Tonngol Siyaara Ceerno Muttaar Moktaar Taal

0
224

 

Njuɓɓundi siyaara men hannde 15 oktoobar 2016 lelni ko yoo en puɗɗo e waktu 15h30 tawi fuɗɗoraa ko silke e duwaawu e janngugol qur’aan rewi heen jime almuɓɓe e beyti almaddaaji .

siyaara jokkii jokkidii e siftin’de nguurndam ceerno Moktaar Taal e wasiyaaji joganinoo ɓesngu wuro suwoyraat, sabu ngadduki kesiri , kulhuli ,kam e faayre mawnde ina dooki ngu ,tawi sabii ɗum ko firtaare nehdi e jikkuuji o tafnoo e jibinannde wuro suwoyraat.

Daliilaaji mum :

– Mbayliigu aduna oo e koomtooje mum

– Ustagol mawɓe ( joom duuɓi en ) e nokku o

– Ɓesnugol leñol ngol

– Ɓesnugol wuro ngoo e naatnaatondiral jikkuuji e faggooji kesi.

Jeeƴtanagol won ɗiin mbelemaaji pittaali ( inɗeeli , ndiiftunguuji tawa aldaa e kattanɗe ).

Seernaaɓe , sharifaaɓe, kam e almuɓɓe nootitiiɓe ɓee fof , teeŋtinii yoo leñol ngol janngu , janngina sukaaɓe ɓee. Eɗen poti janngin’de ɓesngu men , jannginen ɓe gannde taaniraaɓe kam e waliyaaɓe , njannginen ɓe ɗeen gannde,nganndinen ɓe ɗeen gannde, mbele ɓe nganndaa ɗeen gannde ,ina ngabboroo en ɗeen gannde, tawi en ndiiwtaani gannde keddiiɗe ɗe.

Njokken enɗam, njahondiren sabu hannde jahondiral nattii duumaade ( yimɓe so njahondiraani dental saroto) sabu gooto fof ruttoto ko e fedde mum, wuro mum ,maa diiwaan mum. En ndiiwtaani ɗuum, kono eɗen poti semmbinnde, njuɓɓudi kuufndi renndo men ndii ( jamaaji ,jumaaji,dewle, inɗeeli eko nanndi heen) sabu ko ɗuum reenata, hisna enɗam hakkunde hoɗdiiɓe.

Naŋtoo ɗen e golle mumen, muñondiren , ndeento ɗen tooñde e kala fannu ( to liggeyi ƴeftude ko jeyaa, salaade hare e reentaade ɗum , njogoo ɗen himme e golle men .Ndenten ,ndeento ɗen seegaare sabu ko ɗum aayaare renndo , aayaare leñol .

Eɗen laaɓaa to allah sinno Ceerno Mokhtaar wuurduno e men hannde maa o waajotono en hono ɗum.

Jaaroore feewde e ceerno Muktaar taal ( weluya allah e makko ) ina jokki, kam e wasiyaaji seernaaɓe men haa waktu 22ɓiijo,duwaawu hokkaa dental waynondiri

En njettii allah , en njettii fedde DEKAM (dental , kawral, musiɗal ) , e gardagol Abdarahmaan Jallo , en njettii jibinannde suwoyraat no diidorii, haa teeŋti e ɓee seeremɓe nootitiiɓe oo siyaara , kono kadi njettoor keeriiɗo fayde e seeremɓe men hoohooɓe diine, semmbinɓe en e kala sahaa , anndinɓe en laawol feewde e allah, laaɓɓe deedi, walluɓe en , ndanndi en e pergitte e ngol laawol ñaaɗngol, kolli en ayiibaaji pittaali men, nehi ɓerɗe men, haa mbaaw ɗen haanndude e hadara allah, tawi eɗen cenii ,eɗen laaɓi.

Yoo Allaahu accu en caggal makko ko juuti, tawa eɗen kuutoroo daartol tinndinooje makko. Yoo Allaahu hokku en heɗaade ,e ɗooftaade, lomtii ɓe mo ɓe ,e dente ɗe kala.Yoo Allaahu juutnu nanondiral, e dewondiral maɓɓe ,sabu ko ɗuum woni peewal men. Yoo Allaahu hokku en nafondirde e koye men ko aldaa e wasuya. Yoo Allaahu semmbin en kala hitaande, ngam wuurtinde siyaara Ceerno Muttar Taal, sabu ko o maande tiɗnde piɓondiral men. Ko allah ñaagi ɗen ballal e barke fayde e ɗee golle, yoo allah waɗɗe golle laaɓɗe, jaɓaaɗe, waɗa e njeñtudi majje nafoore julɓe fof. Allah juulii e nulaaɗo mum Muhammadu hisnii, yoo yurmo o yaafoo aaleeɓe e sahabaaɓe makko , o waɗta en heen, enen e jibnaaɓe , e seeremɓe kam e denndaangal juulɓe. Oɗon njarloo oɗon njaafoo. Yoo allah yurmo ,yaafoo mo , aljanna wona jaaƴnde , toon wona fooftorde makko ; kanko e kala maayɗo juulɗo. Allaahumma salli alaa seyyidinaa Muhammadin,al khaatim lima sabaqa , wa alaa aalihii haqqa qadrihii wa miqdaarihi al al’asiim. On Njaaraama

Suwoyraat ñalnde 15-10-2016. E innde fedde DEKAM (dental-kawral-musiɗal)

Haamidu Mammadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa