FAKE NEWS / INFOX / KABAARU FENAANDE

0
74
Infox, fake news, kabaaru fenaande
Infox, fake news, kabaaru fenaande

Ujunnaaje ujunnaaje winndannde, nate, wideyooji ina caree ñalnde kala e internet tawi ko kabaruuji ɗi ngoodaani, baɗiraaɗi bonnande yimɓe, walla fuuntude ɗum en haa wooda ko keɓi e mum en ekn. Ko ɗum huunde hulɓiniinde nde tawnoo eɗum fuunta yimɓe heewɓe, tee nattii tan wonde binndi, yettiima nate e wideyooji : hoore neɗɗo, walla ɓalndu mum ina waawi itteede, ɗakkee e ɓalndu walla hoore neɗɗo goɗɗo, tawi so neɗɗo haalanaaka anndataa, walla ko ɓuri ɗum bonnde, terɗe neɗɗo (hoore walla ɓalndu ekn) ina mbaawi jooni waɗteede e (terɗe neɗɗo goɗɗo) tawi ko wideyoo, tee seerndude heen goonga e fenaande ina metti, walla neɗɗo yaltinee ina haala ko haalaani tawi ko sawta mum laaɓtuɗo cer (yeru wideyoo ɗo Barak Oboma haalnetee  haala goɗɗo) … Ko ɗum huunde faaynude nde tawnoo ɗum waɗtii waylude njeñtudi wooteeji e nder leyɗe doolnuɗe (haa hannde sikkeeji ine ngoodi to bannge naatgol Riisi e woote Amerik ɓennuɗe ɗee…). 

Ko ɗiiɗoo kabaruuji ɗi ngoodaani ngoni ko anndiraa hannde FAKE NEWS (Engeleere) walla INFOX (Farayseere), walla KABAARU FENAANDE (Pulaar). Eɗen ndokka yeru e ndee winndannde nde cikku-ɗen loowdi mum ina moƴƴi sareede hay so tawii biyaaɗo ko kam winndi nde oo wonaa kañum.    

Ndee winndannde « Ɓataake Pool Kagame feewde e Kamaruunnaaɓe » yalti ko e Internet. Nde saraama no feewi e  nder WhatsApp e Facebook… Tee heen sahaaji ko yimɓe finɓe cari nde, woni neldi nde woɗɓe. E tiitoonde mayre, wiyaa heen ko Pool Kagame winndi nde Kamaruunnaaɓe, kono tawaama woodaani, tawaama Pool Kagame winndaani oo ɓataake. Ko hono ɗumɗoo woni ko jaaynooɓe mbiyata FAKE NEWS walla INFOX woni KABAARU FENAANDE, hono kabaaru mo goongɗaani baɗiraaɗo fuuntude yimɓe e waɗnude ɗum en e haalnude ɗum en huunde… Ko ɗum huunde yaajnde hannde e internet, haa teeŋti noon e Goomuuji WhatsApp. Huunde fotnde jeertineede, sibu hay gooto anndaa ɗo baɗte mum kaaɗoyta.

Ko adii fof, no winndannde ndee lelorii nii yooɗdaani e mawɗo leydi. Kadi sinno ko Kagame haalata ɗoon, o wiyataa « Tutsi en e Hutu en mbarondirii » sibu ina anndaa ko warhoore leñol Tutsi en waɗaa to Ruwanndaa. Ɗoo tan ina yonatnoo anndude Kagame winndaani oo ɓataake, hay so tawii noon loowdi ndii ina nanndi e njuɓɓundi, ko nde haalata koo ko huunde yaawnde naatde ɓerɗe yimɓe. Yanti heen, iwdi winndannde ndee ina wayloo fawaade e lowe caaktuɗe ɗum, tee nde siifaaka, hay gooto waawaa wiyde ko ɗoo ɓataake ummorii ! So wonaa ko e kolce bamɗi ! Ɗuum tan yonii dallinde winndannde ndee goongɗaani.

Oo ɓataake ko yeru cargol Kabaruuji fenaande baawɗi bonnude. Hono ɗumɗoo ine yaaji hannde e WhatsApp e laylayti renndo goɗɗi ɗii. Yimɓe ina poti waɗtude hakkille e geɗe carata (partaajata), hoto njaajnude penaale !

Kono so neɗɗo yiɗii reenaade sarde fenaande, hol no waɗata ?

Wasiyaaji daɓɓi :

Go’o : Ko ardii fof ko tewaare : tewaare ndee ko « jaggude junngo mum seeɗa » tawo, woni waasde yaawde ; Ɗiɗi : ko jogaade hakilantaagal jeertaare : jeerto kala ko njiy-ɗaa haa koolkiso-ɗaa mbele ina nannii walla nannaaki. Tati : ko hoolkisaade : Hol no hoolkisirtee ? Ko adii fof, ko ɗaɓɓirde nelduɗo ma kabaaru oo (so tawii ko a neldaaɗo mo) hol to heɓi ɗum, haa o haalan maa ko laaɓi. So o waawaa haalande ma ko laaɓi, hoto sar. Aan e hoore maa kadi aɗa waawi hoolkisaade : ƴeewde mbele iwdi ndii ina winndaa heen, walla huutoraade Google ngam anndude saaktuɓe ɗum, ekn…

Wasiyaaji

Anndude iwdi ndii : ƴeewde no moƴƴi lowre ɗo kabaaru oo saaktaa ɗoo (paandaale mum, ñiiɓirɗe dokkaaɗe heen).

Humpitaade binnduɗo oo : waɗde njiylawu jaawɗo ko faati e binnduɗo oo haa annda mbele omo woodi, mbele omo anndiraa nuunɗal ekn.

Hoolkisaade ñalngu winndannde ndee : heewɓe ina cara kabaruuji duumtuɗi ko ɓooyi. Waɗata noon ko ɓe ƴeewataa ñalngu winndannde ndee.

Miijtaade aan e hoore maa : hol no kabaaru oo wayi e maa, mbaasaa yondinaade e tiitoonde hee, taraa winndannde ndee haa laaɓa, haa paamaa ko nde haalata koo no moƴƴi. (winndooɓe heewɓe mbaɗata ko tiitooɗe ɓutte, kulɓinooje walla jurminooje ekn mbele yimɓe ina njannga).

Ƴeewde iwdiiji goɗɗi : mbele won ɗo winndaande ndee saaktaa bannge goɗɗo, njerondiraa iwdiiji ɗii…

Hoolkisaade mbele lowre ndee wonaa lowre njalniika walla ko nanndi heen (faandaare lowre ndee)

Naamndaade haralleeɓe.

Bookara Aamadu Bah

«Ɓataake Pool Kagame : feewde e Kamaruunnaaɓe »

Ujunnaaje ujunnaaje winndannde, nate, wideyooji ina caree ñalnde kala e internet tawi ko kabaruuji ɗi ngoodaani, baɗiraaɗi bonnande yimɓe, walla fuuntude ɗum en haa wooda ko keɓi e mum en ekn. Ko ɗum huunde hulɓiniinde nde tawnoo eɗum fuunta yimɓe heewɓe, tee nattii tan wonde binndi, yettiima nate e wideyooji : hoore neɗɗo, walla ɓalndu mum ina waawi itteede, ɗakkee e ɓalndu walla hoore neɗɗo goɗɗo, tawi so neɗɗo haalanaaka anndataa, walla ko ɓuri ɗum bonnde, terɗe neɗɗo (hoore walla ɓalndu ekn) ina mbaawi jooni waɗteede e (terɗe neɗɗo goɗɗo) tawi ko wideyoo, tee seerndude heen goonga e fenaande ina metti, walla neɗɗo yaltinee ina haala ko haalaani tawi ko sawta mum laaɓtuɗo cer (yeru wideyoo ɗo Barak Oboma haalnetee  haala goɗɗo) … Ko ɗum huunde faaynude nde tawnoo ɗum waɗtii waylude njeñtudi wooteeji e nder leyɗe doolnuɗe (haa hannde sikkeeji ine ngoodi to bannge naatgol Riisi e woote Amerik ɓennuɗe ɗee…). 

Ko ɗiiɗoo kabaruuji ɗi ngoodaani ngoni ko anndiraa hannde FAKE NEWS (Engeleere) walla INFOX (Farayseere), walla KABAARU FENAANDE (Pulaar). Eɗen ndokka yeru e ndee winndannde nde cikku-ɗen loowdi mum ina moƴƴi sareede hay so tawii biyaaɗo ko kam winndi nde oo wonaa kañum.

Ɓataake Pool Kagame feewde e Kamaruunnaaɓe

“Yimɓe fof ina poti janngude ndee winndannde, miijtoo heen”

 Julaaɓe ngañgu !

Mi meeɗaa seerde e haaweede, so miɗo jannga ciimti golwole hakkunde leƴƴi baɗooje e leyɗe goɗɗe, hol no yimɓe wuurdunooɓe e jam, mbattinirta warondirde no jawdi nii. Hol fof no Bete en e Juulaa en to Koddiwaar, Tutsi en e Utu en ga cuuɗi amen to Ruwannda, mbaawiri yettodaade ɗoo e bonannde. Hol no ngonirta e warondirde tawi ko e yamiroore ɓeɓe meeɗaa yiyde, yimɓe ɓe ɓe meeɗaa jotondirde, ɓe alaa ko ɓe njiidi so wonaa leñol…

So mi ƴeewii ko dogata Kamaruun hannde, miɗo sikki miɗo ni fuɗɗoo faamde ko idii nde ndii leydi rewata laawol leydi amen rewnoo hanki. Ɗuum waɗi miɗo winndu maa hannde, aan suka kamaruunnaajo, ngam haalande ma, ma a taw ko mi ɓuraani ma anndude.

Ngañgu wontii julorgal, ŋabbirgal doolnungal wonande dartoriiɓe politik ngam heɓde ɓure pooɗantoo. Nguun njulaagu tuugii ko e tuugorde newiinde : « haɗ maa wonde ko potno-ɗaa wonde walla ɗo potno-ɗaa wonde ko sabu won neɗɗo goɗɗo heed maa e arsuko maa. Ɗum noon, war mo ». Ko nii aawooɓe ngañgu naatnirta yimɓe e peeje mum en bonɗe ɗee.

Ɗum noon aan janngoowo ko mbinndu-mi koo e oo subaka, aan belnuɗo jammbere maa haa weli, paranɗo hare, aan keppuɗo Ñalawma Mawɗo podaaɗo oo ngam gaynidde e yimɓe saabiiɓe ngonka maa ɓee, wonɓe kam en fof e leñol goɗngol ngola, miɗo haalan maa gila e jooni hol padɗo mo e damal hee.

E laawol maa, ma a fottoy e sukaaɓe woɗɓe, jaambareeɓe no maa nii, ɓurɓe ma bonde ɓernde boom, kam enne entiraaɓe enndu ngañgu no maa nii, ɓe kulaani hay huunde, ɓe njahrataa caggal. Ma a war e maɓɓe ko heewi, kono aan ne kadi, ma a waas ɓiɓɓe yumma heewɓe, wandiraaɓe rewɓe heewɓe, koreeji e sehilaaɓe, yimɓe ngannduno-ɗaa, ɓe njokkondirno-ɗaa… Lajal maa inan fad maa e lobugel mbedda heppaani, nder yanaande walla nder dunndu, so a yanii e pittol ɓe tuufi maa, walla, so tawii ko a malaaɗo, mbattindaa e opitaal-yel, doktoor kuruwaa ruus toppito maa. Yeeso maa fof ina siilta ƴiiƴam a heɓtintaako, gaanooɗe wolde ina kawrodini ɓalndu silkitiindu.

Ñalnde kala RFI toppitoo limde maayɓe, haa yettoo keerol ɗo winndere ndee fuɗɗotoo hollitde mette mum. Won ɓeen juuta-ɗemɗe en mbiyi ɗuum fuɗɗotoo ko e 3 000 maayɗo. Subaka gooto maa a heɗo ɗum e rajo, aɗa lelii e leecel maa. Cosgol Goomu beldital. Aɗa anndi gardotooɗo nguun goomu beldital ? Alaa oon so wonaa biynooɗo ma ko oya woni gaño maa oo. Ma a yiy mo omo jala e tele, e JT (Suurnaal parlee Tele) 20h, omo daranii beldital, omo wiy maa yo a yaafo. Goomu nguu maa waɗane bidsee 25 miliyaar ɗi ɓe njogori feccude hakkunde maɓɓe rewrude e fuuntiiji nguyka biyeteeɗi consultation. Aan aɗa lelii ɗoo e leecel maa, gite maa ina kaggi, koyngal maa ina taƴaa, aɗa yoolii e miijooji, aɗa lelna e hakkille maa doggol yimɓe ɓe njogor-ɗaa yoftaade. Kono to boowal too, geɗe ɗee mbayliima. A waawaa hankadi warde no mbelira-ɗaa. Hay so a yiɗii ɗum ne, a nattii joganaade ɗum kattanɗe e doole.

Banndam, anndu, e nder nguu njulaagu, aan ko a kuutorgal tan. Naamndo julaa en e bete en to Koddiwaar, naamndo Utu en e Tutsi en to cuuɗi amen, wuurduɓe hannde alaa e sago, muñondirɓe hannde alaa e sago, e dow mbaawnoor ɓeen wiyatnooɓe ɓe wonde guurdigal nattii aaɓnaade. Miijo ɓeeɗoo wurduɓe hannde e gaanooɗe wolde nde ɓe kaanaano anndude, mooftuɓe mette mum en e ɓerɗe ƴeefooje haame, ɓe janngo mum en boni…

Ko ɗum njiɗan-ɗaa leydi maa ? Ko oon janngo cuɓani-ɗaa sukaaɓe maa ?

Anndu yimɓe fof ko waasooɓe e wolde-ɓesngu, tee, ko bannge maa heewi doole koo fof, ɗo wattan ɗoo, maa on mbaawne beldital.

Nani, a wiyataa a jeertinaaka. Ɗo mbelnataa jaasi maa subaka hannde ɗoo, janngito no moƴƴi haala am kaa, sibu ko haala neɗɗo koolkisiiɗo ɗum e nder leydi mum.»

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa