorde e nder wuro Seeno haa koɗni jom jawdi ndariindi, ɗum waɗi gila o fuɗɗii feɗɗitaade o waɗaa ko he ngaynaaka, haa o yonti naatde lekkon.

Teskuya : Umaar Muusaa Sih naataani Al Ɓuraan no aada sukaaɓe fuutankooɓe fof, kono e himme makko, maa en ngartoy heen, nde o hellifaa o janngini hoore makko Al Ɓuraan e sariya, hade makko fiytaade ɗum e yeeso annduɓe.

O naati jaŋde lesre ko hitaande 1967/1968. O heɓi kawgel naatde duɗal hakkundeewal e jaŋde karallaagal ko e hitaande 1977. O heɓi seedantaagal CAP e hitaande 1980.

O naati golle e Snim ko 28 morso 1980 e tolno S6, o waɗii enndooji, wiɗtooji e heblooji keewɗi gaddanɗi mo teskeede sabu himme makko, karallaagal makko e mbaawka makko nawi mo haa o yettii tolno M3 e nder  duuɓi 43.

Darnde makko e nder renndo e pelle  pinal. Omo siforee neɗɗo juulɗo, jokko enɗiijo; ɓuuɓɗo beelol e newiiɗo, renndiyanke e ngenndiyanke, pinɗo, muñɗo, jarlitiiɗo, coftuɗo, daraniiɗo kala ko dillata e renndo maa pelle e koppeeji.

O fuɗɗii janngude pulaar ko hitaande 1978 ɗo Seeno Busooɓe ɗoo, o ɓeydorii ko he Suwoyraat haa o yettii tolno kebloowo. O naati Fedde Ɓamtaare Pulaar Catal Suwoyraat ko hitaande 1982. O jannginii, o yuɓɓinii jeewte, o yeeyii defte e jaayɗe, o ardiima mogooji e kawgelaaji maa pottitte pinal. O toɗɗaa kalfinaaɗo ngalu e hitaande 1983. O toɗɗaa hoyreejo catal e hitaande 1986 haa ɗoo ɗo yahata ɗoo (duuɓi 37), o wiyi yo o lomtine gila o yahaani. So junngo ɓooyii e ngaska, tawi toon ko jam, kono kadi so neɗɗo ɓooyii e ngardiigu, ko moƴƴinde waɗi noon.

O tonngiri yeewtere ndee : Umaar jibinaa, innaa, nootiima innde mum haa timmi:

  • U : Ummannde
  • M : Maantinnde
  • A :  Artirde
  • A : Aadiiji
  • R : Renndo

Dokkirgol teddungal :

  • - Wutte : Hoyreejo Fedde Fulɓe Abdarahmaani Jallo (Dekam).
  • - Tengaade : Hoyreejo Fedde Kaadaruuji Abuu Sih.
  • - Dannga : Hoyreejo Fedde Kokos Mammadu Abdarahmaani Sih.
  • - Paɗe e Sawru Tuggordu : Cukko gardiiɗo Sukaaɓe e Coftal Ɓalli Tiris Semuur Aali Siree Wañ.
  • - Kaala : fiili mo ko musiɗɗo makko Aliwseyni Gey.
  • - Seedantaagal Teddungal: rokki mo ngal ko cukko hoyreejo Catal FƁPM Suwoyraat : Elimaan Kan.

Goomu pinal catal FƁPM Suwoyraat ɓamtiri Njalniika (Neɗɗo woto naat e ko anndaa), ɓe ndewni heen tinndinoore (Ndimaagu ɓuri Jawdi), rewi e maɓɓe Naalaŋke biyeteeɗo: Jibi Jeŋ kam ne yimi, goomu pinal catal FƁPM Suwoyraat uddiri hiirde ndee ko balee yimre (Mehre yiɗataa, mehre añataa) e ngamri (wanngo, yahra-yeeso e rippoo.

Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani Suwoyraat yettii goomu njuɓɓudi e gardagol Demmba wele e wonndiiɓe mum hono Jiggo Abuu Bayla, Abuu Saar, Baaba Umaar Jallo, Aamadu Mbaay e denndaangal banndiraaɓe suwoyraatnaaɓe njaarnaama he darnde maɓɓe laaɓtunde. Yoo Alla sellin, semmbina rokka en ɓamtaare aamiin.

Ciimtol Elimaan Kan

Njettoor Umaar Muusaa Sih
Mi fuɗɗoriima innde Allaahu, mi juulii e nulaaɗo makko. E innde am e innde ɓesngu am kala, min njettii Catal Fedde Ɓamtaare pulaar e Muritani Suwoyraat  e pelle gure e nder wuro Suwoyraat. Ko hono noon njettirtu-mi yiɗɓe e musiɗɓe fuɗɗunooɓe maa addunooɓe ballal mum en e oo belaa weltaare e teddungal.
Ko FƁPM waɗi ɗoo koo ina mawni am sabu wuro ngoo fof, gila e banndiraaɓe haa e leƴƴi koɗdaaɗi kala, kawritii ɗoo. Mi yettii Allaahu njettir-mi jiknaaɓe am e yiɗɓe kala. Mi yenanaama mi ɓuraani adiiɓe am ɗoo ɓee ligganaade leñol ngol, kadi mi daɗaani hay gooto e yontidaaɓe am ɓee. Yoo Allaahu yoɓ on jinngere ndee, sabu ko ɗum jinngere leñol e jibinannde fulɓe e wuro ngoo kala, kala ko dañaa e ɓural, mi ruttii ɗum e juuɗe yiilirde ngenndi e yiilirde catal Suwoyraat, sabu worɓe suusɓe saasɓe dadiiɓe, dariiɓe, haanduɓe e ko ɓuri teddungal oo jamma ina toon.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.