Rewindo mbayliigu jaŋde : Jokkondiral pelle pinal e Diiso Toowngo Jaŋde (HCE)

0
541
Jokkondiral e HCE
Jokkondiral e HCE

HCE (Diiso Toowngo Jaŋde – DTJ)

Ñalnde 5 sulyee 2023, Jokkorde Pelle Pinal jooɗodiima e Diiso Toowngo Jaŋde (DTJ) to nokku Diiso ngoo, e gardagol Hooreejo mum, hono Usmaan Bah.

Udditi joɗnde ndee ko hooreejo diiso ngoo. O holliti ɗum jeyaa ko e tuugnorgal maɓɓe golle, tee ɓe njooɗodiima e gollodiiɓe woɗɓe ko faati e jaŋde ko adii. O teeŋtini darnde pelle pinal ɗee e nder ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ɗee, gila hanki ko adii hannde : ɗuum addani ɗe wonde gollodiiɓe teskinɓe.

Caggal ɗuum o holliti ginol golle joɗnde ndee :

1. Kollitgol Diiso ngoo

2. Kollitgol pelle ɗee

3. Ɓeto ciynugol mbayliigu jaŋde

Wonande toɓɓere adannde ndee, karallo Diiso ngoo waɗii tonngol laaɓtungol DTJ (HCE) gila to bannge paandaande mum, njuɓɓudi mum, e golle fuɗɗii gollaade.

Caggal ɗuum aranɓe pelle ɗee mbaɗii daartol majje paamningol : gila ɗe cosaa, daawe ɗe ndewi, haa e ñalawma hannde oo. Duuɓi tati caggal cosgol FƁPM (4 suweŋ 1976), ɗe keɓi wune darnde majje, so pellitgol laamu naatnude jaŋde ɗemɗe ɗee e nder jaŋde laamu (1979). Ɗum ko gaa-gaa capanɗe ujune mawɓe ɓooraaɓe humambinnaagu, haa teeŋti e nder nokkuuji remooɓe. Hay gooto humpaaka hannde golle juumtuɗe ɗe Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije gollii hakkunde nde ngal sosaa (1979) e nde ngal fusaa (1999). Ɓetooji baɗanooɗi teeŋtinii jojjugol kuɓtidingol jaŋde ndee nder duɗe laamu. Ko wonaa ɗuum, gila 1980 Fedde Ɓamtaare Pulaar ine yaltina jaaynirgol e ɗemngal Pulaar ngol alaa nanndo hannde e winndere ndee, yaltoore ko duumii gila 2006 caggal nde nde dartii e kitaale dewɗe e kewkewe 1989. Ko noon ne kadi pelle ɗee ƴellitiri ɗemɗe ɗee rewrude e binndugol defte nder denndaangal fannuuji ganndal, ɗe mbaɗi biɗte (wiɗtooji) kelmeendi, ɗe naatni ɗemɗe ɗee e nder karalle kese rewrude e peewnugol kuutorɗe (yeru tappirɗe) kam e cosgol lowe enternet, yeru pulaar.org sosaande e hitaande 2007.

Pelle ɗee tawtoraama no haaniri nii Jeewte Kuɓtodinɗe Jaŋde (2008, 2013 ; 2017), haa teeŋti kadi e ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu jaŋde e hitaande 2021. Ɗe peewnii defte e kuutorɗe jaŋde kañje fof e famɗude jogogal.

So artii e toɓɓere faatunde ɓeto ciynugol mbayliigu jaŋde, Hooreejo DTJ haalii ko njuɓɓudi ardii ndii fuɗɗii gollaade. O limi jokkondire ɗe ɓe puɗɗii waɗdude e gollodiiɓe jaŋde. O wasiyii dewindagol e keblanagol golle ɗee.

caggal ɗuum o naamnii joɗnde ndee naamne garooje ɗee : Hol miijo mon e sariya kuccam kaa ? Hol ko woodaa ? Mbele ɓesngu nguu ine yahdi heen ?

Yonaaɓe pelle ɗee njaabiima naamne makko ɗee : wonande naamnde ɗiɗi cakkitiiɗe ɗee, ɓe kolliti fof fawii ko e laamu nguu. Wonande naamnal gadanal ngal, ɓe kollitii mo wonde pelle ɗee neldii jaagordu jaŋde nduu wasiyaaji mum en gila e fuɗɗoode binndugol sariya kaa, kadi ndaraniima miijo mum en e nder ñalɗi diisnondiral paatuɗi e jaŋde ɗii, kono ɗe keɓaani jaabawol. Jooni noon, ɓayri sariya kaa wootaama, aɗe mbeltii e toɓɓere naattingol ɗemɗe ngenndiije ɗee e nder duɗe laamu. Kono aɗe cunii e jiiɓooje gonɗe e nder huunde e kuule sariya kaa, baawɗe saɗtinde ciynugol mum moƴƴol  (kuule 65, 66, 67 e 68).

Hol ko woodaa ? E miijo pelle ɗee, foti jaabaade ngal ɗoo naamnal ko Jaagordu Jaŋde e Mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde (MENRSE : Ministère de l’Education nationale et de la Reforme du Système éducatif), sibu ko kañum anndi ko jogii e jannginooɓe e huufooɓe ekn. Kono tan, yonaaɓe pelle ɗee teeŋtinii kirjingol jannginooɓe e jinnaaɓe, e almuɓɓe.

Mbele ɓesngu nguu ine yahdi heen ? E miijo yonaaɓe pelle ɗee, pellital kimmungal, hono laawɗingol ɗemɗe ɗee, ine foti ƴettaade. Hade maggal ƴetteede, feere naattingol ɗemɗe ɗee e nder duɗe laamu, ine foti siyneede ko ɓuri yaawde e no ɓuriri feewde. E miijo maɓɓe laamu nguu ine foti ummanaade hirjino mawngo nder ɓesngu hee, ngu ummanoo oorle jaŋde mawɓe e nder ɗemɗe ngenndiije nay ɗee, ngu udditana pelle ɗee duɗe laamu mbele ine mbaawa yuɓɓinde jaŋde mawɓe. Aɗe mbasiyii kadi neldugol lappi kirjingol kam e keɓtingol nokkuuji ɗo duɗe gadane ɗee poti sompeede, tawa yahata e ɗiin lappi ko Jaagordu jaŋde e IPELAN e Pelle pinal ɗee, e nder leydi ndii no diidorinoo.

Wonande ciynugol sariya kuccam kaa, yonaaɓe pelle ɗee, ka suwaa tawo siyneede sibu alaa ɗowol golle (feuille de route) lelnaa tawo, tee alaa fof kewu juutagol golle paatungol heen, Jaagordu jaŋde nduu walla juɓɓule kattanɗe ɗuum njuɓɓini haa e oo sahaa. Yonaaɓe pelle ɗee ɗaɓɓii nde yimɓe mum njeyetee e HCE mbele ine mbaawa addude ballal mum e golle hee.

Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.