Yiite ummoraade dow : Siin woni ko e laawol

1
1790

Neldude ujunnaaje ujunnaje satelit  hedde 36000 km dow koye men. Ɗiin satelitaaji ngona e yirlodaadi e leydi (so a ƴeewii ɗi cikkataa ko ɗi ndillataa), ɗi ngona e heɓɓaade cereeli naange, ɗi mbaɗta yiite (kuuraa). Ɗeen    yiite neldee Leydi ngam hutoreede. Ɗeen yiite ɓeeɓataa  nde tawnoo ɗo satelitaaji ɗii ngoni ɗoo alaa ko wirni ɗum en Naange, ɗum noon jamma jofataa toon, tee ɗi ngoni ko dow duule, toɓo kadi haljintaa gollagol majji, ɗum noon  jeñtingol yiite ngol taƴondirtaa. Semmbe jeñtinteeɗo oo kadi ko semmbe laaɓɗo sibu wiimtataa cuurki walla geɗe goɗɗe paddotooɗe caafe naange. Yanti heen, so eɓɓaande ndee joofii semmbe oo maa waawoy huuɓnude soklaaji leydi maɓɓe fof, haa ɓe mbaɗta yeewde ɗum leyɗe goɗɗe…  

Ina haawnii noon, ɗii duuɓi fof, leyɗe mawɗe ina cukka yimɓe noppi e « ɓeydagol nguleeki weeyo ». Ɓeydagol nguleeki weeyo ngol cereeli Naange caabii. Ndaa ɗiin cereeli ina mbaawi huutoreede kadi ngam yeñtinde yiite (kuuraa) ko aldaa e biimtagol cuurki walla gaasuuji ɓeydooji seer. Tee eɗen nganndi cereeli Naange ko dokkal Alla, ngal soodetaake, ngal ɓeeɓataa. Tee, so ɗeen leyɗe mawɗe ngoongɗiniino ko wiyetee « Semmbe Naange » koo, ina gasa tawa hannde hay gooto haalataa ko faati e kawjugol ngonka weeyo (kilimaa), sibu ko semmbe « laaɓɗo » (wiimtataa cuurki), duumiiɗo, mo ɓeeɓataa, mo kuutoragol mum tiiɗaani so ƴeewdaama e semmbe ummiiɗo e kuɓɓam ɓarakke.

Ina gasa tawa ko ɗuum woni ko leydi Siin faami, sibu, e fawaade e ciimti keewɗi, ko kayri fof ɓuri yahrude yeeso e ngalɗoo karallaagal, hono peewnugol ɗalduɗe (panneaux) naange gaadoraaɗe ɗee, baawɗe heɓɓaaɗe semmbe naange ñalnde fof, jamma e ñalawma fof, woni balɗe 365 hitaande ɗee kala. Tesko ɗoo, mbiy-ɗen ko hay jamma maa ɗee ɗalduɗe keɓɓo semmbe naange. Tee ɗeen ɗalduɗe kaljintaa hay gooto, coklaani lartaneede boowe miliyoŋaaji hektaar… Ɗeen ɗalduɗe, duule mbirnataa ɗum en Naange, toɓo haljintaa golle mum en. Waɗi noon, ɗeen ɗalduɗe ko dow mbertetee, fotde 36 000 kiloomeeteer dow koye men, dow duule e toɓooli, e nokku ɗo alaa jamma alaa ñalawma (Naange mutataa toon), aɗe njirlodoo e Leydi…

Siin ina anniyii « mahde » (werlaade toon) tawtirde naangiire (centrale solaire) julorteende ɗoo e hitaande 2050. Oon sahaa Siin wonata leydi ngidiindi heɓɓaade semmbe naange ummoraade weeyo, ngam tiindtinde ɗum feewde Leydi.

Ngoo miijo ina waawi wonirde e oo sifaa :

Hol no miijo ngo siyirta ? Miijo ngoo ina waawi siyide nii : werlaade satelit haa yettoo e nokku deŋal*, woni hedde 36 000 kiloomeeteer dow koye men. Oon satelit ina nawori ɗalduɗe naangeeje potɗe waɗtude semmbe naange (cereeli naange) yiite. Oon semmbe yiite waɗtee laseer walla mikroo-onnduuji, ngam neldeede leydi men. Ɗoo noon heɓɓotoo ɗiin cereeli laseer ko antenaaji parabol moolanaaɗi to bannge mawnugol, hade mum en waɗteede kadi yiite mo mbaaweten huutoraade.

Ko ina wona jooni duuɓi sappo (e hitaande 2009), en njaltiniimo winndannde yowitiinde e eɓɓaande waande noon, kono ndeen, mbiyno-ɗen ko « Japon ina anniyii yeñtinde kuuraa ummoraade e weeyo ». Japon fotnoo werlaade satelit mum oo ko ɗoo e hitaande 2030. En mbiyii nii heen wonde isin mo Japon anniyii mahde dow oo « maa yeñtin fotde miliyaar watt (ko ina huɓɓa fotde 17 miliyoŋ ampul), tawi njaru mum ko hedde 23 UM wonande kala kiloowatt-waktu (kilowatt heure) ; coodgu kiloowatt-waktu jooni ina sowoo ɗum laabi jeegom.

E miijo Jean-Jacques Favier, karallo to Nokku Ngenndiijo ko fayti e Wiɗtooji weeyo to leydi Farayse « ɗum alaa caɗeele to bannge karallaagal, kono tan ina ɗaɓɓi ngalu keewngu sibu ko maa tonuuji keewɗi kaɓirɗe neldee nder weeyo. Yanti heen neldirgol semmbe oo cereeli laseer walla mikroo-onduuji ina waɗi geɗe ɗe kuɓindaaka tawo, yanti heen ina waɗi gagga kisal yimɓe nder sato.

Eɗen ciftina tan Siin woni leydi ngidiindi juurnude laanel wiɗto e bannge lewru birniiɗo oo. Kayri rewi e Amerik to bannge mawnugol ɓeto-kaalis (bidsee) waɗanaango tuugnorgal weeyo (miliyaaruuji 8 dolaar hitaande kala).

Siin ina darjiri kadi wonde leydi ɓurndi waawde posnude weeyo, kono hannde, ko kayri woni mbir ko faati e semmbe naange.

Ngoo miijo heɓɓaade cereeli naange gila dow weeyo ko ɓooyngo, sibu ko gila e kitaale 1970. Oon sahaa noon caɗeele karallaagal kaɗnoongo yahrude yeeso. Hannde, e fawaade e ƴellitagol ganndal saafiil kam e juumtugol ɗalduɗe naange, miijo ngoo ina waawi laataade.

Ɓeydagol yimɓe winndere ndee ina jeyaa kadi e geɗe teeŋtinooje miijo ngoo, sabu ɓeydagol soklaaji semmbe mo alaa ɗo haaɗi. Ɗoo e 2050, fotde miliyaaruuji 9 fittaandu ina ɗaminaa e Leydi men hee, leyɗeele keewɗe yimɓe, walla ɗe njiyataa naange no feewi maa katojinoy ko neeɓaani e ngalɗoo karallaagal.

Siin saaktaani tawo feere jogori huutoroyaade ngam neldude semmbe naange keɓɓaaɗo waɗtaa ɗum yiite dow leydi mbele waawa huutoreede. Kono karallo gooto to NASA won miijo rokki heen : werlaade ujunnaaje ujunaaje satelit jokkondiraaɗi, beeyooji.

Oon semmbe neldiree e mbaadi onndooji tokoñilli (micro-ondes) feewde e antenaaji keɓɓotooɗi, poŋtaaɗi e nokkuuji ɗi koɗaaka no feewi (nokkuuji ndema, beeli, moraaɗe ekn.) Mahaande siforiinde nii ina waawi yeñtinde fotde 2 000 gigaawat (2 000 miliyaar wat), ƴeewaa noon, tawtirɗe naange ɓurɗe mawnude hannde, to Inndo e to Siin, njeñtinta ko hakkunde 1,3 e 1,6 gigaawat.

Siin haalaani ko jogori feraade e ndee eɓɓaande, kono, e fawaade e won ngool millugol, eɗum ɗaɓɓi ngalu moolanaangu : fotde miliyaaruuji 10 wonande satelit fof, ndaa eɓɓaande ndee ina ɗaɓɓi ujunnaaje ujunnaaje satelit !

Bookara Aamadu Bah

Kelmeendi :

Kuɓɓam ɓarakke : Combustibles fossiles

Ɗaldugal/ɗalduɗe : panneau/panneaux

Tawtirde naangiire : Centrale solaire

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa