Leydi ndemateendi, sewnde ngalu ngenndi

0
874
Njiyaagu ndema to saraaji Erkiis he Muritani
Njiyaagu ndema to saraaji Erkiis he Muritani

Dowla Muritani feri ko kappanɗe ɗiɗi : heen wootere tuugii ko e ndema inniraaka PNDA (Programme National pour le Développement Agricole) walla mbiyen Tuugnorgal NGenndi ngam Ƴellitaare Ndema e happannde ɗimmere wiyeteende PNDE (Programme National pour le Développement de l’Elevage) hono Tuugnorgal Ngenndi ngam Ƴellitaare Ngaynaaka. Adannde ndee foti joofde ko e hitaande 2025, watindiinde ndee ko e ndeeɗoo hitaande 2023 joofata.

Teskaa ko leydi ndema ina rokka fartaŋŋeeji keewɗi, kono kadi ina heewi caɗeele. Gila leydi men heɓi jeytaare mum faade jooni, ko ina tolnoo e 550 miliyaar ugiyya feraama e ngooɗoo senngo, tawi ko jawdi ummoriindi caggal leydi  maa jawdi dowla oo e hoore mum. Jiidaani e caɗeele ɓurɗe teeŋtude ɗee pawii ko e laɓɓitingol jeyal leydi sabu sariya mo 83-127 ñawndaani caɗeele seerndude ko laamu jeyi e ko teelɗuɓe njeyi e ko won e dente njeyi (leƴƴi , galleeji maa kinɗe). Ɗuum ina jeyaa e ko ɓuri telɓinde ƴellitaare ndema e nder leydi hee, yanti heen ko kuutorɗe gaadanteeje haa jooni kuutortee. Mahdiiji tammbotooɗi ndema ƴellitaaka, ngoodaani (laabi dewteeɗi, kuuraa, ndiyam e sato njulaagu mbaawngu fooɗtude teelɗuɓe ñamlirooɓe kaalisaaji, wallitooɓe kaɓirɗe karallaagal ndema..). Hay so tawii noon, tolno katanɗe men to bannge leydi ndemateendi famɗaani : wertaango leydi ndemateendi tolniima e 530 000 hektaar tawi heen 135 000 ha koko waawi ilneede kono alaa ko huutoraa heen so wonaa 34%. Ɗum fof so huutoronooma no haanirta nii, maa ustanatno en baasal, ustana en yowitaare ko faati e nguura, ƴellita leydi ndii.

Ko kaaɗoo ngonka addani laamu jogaade jiyanɗe kese pawiiɗe e ɗeeɗoo geɗe, to bannge politigi ko heɓtinde jeyi leydi ganni mbele eɗum tiiɗtina ngootaagu ngenndi, to bannge faggudu huuɓnude soklaaji men to bannge nguura, ustande en jiggagol nguura caggal leydi. To bannge karallaagal, naatnude karallagal kesal e nder ndema tawa ina huutoree kaɓirɗe jaaduɗe e kaan ndema, To bannge renndo, newnande remooɓe ɓesngu Moritani kala, teeŋti noon hoɗdiiɓe ɓe ngalaa leydi, e dow nanondiral, heɓde leydi tawa ko ndi huutoraaka.

Sifaaji no leyɗeele ɗee kebori golloreede :

•Heertaade bertalle nokkuuji jaajɗi kuuɓnuɗi mbaawka ƴellitde faggudu, rentinde ɓesngu renndo satiingo ngoo kala, tawa ina yahdi e ko yowitii e karallaagal ballitoowal ɓamtaare (leydi ndi e hoore mum, keɓgol diƴƴe ilnirɗe, laabi peewɗi, kuɓɓam ekn..).

•Anndude hoɗdiiɓe nokku oo, ɓe ɗum toɗɗii, hirjinde ɓe, humpitde ɓe eɓɓaaɗe ganniyaaɗe ummaneede ɗoon, e no hebori golloreede.

•Waɗde wiɗto yowitiingo e jeyal leydi nokku oo e renndooji catiiɗi ɗum e dow gardagol taƴɓe sañ nokku oo e wallondirde e jaagorgal laamu to bannge kaalis ko yowitii e geɗe karallagal e kaɓirɗe.

•Termondirde e jotondiraaɓe ɓee (woƴaaɓe leydi ndii) ngam nanondiral e jeyal leydi cifaandi ndii, ɓe kollita yiɗde maɓɓe gollondirde e laamu e ñamlirooɓe kaalisaaji heborɓe toɗɗeede caggal nde mbaɗdi kawgel hakkunde mum en ngam hollirde yiɗde mum en liggaade leydi ndii, ndokkandi qiima.

•Joofnirde ooɗoo silsil keptingol jeyal leydi tawa ina tuugii e sariya “jeyi leydi mo toŋ 83-127” tawa noon ina yahdi e nanondiral e jotondirɓe e haala leydi toɗɗaandi ndii.

•Lelnude sarɗiiji potɗi tuugeede wonande teelɗuɗo ñamliroowo kaalis oo, jeeytiiɗo gollaade leydi ndii  fawaade e kattanɗe mum to bannge karallaagal e jawdi.

•Nde ɗumɗoo fof joofi, yettinde ɗum jaagorgal laamu kalfinaangal kaalis wondude e natal eƴɓo (plan) ngesa baa, sifaa faggudu nduu e jotondiral mum e renndo ngoo ; hol ko wiɗto waɗaango yowitiingo e jeyal leydi ndii jibini, eɓɓaande kasdi leydi ndii tawa ina dottanaa lajal, seedamfaaguuji jeyal leydi yimɓe ɓee walla renndooji ɗii, tummbutere kaayit jowitiiɗo e nanondiral  e dow leydi hee e bayyinaango habroowo wonde renndooji ɗi ɗum toɗɗii ɗii fof njaɓii etee ciifii ngo.

Ɗum fof noon wallitta ciygol mum ko Goomu Ngenndi karalleewu ngu darnde mum foti wonde, caggal nde jotondiri e taƴɓe sañ nokku oo, e fiilaaɓe nokku oo e sarwissaji karalleeji nokku oo :

•Sakkitde miijooji e peeje no jiilgol leydi ndii foti yahrude  mbele dañal jotondirngal e leydi ina ɓeyda ñootondiral renndo ngoo, tiiɗtina ngootaagu ngenndi ndii, daɗnda ceŋɗe renndo ɗe ngonka mum en farwi e nder renndooji remooɓe.

•Wullitaade law taƴɓe sañ ndenndaandi kala geɗe leeltinooje  ƴellitgol ndema.

•Faawaade e ɗaɓɓaande sarwisaaji Kaliifu kaalis laamu nguu, ƴaañde ɗum ngam dottude, bayyina etee siyna kala feere hatojinaande sabu wonde ɗum jiiloowo leydi, kiisaandi ko e jawdi Dowla jeyaa.

•Heblude e ƴaañde kala coftal jotondirngal e ciynugol faandaare men feewde e dokkugol leydi ndemateendi, ngalu men e nder ngenndi he,  qiima.

•Humpitde, hirjina ɓesngu nguu mbele ina semmbina dawrugol dowla oo e kala ko feewti e mooɓgol denndaangal kattanɗe ngaluuji men to bannge leydi ndemeteendi, fawaade e yuɓɓinde njilluuji ngam faccirande yimɓe ɓee peeje ɗe jaagorɗe laamu ƴettata ngam siynude dokkitgol leydi ndemateendi qiima.

•Ɓulnaade, rewindoo peeje ciynooje sariyaaji leydi ndemeteendi e wasiyaade kala peeje newnooje ƴellitgol ndema e naattingol eddaagu e nder mum.

•Rokkude wasiyaaji fawaade e ɗaɓɓaande mum en, juɓɓule gollotooɗe e dokkitgol qiima ngalu  leydi men ndemateendi.

•Wallitde tigi rigi mbele jam e deeyre ina wona e renndo hee ngam ko ummanaa koo waawa jaaƴoyaade.

•Tabitinde e reende nanondire dañaaɗe hakkunde gollodtooɓe to bannge jeyi leydi fawaade e sariyaaji goodɗi ɗii, mbele jiilgol ngaluuji leydi ndemeteendi ina waɗee e nder kaɓɓondiral.

Ko ɗum ɓuri himmude e jiyanɗe kese ɗe laamu jogii hannde  feewde e leydi ndemeteendi e nder waalo sabu teskaade dawrugol ɓennungol ngol ɓuri annominde kono dawrugol loppitgol  jeyi waali-wuro en hoɗɓe daande maayo. Ngool dawrugol noon ina anndaa tan jibini ko ceerundal hakkunde leƴƴi e ustaare hoolaare hakkunde hoɗdiiɓe e deŋgol ƴellitaare.

Ina yaakoraa ngolɗoo dawrugol so siynaama, yiyltooɓe dawruɗi laamu sabu miijanteeri mum en e nafooje mum en keeriiɗe kanndaama, maa hoolaare rutto hakkunde hoɗdiiɓe kono kadi ndema ƴellitoo e nder leydi hee, heege egga, baasal ustoo.

Maamuudu H. Joob

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.