Saamori Tuure

    0
    335
    Ngalɗoo natal hollitta ko garaangal Saamori Tuure to Ndar, ñalnde 4 saawiyee 1899 (duuɓi 115 hannde). Saamori sokaama ɗoo hade mum joñoyeede nder duunde ina wiyee

    Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.

    Cukaagu Saamori Tuure

    Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula. 

    Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.

    Cukaagu Saamori Tuure

    Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula. 

    O mawni ko e Afrik hirnaange e yonta maantinirɗo mbayliigu, sabu naatgol oropnaaɓe.

    Njulaagu mbaɗdetenoongu e oropnaaɓe addanii huunde e Dowlaaji Afrik alɗude. Ko noon kadi kuutoragol petelaaji wayliri mbaydiiji golwole e nokku hee.

    E hitaande 1848, soofaaji laamɗo galle Siisee en ina wiyee Sori Buraama, ndahi yumma mum Saamori, hono Sokna Kamara, mbaɗti ɗum korɗo. Nde tawnoo Saamori alaano e oon sahaa kaalis ko soodtiri ndimaagu yumma mum, o rokkiti hoore makko oon galle ngam rimɗinde yumma makko. Ko ɗoon o janngi kuutoragol kaɓirɗe. Ina wiyee wonde o gollaniima galle Siisee en ɓee « duuɓi 7, lebbi 7 e balɗe 7 ».

    Caggal ɗuum o angisii duuɓi ɗiɗi e nder konu Saranse Waare Mori, kooninke mawɗo e nder leñol Beretee en, haɓdiiɓe Siisee en, hade makko ruttaade to koreeji makko Kamara en. E hitaande 1861, e nder Diyaala, o waɗaa, kanko Saamori, Keletigi (mawɗo wolde). Ko ɗoon o woondi hisnude leñol makko e bone Berete en, e Siisee en. O tafi konu mawngu, o ardini ɓiɗɓe baabiraaɓe makko e sehilaaɓe makko koyɗe konu nguu.

    Naatgol Sudaan

    Nde Al Hajji Umar Taal sankii e hitaande 1864, ardinooɓe konu mum ngoni e feccitaade laamaandi mum, gooto fof ina sosa dowla mum bannge. E oon sahaa, hedde 1867, Saamori, joginooɗo konu mum timmungu sara Sanankoro faami wonde ina foti daranaade geɗe ɗiɗi : sosde konu mbaawngu, ɗooftiingu, njogiingu kaɓirɗe jaynge kese, kam e mahde dowla tiiɗɗo. Ko ndeen o tuubi, sibu makko faamde ngootaagu laamaandi makko tuugotoo ko e diine. Ɗuum kadi ina faamnina en ko addani mo wiyeede Almaami, so laamiiɗo, gardiiɗo diine.

    E hitaande 1876, Saamori dañi heɓde petelaaji looweteeɗi rewrude e koloni Engele en biyeteeɗo Sierra Leone (Sieraa Leyoon). Soofaaji konu makko njogitinoo ko jaasiije e laɓɓe e petelaaji. O ardii ngu, o heɓti falnde Bure nder wuro Sigiri, alɗungo kaŋŋe (hannde, huunde e ndeen falnde woni ko e Gine e Mali). E hitaande 1878 o waɗti hoore makko famaa (gardo konu) e nder laamaandi makko Wasulu. O waɗi Bisanndugu laamorgo makko, omo jokkondiri e laamaandi Tukuloor ndi o heedondiri to bannge njulaagu e dipolomasi.

    E hitaande 1881, caggal wolde muusnde, Saamori hisni njiimaandi mum e Kankan, wuro njulaagu mawngo, haa arti noon e njulaagu goro, jiimngo e maayo Milo, reenirgo laabi njulaagu keediiɗi. E hitaande 1881, laamaandi Wasulu tuggi ko Seraa Leyon hannde oo, haa yettii Gine e Mali e rewo Koddiwaar.

    Saamori ina haɓanoo heɓtude laamuyon catikon kam e hisnude ngonka mum. O ummanii jogodaade e Engele en wonnooɓe to Seraa Leyon jotondire moƴƴe, o jokkondiri kadi e Laamu Diine Fuuta Jaloŋ.

    Jaggondire gadane e tuubakooɓe Farayse

    Maayirɗe kitaale 1870, Faraysenaaɓe puɗɗii naatde e jiimde Afrik hirnaange ummoraade fuɗnaange Senegaal, ngam yettaade maayo Niil nder Sudaan hannde oo. Ɓe etii kadi yahde worgo, faade tuddule maɓɓe to Koddiwaar. E nder ɗuum ɓe kawri e Saamori, ɓe nanngondiri e mum.

    E feebariyee 1882, konu Farayse yani e konuuji Saamori uddunooɗi Keñeraa. Saamori riiwti ɓe, kono, nehdi e njogitaaje konuuji Oropnaaji ɗii paayni mo no feewi. O waɗi feere kala mbele omo hanndoo Farayse. O idorii yaajtinirde laamaandi makko faade worgo ngam hisnude jokkondiral e Liberiyaa. Ko ndeen tuubakooɓe Farayse e gardagol guwerneer Antoine Combes to Sudaan etii, e hitaande 1885, heɓtude oogirɗe kaŋŋe Bure, kono Saamori dartii ɓe. O fecci konu makko e koyɗe tati, o yaniri e konu koloñaan banngeeji fof, o waawni ɗum en ruttaade.

    Kono, ɗo yahnoo fof, Saamori yaaɓani haaldeede nde faami waawaa dartaade konu koloñaal. Nii woni o siifondiri e maɓɓe nanondiral njulaagu ñalnde 28 masre 1886, o heɓtini njiimaandi Farayse dow fonngo nano maayo Niiseer.

    Wolde e poolgu

    E hitaande 1887, Saamori tawi tafii konu nehiingu, ngu 30 000 haa 35 000 soofaa, njuɓɓiniraangu no konuuji tuubakooɓe njuɓɓirnoo nii, peccitiingu e koyɗe koyɗe (pelotoŋaaji e kompañiiji) e fotde 3 000 waɗɗiiɓe feccitoriiɓe e koyɗe koyɗe, koyngal fof 50 puccu. Kono Farayse ina fellitnoo haɗde Saamori tiiɗtinde ngonka mum. Ɓe ngoni e urɓude murtooji tirbiiji ɗi naataani diine, ɗi Saamori laaminoo. Ɓe ngoni e ŋosirde laamu makko to bannge hirnaange, aɓe mbaawna Saamori siifde nanondire ɗo o heɓtinta njiimaandi maɓɓe e ɗiin nokkuuji, ɗuum ko hakkunde 1886 e 1889 (nanondiral Bisanndugu e nanondiral Ñaaka).

    E lewru Mars 1891, konu Farayse e gardagol Arsinaar, yani e Kankan. Saamori, nde tawnoo ina anndi paddooɗe wuro ngoo mbaawaa falaade obiiji konu Farayse, dartorii hare bettel. Woodi ɗo o fooli taƴe konu Farayse peggunooɗe (Dabadugu e settaambar 1891), kono o ronki yaltinde tuubakooɓe Farayse e nder laamaandi makko.

    E lewru suwee 1892, kolonel Humbert lomtinooɗo kolonel Archinard, ardii taƴre konu, heɓti Bisanndugu, laamorgo Waasulu. To bannge goɗɗo oo, Engele en ndartini ko njeeyatnoo mo kaɓirɗe koo, ngam ɗooftaade « nanondiral Bruxelles ngal 1890 » jowitiingal e ustugol njeeygu kaɓirɗe, e wiyde ngaal nanondiral, jojjungal ngam haɗde njiyaagu afriknaaɓe.

    Hankadi Saamori woni e ruppaade kuccondiral konuuji, kono, kala nokku mo o woppi, o duppat ko wonnoo heen fof haa laaɓa. Ndeen feere addanii mo leeltinde ngabbaagu Farayse, kono kadi taƴondirii mo e nokkuuji ɗo kaɓirɗe ummortonoo mo, ko wayi no Liberiyaa. Nii woni o luuñtitorii bannge fuɗnaange, hedde maayo Bandaama e Komoye. Farayse faalkisii mo, ɗoon ɗo nokku mo o ari oo jeyaaka e nokkuuji ɗi anniyii jiimde jooni.

    Noon ɓe ngoori haa nde ɓii Saamori yani e taƴre konu Farayse, boomi ɗum. Ɗuum addani Farayse ummanaade yoftaade e dabbunde/ceeɗu 1898. Ko e nder ɗuum Guroo nanngi Saamori weetndoogo 29 settaambar 1898 to Gelemu, to Koddiwaar, e joñtoyeede to Gabon. Ko toon o woni haa nde o sankii ñalnde 2 suwee 1900, caggal paawngal jofe.

    Ko o ɗacci

    Sikke alaa heen, Saamori woni neɗɗo ɓurɗo tampinde Farayse e nder diiwaan hirnaange Afrik oo. Ko ɗuum addani ngenndiyankooɓe afriknaaɓe kadi limtude mo e jaambareeɓe dartiiɓe njiimaandi koloñaal.

    Masa Makan Jabaate waɗii e makko tinndinoore « Une hyène à jeu » (1988) ɓaarnunde ciifgol nanondiral Keñebaa-Kuraa, ɗo Saamori Tuure woppanta Farayse fonngo nano maayo Niiseer e hitaande 1886.

    Diɗɗal Bembeya Jazz National mawninii Saamori e nder jimol mum « Regard sur le passé » jaltungol e hitaande 1969. Jimol ngol ina jarfa dartagol koloñaal ngol Tuure dartii, e fuɗɗoode mahngo leydi Gine.

    Alfaa Bolonndi, jimoowo Koddiwaarnaajo, yimii mo kadi e jimol mum « Bori Samori » (caaktangol e hitaande 1984) ngam siftorde Saamori Tuure.

    Fr.wikipédia.org
    http://fr.wikipedia.org/wiki/Samory_Tour%C3%A9

    Fulo : Bookara Aamadu Bah

    Ngalɗoo natal hollitta ko garaangal Saamori Tuure to Ndar, ñalnde 4 saawiyee 1899 (duuɓi 115 hannde). Saamori sokaama ɗoo hade mum joñoyeede nder duunde ina wiyee