Kaalden Goonga : so fowru faliima sagata, yiyi ko he teppere mum

0
76
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

Pulaar ene wiya « so fowru faliima sagata, tawata yiyi o e jaɓɓal mum ». So mi welaama, mi wiya, hannde, ɓesngu Senegaal rokkii en winndannde nde yaawataa yejjiteede. Ndee winndannde wiyi ko « so ɓesngu leydi welaama daraade, rentat, nanngondira, faamondira, miijooji e peeje wostondira, fewjida ngam yettaade fayndaare mum ». Sinno tan hannde demokaraasii ko neɗɗo wonnoo, mboɗo suusi wiyde o sellaani. Tee rafi mo o wondi oo wiyatee ko « TATI ». Ɗii tati, ko ɗi laamɓe heewɓe nangtii hannde e mumen. Leydi fof hawrat, « yoo laamɗo leydi fiile, jooɗoo e dumunna dottaaɗo, tawi waawata hesɗitinaneede lefol mum tan ko laawol gootol ».

Laamu e heewde neema e mbelemme. Jawdi e heewde jarabi, joom mum jommba, yedditoo ko haalnoo, firta aadi. Itta ɗiɗi waɗta tati wiya: « mboɗo hatojini e lefol tataɓol, sabu eɓɓooje lelnunoo-mi ɗee njoofdaani. Tee mi yiɗaa ɗaldude woɗɓe ɓe paamaani woto mbonnude ». Tawde noon doosɗe leydi njaɓaani ɗum, alaa e sago o daranoo e waylude ɗe e ballal lannda makko ndoolnuka to suudu sarɗiiji, walla lanndaaji biyatnooɗi ko luulndo, soko nannganɗi mo junngo sabu ɗaminaade heɓde « maka yettee ». Kono won ko heewɓe nganndaa, walla tawa ene nganndi, ngondi ko njiyaani walla ene calii haalde. Woni doole ɓesngu leydi.

So ɓesngu nattii waawde muñde ɓitteende, hay wempeƴere wootere waawaa regginde ɗum. Humpaani hay gooto, yoga e leyɗeele ɓamtiiɗe hannde, so ƴeewaama, maa tawe ko filñitaare ɓesngu sakkii. Ene wiyee won e leƴƴi ndentataa haa aduna firtoo. Tee so ɗi ndentaani, ɗi kaaltidtaa. Ɓe kaaltidaani noon paamondirtaa. Tee ɓe paamondiraani alaa ko mbaawi fewjidde, alaa pellital mbaawi ƴeftidde. Kono holi ko heewi saabaade ɗum fof ? Nanondiral leƴƴi ene waawi waɗde e sahaa daɓɓo. Joom mum ene ndenta tawa tintondiraani. Sabu mumen wuurde caɗeele denndaaɗe, ɗe ɓe njenanaa ɗaldataake e gooto. Haa teeŋti noon, hannde, ko ɗii laylayti renndo ngari koo, pucci nattii huutoreede ngam wulloyaade yimɓe yo ngar. Taballeeji nattii fiyeede cabbi ɗiɗɗiɗiiji, tattatiiji ngam rokkude kabaruuji e humpitde ko hesɗi ko tinanooka. Mawɓe ene kaɓɓatnoo e pooli ngaarawon mboɗewon, ɓurɓe heen jogaade gannde cuuɗiiɗe ene kuutortonoo daaɗe.

Hannde, alaa e ɗee geɗe fof ko huutortee. Konngol yaltat jooni paho nana, ɗo waawi wonde e duunde baaba Aadama hee fof. Natal natee, hay wumɓe njiya gila kollaaka. Pulaar noon wiyi « ko gumɗo yiyi, weejii, ko paho nani saaktiima ». Firti tan ko aduna oo nana ɓosa. Tee ellee hakkilantaagal donkanongal yo waylo ngal nana ɓosda heen. Waɗde alaa e sago, laamɓe men ɓee ngannda, ko woodnoo koo nattii. Politik nattii wonde « poɓɓee poppee pokkitee ».

Ɓesngu Senegaal ene foti suusneede e ndee darnnde. Duwanee, ñemmbee. Mbele ko dañaa toon koo, dañee bannge goɗɗo haa natta hankadi ko afriknaajo oo waɗdunoo e Faraysenaajo e Ameriknaajo koo.

Ngam siftinde ngeel daarel, Ameriknaajo, Afriknaajo e Faraysenaajo meeɗii jooɗaade ene mbasondira. Gooto fof ene wiya ko leydi mum ɓuri heewde e waawde Demokaraasii.

  • • Faraysenaajoo oo wiyi : « minen, Alla e amen anndude demokaraasii e huɓindaade ɗum, so woote mbaɗaama, so futuro yonii tan min nganndat piilaaɗo lefol laamu »,
  • • Ameriknaajo oo wiyi: « minen ko hade naange mutde. So ñalawma feccinii tan min nganndat piilaaɗo »,
  • • Afriknaajo oo wiyi : « onon fof demokaraasii mon ene ŋakki. Minen, to Afrik, emin ngannda piilaaɗo gila woote puɗɗaaki ».

Mboɗo sikki, ngol konngol jaraani faccirde. E ngol faamaa, sabu ko ɗuum woni ko kewata bannge yoo bannge e nder leyɗeele men. Ɗum noon, foti hankadi ko iwde e nder Afrik. Ittata ɗum noon ko dental, kawral, kaaldigal e kaaltidal, pewjidal  baɗtindoowal e golle tabitde. Yo Alla won Ballo. Aamiin.

Malal Sammba GISE

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.