Pottitte pinal to Gural Eeleega

0
338
Ñalɗi pinal Gural
Ñalɗi pinal Gural

Hikka kadi, pottitte pinal njuɓɓinaama to Gural ñalnde 30 e 31 bowte 2022. Ɗi udditiraa ko konngol hooreejo Ganniiru Nagge to galle sukaaɓe Eeleega. O bismii heen tawtoraaɓe ɓee, o siftini kadi daartol ñalɗi ɗii kam e paandaale mum en.

Pottitte mbaɗi ko e nder balɗe ɗiɗi, ñalnde 30 e 31 bowte 2022. Fotde teemedere neɗɗo tawtoraama ñalawma gadano oo to Eeleega, ko jiidaa e Guralnaaɓe heewɓe e ñalawma ɗimmo oo to Gural e hoore mum.

Ñalawma gadano oo mawɓe Eeleega, jom en duuɓi en, ciftinii no leƴƴi mawɗi Muritani mbaanoo nanngondirde. Ɓe noddi jokkere enɗam hakkunde hoɗdiiɓe e duttagol e aadaaji goonganteeji ɗii. Ñalawma ɗimmo oo yimɓe kawriti to Gural ngam aafde haayre suudu Ganniiru Nagge nduu. To wuro Gural too, ɓuri juutneede ko e yeewtere faatunde e borjugol jaŋde.

Ñalnde aljumaa 30 bowte, fotde teemedere eeleeganaajo e ummoriiɓe jookli Muritani ɗii kala ndenti to Galle sukaaɓe Eeleega ngam udditde Koolol Eeleega. Hooreejo Ganniiru Nagge nduu, hono Aamadu Bah, e nder konngol mum, siftinii darnde himmunde nagge darinoo e nder nehngo jawdi nder daartol Muritani. O rokki yeru ɗo o holliti wonde, ko heewi e kaalis leydi ndii nde heɓi jeytaare mum ndee, ummortonoo ko e lempoo mo aynaaɓe jawdi njoɓatnoo. Aamadu Bah siftini kadi no aynaaɓe polintonooɓe ummortonoo e jookli Muritani fof ngam arde yarnude e durnude jawdi mum en he Weendu Eeleega.

Mammadu Joop, koroowo jaagordu ngaynaaka, siftinii kam ne, konngol naalanke konngonaajo biyetenooɗo Papa Wemmba « Leñol ngol alaa pinal wattinta ko majjude » nde tawnoo ko hisnude pinal wonnoo konngol ƴaañorgol Koolol Gural Eeleega.

Takkusaan les, yimɓe kawriti kadi to Galle sukaaɓe Eeleega ngam tawtoreede yeewtere faatunde e daartol wuro Eeleega e kitaale 60, e gardagol Abdullaay Mammadu Bah. Yeewtere ndee ine joginoo yeewtooɓe nayo, kamɓe fof ɓe teeŋtinii jojjeende ngootaagu leƴƴi leydi ndii, ngam wuurdude e leydi ɗo leñol walla tirbii alaa hiisa, haa teeŋti noon nder Eeleega ɗo « Pullo alaa, capaato alaa, hardaane alaa, woni ɗoo ko galle gooto ».

Janngo mum, ñalnde aset 31 bowte, yimɓe pottitoyi to Gural ngam tawtoreede gaafgol haayre suudu wejo Ganniiru Nagge. Haakem walla cukko mum, kam e cukko meer, kam e Aamadu Bah, hooreejo Ganniiru Nagge, ine tawaa. Rewi heen ko njillu Ganniiru eyɓinanoondu nduu, ndu woɗɗondiraani Ganniiru Nagge jogorndu maheede nduu. Ko ɗoon Saydu Ngam, coso, gardiiɗo ko wonnoo Ganniiru ñeeñe e aadaaji Bagodin kam e ganniiru adanndu Nuwaadibu, rokki denndaangal kuuje ñeeñal e aada ñeeñe Muritani fagginoo.

Tiindaa caggal ɗuum ko to Duɗal gaggaaji wuro ngoo, ngam heɗaade yeewtere faatunde e borjeende jaŋde ; kam e yeewtere faatunde e safaruuji gaadanteeji, leɗɗe cafrooje, kam e kollitgol defte ɗiɗi caaktaaɗe ko ɓooyaani e ɗemngal pulaar, hono « Dewgal nder jaŋde » e « Wulaango jamma ». 

Yeewtere Mammadu Mbay (cukko-hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani), faatunde e borjeende jaŋde fooɗtii ɗoon e ɗoon hakkillaaji heɗotooɓe ɓee. Sibu, hay sinno tan haaɗaa ko e limooje laamu Diiwaan Barakna kollitɗe wonde borjeende jaŋde ndee ine tolnoo e 70% , eɗen nganndi ko huunde hulɓiniinde. Jeeytoowo oo hollitii geɗe keewɗe caabiiɗe ɗum, ko wayi waasde janngude daartol men ; ko wayi no baasgol jannginooɓe arde e waktu e ɗooftaade dumunna jaŋde ; haa e tuugnorɗe jaŋde ɗe njuɓɓaani… Caggal ndee yeewtere, ko Hammadu Soh suka binnduɗo ndefton ɗiɗon e ɗemngal pulaar kon.

Guralnaaɓe heewɓe kawriti boowal ngam tawtoreede uddugol kewu nguu Jofnde hitaande hesere 2023 ndee. Uddiraa ko seppo rewɓe e worɓe sinkoriiɓe cosaan pulaagu, ine njogii he juuɗe mum en ngeɗon ngaadanteewon. Rewi heen ko dokkugol njeenaaje teddungal, kam e njettoraaji faade e sukaaɓe teskoraaɓe yarlitaare, ñeeñal to bannge pinal, daranaade renndo, pentugol geɗe duumotooɗe.

Kewu nguu joofiri ko haala huunde e hoohooɓe, nder jimɗi rewɓe awluɓe. Waktu ko idii feccere jamma, diɗɗal pinal biyeteengal Saayel ngal Lobbudu softini yimɓe, rokki ɗum en semmbe keso, haa heewɓe njiɗi naatde dingiral ! Rewɓe heewɓe boom ndonki jaggude koye mum, ngoni e amde… mbeltini yeeɓooɓe. Gaaci e jimɗi ganni, ko jiidaa e mogo njalnoowo ɗo gawlo jalnoowo holliti wonde alaa pinal heerorii njalniika. Goomu sukaaɓe wuro ngoo kollitii kam ne mogo jalniingo, woɗɓe kadi kollitii jime mum en.

Ngolɗoo koolol ɗimmol Pottitte pinal Eeleega yuumtii no feewi haa ko yoga e bismanooɓe ndaaklii ɗoon balɗe haa tawtoree geɗe ɗee fof. Caggal ɗuum heblo faatungo e kumpital wonande sukaaɓe, fotnoongo waɗde ñalnde 1 e 2 siilo 2023, dirtinaa ñalawma, waɗtaa 3 haa 4 siilo 2023.

Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.